Blogit - Avoin YLE

Ylen suuruus

Ismo Silvo — Wed, 19 Feb 2014 07:34:37 +0000

Ismo Silvo on Ylen Julkaisujen johtaja.

Laki Ylestä sanoo tärkeimpänä lauseenaan, että Yle tarjoaa palvelujaan kaikille yhtäläisin ehdoin. Tämän olemme muotoilleet strategiassamme niin, että Yle on kaikkien suomalaisten palvelu.

Yle-laki ei puhu tavoittavuusprosenteista. Itse olemme määritelleet, että 80 % päivittäiseksi tavoittavuudeksi olisi hyvä. Nyt jäämme aavistuksen alle tuon riman. Silti Yle edelleen tavoittaa viikossa liki kaikki suomalaiset. Kuulemme kommentteja, ettei meidän tarvitsisi olla näin suuri. Tai miksi Ylen ylipäätään pitää tavoitella isoja tavoittavuuslukuja? Mehän olemme sisältötalo. Yle-lakikin puhuu nimenomaan sisältöjen tekemisestä.

Yle on sisältötalo, toki. Mutta Ylen relevanssi tulee sen roolista mediatalona. Media jäsentää maailmaa Medialla on maailmaan näkökulma, joka rakentuu arvoille. Medialla on sanottavaa, jonka se kokee velvollisuudekseen saada perille. Läjä valinnaisia sisältöjä serverissä ei ole media.

Mediana Ylen on elettävä samaa hetkeä ja sykettä, historiaa ja tulevaisuutta kuin suomalaisten – kaikkien suomalaisten. Median roolista tulee velvollisuus olla läsnä, tietää onko arki vai pyhä, tiistaiaamu vai sunnuntai-ilta. Jos Yle ei osaa elää suomalaisten kanssa yhteisessä ajassa yhteistä elämää, Yle menettää kiinnostavuutensa ja merkityksensä. Se menettäisi oikeutensa olla kaikkien palvelu. Yle on kiinnostava vain suurena mediana.

Pienestä Ylestä ei ole kukaan kiinnostunut, oikeasti. En usko, että edes muu media. Lakisääteinen tehtävä ja kaikilta kannettava vero velvoittaa Ylen olemaan suuri, koko kansakunnan kokoinen, läsnä kaikkialla ja nyt.

Suuruus edellyttää arvokasta, arvojen mukaista ja kiinnostavinta sisältöä. Mutta suuruus saavutetaan jokapäiväiseen käyttöön sopivilla radio- ja TV-kanavilla, helppokäyttöisillä ja löydettävillä verkkosisällöillä. Tavoittavuus on hyvä mittari. Mediana meidän on joka päivä asetettava osaavasti esille tarjonta, josta suomalaiset tunnistavat tämän ajan ja hetken.

Vain mediana voimme olla läsnä. Mediana tavoittelemme sitä – muulloinkin kuin suurten urheilujuhlien aikaan. Jos Ylen mediasuuruus kadotetaan suomalaisten elämästä, olemme vain erikoiskokoelma sisältöjen maailmanlaajuissa läjässä.

Internetin aikakausi todistelee taajaan kansalaisten kykyä hakea ja valita sisältöjä hakupalveluilta. Mahdollisuus tähän onkin tuonut viestinnän kuluttajille huimasti lisää iloa, elämystä ja tietoa. Osallistuminenkin on saanut voimaa.

Jos Yle menettäisi kyvyn olla joka hetki läsnä kaikkialla Suomessa ja suomalaisten elämässä, se olisi kohtalokasta suomalaisen julkisen palvelun tulevaisuudelle. Läsnäolon suuruutta on tavoiteltava tulevaisuudessakin.

Lainaus

Rajapintoja rajalle

Kalle Ylä-Anttila — Thu, 25 Apr 2013 13:45:41 +0000

Yle on astumassa verkkokehityksessä uudelle aikakaudelle. Ylen johdon linjaukset avaavat meille hienoja mahdollisuuksia ja uusia tapoja jakaa sisältöjä kaikille suomalaisille. Koneluettavien rajapintojen (Application programming interface, API) rakentaminen Ylelle on erittäin kova mutta samalla motivoiva urakka. Avaan tätä uutta ajattelua hieman teknisemmästä näkökulmasta.

Eat your own dogfood

Ylen tekstipohjaisten internetpalvelujen arkkitehtuuri on pääosiltaan hyvin perinteinen Web-CMS-järjestelmiin perustuva kokonaisuus, jossa sisältö ja sisällön esitystapa ovat tiukassa liitoksessa. Rajapintojen avulla puramme tämän liitoksen ja samalla rakenteellistamme sisältömme, jolloin meidän on itse helpompi hallita eri päätelaitteisiin tehtävää julkaisua ja ennen kaikkea tehdä asioita nopeammin ja tehokkaammin kuluttajille näkyviksi palveluiksi. Olemme siis itse uusien rajapintojemme pääkäyttäjiä. Innoittajina uuteen suuntaan ovat olleet muun muassa Amazon, NPR, The Guardian ja Helsingin Sanomat omalla hs.fi-uudistuksellaan.

Parhaat palat internetistä

Rajapintojen toteutukseen käytämme internetissä koeteltuja teknologioita ja tapoja. HTTP, REST, JSON ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat uuden sisällön jakamisen teknisiä peruskiviä. Rajapinta-arkkitehtuurimme koostuu pienistä osista, ei yhden IT-toimittajan monoliitista. Tämä tuo toimintaamme ketteryyttä ja voimme tehdä työtä pitkäjänteisesti pala kerrallaan.

APIen tueksi olemme rakentamassa yhteisiä komponentteja, kuten autentikaatio, monitorointi ja kuormantasaus. Tätä mallia kutsutaan yleisesti API-fasadiksi. Lisäksi panostamme infrastruktuurin ketteryyteen ja automaattiseen skaalautumiseen sekä testaukseen.

Haemme uusia tekijöitä

Yllä kuvattu on meille vielä visio, jonka haluamme muuttaa todeksi mahdollisimman nopeasti. Tiimimme on jo tehnyt paljon tutkimusta ja kokeiluja, nyt on aika tehdä ensimmäisiä tuotantosovelluksia. Jos tunnet samaa intohimoa ja tekemisen paloa kuin me, tule auttamaan - meillä on mielenkiintoisia paikkoja auki:

http://careers.fi/yle/careers.cgi?action=view&job_id=2455&lang=fin

http://careers.fi/yle/careers.cgi?action=view&job_id=2456&lang=fin

Lainaus

Yle avaa sisältöjään, pysy kuulolla!

Sami Kallinen — Tue, 26 Mar 2013 13:59:26 +0000

Sami Kallinen työskentelee kehityspäällikkönä Ylen internet-välineessä.

Tänään olen erittäin ylpeä yleläinen. Sain olla mukana prosessissa, jonka lopputulemana linjattiin, että Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän.

Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 Yle-ohjelmointirajapinta on kumppanien, kehitysyhteisöjen ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä. Kun eri tahot pääsevät kehittämään palveluita ja sovelluksia sisältöjemme ja datamme päälle, syntyy todellakin vastinetta verorahoille. Samalla parannamme omia palveluitamme.

Ensimmäisiä käytännön tuloksia voidaan odottaa jo tämän vuoden loppupuolella.

Rajapinnat ja avoin tieto ovat nykyaikaisen yleisradioyhtiön tapa toimia. Yhteisin varoin tuotettu sisältö jaetaan, jotta se löytäisi tiensä suomalaisten käyttöön parhailla mahdollisilla tavoilla. Yleltä odotetaan ja vaaditaan sisältöjemme ja niihin liittyvien tietojen avaamista.

Elämme mullistusten aikaa ja asiat muuttuvat nopeasti. Globaali kilpailu kiihtyy, osaavia toimijoita on paljon ja lisää tulee. Ylen pitää pystyä tuottamaan sisältöjä ja palveluja yhtä laadukkaasti ja ketterästi kuin Netflixit, HBO:t, Applet ja Googlet. Päätelaitteet lisääntyvät ja teknologia pirstaloituu. Löydettävyyden hanskaaminen ja sisältöjemme aktiivinen tarjoilu on kriittistä. Toimiminen verkossa muuttuu vaikeammaksi, kun laitteiden kirjo kasvaa ja sisältöjä tulee lisää. Ihmisten tavat käyttää sisältöjä muuttuvat ja erilaistuvat koko ajan.

Teknologianäkökulmasta yksi suurimmista haasteista verkossa tällä hetkellä on eri päätelaitteiden uskomattoman nopea lisääntyminen. Trendi näkyy selkeästi. Ylen verkkopalveluiden käyttö tablettilaitteilla on kasvanut neljässä kuukaudessa – lokakuusta tammikuuhun – huikeat 67 %!
Kasvunvaraa on vielä. Hyvä esimerkki uudesta todellisuudesta on BBC:n iPlayerin desktop-käytön taittuminen reilusti alle puoleen. Lähes 60 % iPlayerin käytöstä tapahtuu nykyään älypuhelimilla, tableteilla, pelikonsoleilla ja vastaavilla. (Täytyy tosin muistaa että syksyn lukujen mukaan iPlayeria tuettiin 650 laitteeseen. Netflixkin tukee satoja laitteita.)

Teksti-tv, joka on edelleen yllättävän suosittu Yleisradion palvelu, on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten sisältöjä avaamalla saamme parhaimmassa tapauksessa "kylkiäisenä" selätettyä päätelaitekirjoa suomalaisten hyväksi. Teksti-tv-applikaatioita on nimittäin kaikille varteenotettaville älypuhelin-käyttöjärjestelmille, jopa Meegolle, jonka penetraatio ei liene kovin suuri edes Suomessa. Nämä ovat sovelluksia, joita suomalaiset ovat toteuttaneet haluamilleen päätelaitteille ilman aktiivista panostamme.

Toivomme myös toisenlaisia hyötyjä. Kuvittele startup-yritys, joka kehittää erikoistabletin vanhusten käyttöön ja haluaa tuoda Ylen sisältöjä tablettiinsa. Meillä Ylessä ei ole resursseja toteuttaa tällaista ratkaisua. Mutta kun jäsennämme sisältömme käytettäväksi monella tavalla ja luomme selkeitä avoimia rajapintoja, voi startup itse tuoda sisällöt tuotteeseensa, kunhan tiettyjä reunaehtoja kunnioitetaan. Kumppanit voivat rakentaa tuotteita ja palveluita, joissa sisältömme ovat käytettävissä.

Tämä on yksi niistä askelista, joilla haluamme viedä Yleä seuraavalle nettiaikakaudelle. Työtä riittää: esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiä ja teknologiahaasteita ratkotaan, uudistamme tapaamme tehdä sisältöjä verkkoon. Paljon on avoinna, mutta suunta on jo selkeä. Seuraa tätä blogia: kerromme lähiviikkoina, mitä muita suunnitelmia meillä on ja miten aiomme niitä toteuttaa.

Linkkejä

iPlayer tukee 650 laitetta
iPlayerin desktopkäyttö vain 41%

Lue lisää “avoimesta Ylestä”

Esimerkkejä Teksti-TV-applikaatioista:
Android: http://www.tekstitvpro.fi/
iOs https://itunes.apple.com/fi/app/teksti-tv/id339380076?mt=8
Symbian: http://www.n8fin.com/teksti-tv-suomi-teksti-tv-v1-22, http://store.ovi.com/content/39322 , http://www.samiplonn.com/
MeeGo http://my-meego.com/software/applications.php?fldAuto=903&faq=2
Windows Phone 7 http://www.adafy.com/tekstitv/
Windows Phone 8 http://www.windowsphone.com/fi-fi/store/app/teksti-tv/4994549d-8d05-49c2-9d09-c19a2f22299a

Lainaus

Unelmien Yle? Kerro meille siitä!

Gunilla Ohls — Mon, 30 Apr 2012 06:45:04 +0000

Kirjoittaja on Ylen strategiajohtaja.

Minkälainen on sinun unelmiesi Yle? Minkälainen yhteiskunnallinen rooli Ylellä sinun mielestäsi tulisi olla? Mihin toivot Yle jatkossa kayttävän rahasi? Miten Ylen pitäisi ottaa sinut huomioon?

Vappuaattona avaamme verkossa kansalaiskeskustelun unelmien Ylestä ja toivomme, että saamme vastauksia mm. näihin kysymyksiin.

On hienoa, jos osallistut keskusteluun! Ota mukaan yhteiseen pohdintaan myös perheesi, naapurit, sukulaiset, ystävät ja työtoverit. Tämä keskustelu on tarkoitettu kaikille suomalaisille – vanhuksille, keski-ikäisille ja nuorille, kaupunkilaisille ja maaseudulla asuville. Suomalaiset omistavat Ylen ja nyt kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Jos sinulla tai jollakulla tuttavallasi ei ole nettiyhteyttä, tai jos ajatusten vieminen verkkoon tuntuu vieraalta, apua on saatavilla. Kansalaiskeskustelun aikana 30.4–20.5. kaikissa maan yleisissä kirjastoissa voit saada henkilökunnalta tukea osallistumiseen. Myös Ylen aluetoimitukset pitävät ovensa auki 8.5. Samalla kun osallistut keskusteluun, sinulla on mahdollisuus tutustua Ylen toimintaan omalla paikkakunnallasi.

Haluamme tehdä Ylestä entistä avoimemman, ja toivomme että voimme palvella kaikkia suomalaisia nykyistäkin paremmin. Haluamme olla merkityksellinen jokaisen suomalaisen elämässä. Emme pysty tekemään kaikkea kaikille, mutta meidän tulisi tarjota jokaiselle jotain, mihin suhde Yleen voi perustua.

Kansalaiskeskustelu verkossa on auki kolme viikkoa. Siihen voi myös palata, jos saat uusia ajatuksia ja lisää ideoita. Kerromme tuloksista ennen kesälomia ja jokainen osallistuja saa myös pyytäessään raportin keskustelun tuloksista. Pidämme teidät myös ajan tasalla ja kerromme millä tavalla toteutamme unelmianne.

Maailma ja myös suomalainen yhteiskunta muuttuvat nopeasti. Demokraattinen yhteiskuntamme tarvitsee monipuolisen, luotettavan ja riippumattoman median. Globaalissa maailmassa on entistä tärkeämpää, että suomalaisella luovuudella on elinsijaa. Tässä Yle haluaa ottaa nykyistäkin näkyvämmän roolin.

Kaikkien kansalaiskeskusteluun osallistuneiden kesken arvomme 10 unelmapäivää. Jos onni suosi sinua, saat toivoa, mitä Ylen ohjelmaa tai muuta toimintaa haluaisit seurata yhden päivän ajan. Räätälöimme päivän sinun toiveesi mukaisesti.

Arvoihimme kuuluu ihmisten arvostaminen. Haluamme kuunnella suomalaisia ja lupaamme, että näillä ajatuksilla on merkitystä – joten osallistu ja vaikuta.

Osallistu kyselyyn!

Lainaus

YLE, tuo julkea viihdyke!

Vesa Pihanurmi — Wed, 16 Dec 2009 13:59:12 +0000

Kirjoittaja on suunnittelija Asia- ja Kulttuuri YLEssä.

Liikenne- ja viestintäministeriön vuotuinen selvitys suomalaisesta tv-tarjonnasta julkaistiin äskettäin. Kaupallisessa mediassa sen keskeisimmäksi huomioksi nostettiin YLEn ohjelmiston viihteellistyminen. Selvitys perustui viiteen otosviikkoon.

Koko vuoden osalta voimme omien luokitustemme pohjalta todeta, että YLEn ”viihteellisyys” nousi viime vuonna muutamalla tuhannesosalla. Samalla viihdeohjelmiemme määrä kuitenkin väheni yli 600 tunnilla YLE Extran lakkauttamisen tuloksena. Tä?

Viihdeohjelmien osuus YLEllä väheni myös LVM:n selvityksen mukaan, mutta silti YLE ”viihteellistyi”. Näin siksi, että viihteellisiksi ohjelmiksi katsottiin kaikki mahdollinen fiktio. Faktaa taas olivat esimerkiksi kaikki konsertit, koska ne ovat kulttuuria. Eli konsertit ovat kulttuuria, mutta elokuvat tai kotimaiset sarjat eivät tietenkään ole kulttuuria vaan viihdettä. Iron Maiden on faktaa ja Kieslowskin väritrilogia viihdettä.

Jospa uutisointi YLEn viihteellistymisestä onkin viihdettä? Rentoutuminen ja viihtyminenhän ovat television katselun keskeisimpiä motiiveja. Millaisten ohjelmien parissa ihmiset oikeastaan viihtyvät? Katsommeko paljonkin faktaohjelmia, joiden parissa emme viihdy?

Tv-ohjelmia katsotaan tiettyjen motiivien pohjalta ja jokaista ohjelmaa katsotaan monilla erilaisilla motiiveilla. Genre ei kerro, onko ohjelman sisältö katsojalleen viihdettä. Esimerkiksi RISC-tutkimuksessa Uutisvuoto peittosi ajan tasalla pitämisessä suurimman osan asiaohjelmistamme. Satuhäiden kautta taas saman tutkimuksen mukaan pystytään heijastamaan omaa elämää paremmin kuin faktaohjelmista.

Mutta oman elämän peilaaminen tv-ohjelman kauttahan on tietysti täyttä viihdettä? Toisaalta julkisen palvelun viihteelle määrättyä virikkeellisyyttä ei nähty lainkaan tärkeänä syynä katsoa viihdeohjelmia. Mennäänkö metsään, jos tästä huolimatta viihteellä yritetään jääräpäisesti ”virikkeellistää” katsojia?

Miksi puhdas viihtyminen on ylipäätään niin paheksuttava motiivi, että julkisen palvelun kuuluisi pitää siihen pitkä hajurako? Miksei voisi pitää tavoiteltavana sitä, että julkinen palvelu saa ihmiset myös viihtymään? Pitääkö julkisen palvelun olla aina huolestunut jostain ollakseen legitiimiä?

Elinkelpoisen julkisen palvelun on pakko huomioida asiakkaidensa syvimmät käyttömotiivit. Olisi suorastaan röyhkeää periä maksua palvelusta, joka näkisi asiakkaansa vain kaiken aikaa hyperaktiivisesti hyötyjä tuottavana tai virikkeellisyyttä hakevana suorittajana. YLE-lakiin pitäisikin ehdottomasti lisätä, että julkisen palvelun tehtävänä on myös relata.

Lainaus

Mikael Jungnerin ajatuksia mediasta

Reija Hyvärinen — Thu, 10 Dec 2009 10:44:54 +0000

Lataa video: Jugnerin ajatuksia mediasta

Lainaus

Mikael Jungner: Strategia, tarina ja paljon intohimoista tekemistä

Reija Hyvärinen — Wed, 25 Nov 2009 07:20:45 +0000

YLE haluaa olla ainutlaatuinen. Siksi me tarvitsemme ainutlaatuisen strategian ja ainutlaatuisen tarinan. Mikä sitten tekee strategiasta ainutlaatuisen? Keskittyminen vahvuuksiin, joita muilla ei ole. Tai paremminkin: keskittyminen vahvuuksiin, joita muut eivät voi saavuttaa.

YLEllä on mahdollisuus kolmeen strategiseen vahvuuteen.

Ensimmäinen on sisällöt. Meillä on tuhansia ammattilaisia tekemässä sisältöjä eri genreissä jai välineissä, läpi koko luomisen ketjun, tuotantoineen ja tekniikoineen. Vastaavaa sisältöosaamista ei Suomesta muilta löydy eikä muualle synny.

Toiseksi: meillä on arkistot. Pari miljoonaa tuntia ainutlaatuista sisältöä menneiltä vuosikymmeniltä. Muilla ei ole mitään vastaavaa, ei lähimainkaan.

Kolmatta vahvuutta meillä ei vielä ole, mutta ei ole muillakaan. Nimittäin tapaa ottaa asiakkaat, yleisöt ja kansalaiset mukaan tekemään, arvioimaan, muokkaamaan ja markkinoimaan sisältöjämme. Tämän kolmannen, mahdollisen vahvuuden tukena on YLEn brändi ja avoin työkulttuuri.

Kaikki tietävät, että YLE ei tee asioita rahasta, vaan rakkaudesta kulttuuriin. Siksi mukaamme on helppo tulla. YLEn työkulttuuri on media-alan avoimin. Meidän tarvitsee enää avata ovet yhtiön ulkopuolelle samoin kuin olemme tehneet yhtiön sisällä.

Tarvitsemme myös vahvemman tarinan. Julkisen palvelun perinteinen tarina tunnetaan ja sitä arvostetaan. Jopa 60--75 prosenttia suomalaista ymmärtää ja tukee ajatusta julkisesta palvelusta. Nyt tarvitsemme vielä kolme täydentävää näkökulmaa, jotka tekevät vahvasta YLEstä paitsi tärkeän, myös välttämättömän.

Ensiksikin suomalainen luova ala ilman YLEä on katteeton unelma. YLE tekee tai YLElle tehdään jopa 70 prosenttia suomalaisesta tv-sisällöstä. Radiosisällössä YLEn osuus toimitetuista ohjelmista on 90 prosenttia. Kaikkia suomalaisesta luovasta alasta kiinnostuneita on muistutettava siitä, että ala nousee tai kaatuu YLEn mukana. YLE on luovan teollisuuden veturi.

Toiseksi kyse on kansallisesta innovaatiostrategiasta. Huomisen innovaatiot eivät ole perinteisiä teknisiä keksintöjä. Huomisen innovaatiot ovat uusia tapoja jäsentää maailmaa ja tietoa tavalla, jossa juuri tulkinta ja näkökulma luovat lisäarvoa. Televisioformaatit, johtamismallit, iPhonet, Youtubet ja vaikkapa brändätyt tavat suojella ympäristöä ovat esimerkkejä moderneista innovaatioita. Mikään noista ei ole teknisesti erityisen ainutlaatuinen. Arvo syntyy tavasta yhdistää olemassaolevaa uudella, innovatiivisella tavalla. Tällaisen kansallisen innovaatiostrategian luominen ilman YLEä olisi vastuutonta, lyhytnäköistä ja typerää.

Kolmanneksi kyse on jakamisen yhteiskunnasta. Meillä oli netti ja nyt on netti 2.0, sosiaalinen media. Netti 2.0 lienee Facebookin ja vastaavien ansiosta tuttu jo miljoonille suomalaisille. Samalla tavoin meillä on tietoyhteiskunta ja tietoyhteiskunta 2.0, jakamisen yhteiskunta, jossa lisäarvo ei synny tekniikasta vaan tavasta, jolla tieto ja sisällöt liikkuvat vapaasti kansalaisten välillä.

Jakamisen yhteiskunnassa merkitys syntyy käytöstä, itseilmaisusta, intohimosta ja kaikesta siitä, jota myös kulttuuriksi kutsutaan. YLEllä on kaikki mahdollisuudet nousta myös jakamisen yhteiskunnan veturiksi.

Me olemme tehneet paljon työtä YLEn työkulttuurin avaamiseksi ja rohkeuden sekä riskinoton lisäämiseksi. Nyt on aika astua eteenpäin.

Joka maanantai jokaisen on syytä miettiä tykönään, mitä alkavalla viikolla voisi tehdä YLEn sisältöjen, arkistojen tai kansalaisten avoimen mukaanoton edistämiseksi. Joka maanantai olisi myös syytä miettiä, kenelle ja miten voisi kertoa tarinaa YLEn julkisen palvelun tehtävästä, luovasta alasta, innovaatioista tai jakamisen yhteiskunnasta. Ja joka perjantai olisi hyvä, yksin tai porukassa, kerrata, mitä sai viikolla aikaan. Missä voisi parantaa, mitä kehittää?

Näin se vallankumous tehdään. Tässä ja nyt, tavoitteena ainutlaatuinen YLE.

Lainaus

Miksi uusintoja tulee niin paljon?

narhija — Fri, 06 Nov 2009 13:23:24 +0000

YLEn neljän tv-kanavan tarjontaa ei kukaan pysty katsomaan kerralla. Lisäksi parhaaseen katseluaikaan, jolloin kanavat kilpailevat katsojien ajasta kovimmin, ei voida sijoittaa kaikkia laadukkaita ohjelmia.

Asiakkaiden suhtautuminen uusintoihin on selkeä viha-rakkaus-suhde. Osa katsojista on sitä mieltä, että uusintoja tulee liikaa, osa taas kaipaa kiihkeästi vanhaa suosikkiaan takaisin ruutuun. Tyypillistä on sekin, että näkemättä jäänyttä puheenaiheohjelmaa vaaditaan saman tien uusintana.

Jotta uusintojen esittäminen mahdollisimman hyvin palvelisi katsojaa, on olemassa hyvin selkeä resepti. Kanavan on esitettävä niin laadukasta ja puhuttelevaa ohjelmistoa , että sen kehtaa uusia ennemmin tai myöhemmin.

Riitta Pihlajamäki
kanavapäällikkö
TV1

Lainaus

Mikael Jungner: Viisautta maailmalta

narhija — Wed, 28 Oct 2009 12:35:30 +0000

Niin opiskeluni Stanfordissa kuin YLEn johtoryhmän tutustuminen Japanin mediamaailmaan sai osakseen julkista kiinnostusta. Nämä matkat ovat kuitenkin vain osa suurempaa kokonaisuutta.

Jo vuosia sitten toimme Yhdysvalloista huippukonsultin rakentamaan YLEn muutosopaskoulutusta. Kuluvan vuoden alussa käynnistyi High Potentials -koulutus yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Aalto-yliopisto kouluttaa viitisentoista yleläistä tulevaisuuden johtajaa modernin johtamisen, prosessijohtamisen, luovuuden johtamisen ja innovaatiojohtamisen saloihin.

Keväällä käynnistyi erillinen innovaatiovalmentajien koulutusohjelma. Noin 30 yleläisen kautta tuomme innovaatioajattelun osaksi jokaisen yleläisen päivittäistä työtä. Edinburghin tv-festivaaleille osallistui 12 yleläistä. Joukko olisi voinut olla suurempikin. Johtoryhmä on Japanin lisäksi käynyt ammentamassa oppia Lontoossa ja Yhdysvalloissa. Parhaillaan valmistellaan ensi vuodeksi uutta High Potentials -koulutusta yhteistyössä muutaman muun suomalaisen mediatalon kanssa. Stanfordin kanssa selvitetään mahdollisuutta pohjoismaisena yhteistyöhankkeena kouluttaa kymmenkuntaa YLEn kokenutta päällikköä räätälöidyllä kurssilla uuteen johtajuuteen ja strategiatyöhön. Johtoryhmästä on käyty Trainers Housen huippukoulutuksessa. Selvittelyssä on mahdollisuus kokeilla niin Harvardin kuin ranskalaisen Inseadinkin opinahjojen osaamista.

Miksi näin?

Perussyy on, että suomalainen media on kovin kangistunut niin uudessa mediassa, strategia-ajattelussa kuin johtamisessa. Oppia pitää hakea ulkomailta. Samalla haetaan yhteistä säveltä ja ymmärrystä siihen, miten YLEn kaltaisen organisaation pitäisi tulevaisuudessa toimia. Toki luomme myös verkostoja maailman visionäärien kanssa. YLEn rahoitus on tiukka ja tullee näillä näkymin tiukkenemaan entisestään.

Siksi YLEn vahvuudet on etsittävä strategiasta, uudesta johtamistyylistä, ketterästä organisaatiosta, intohimosta, innovaatioista ja inspiroivista kumppanuuksista. Näitä vahvuuksia joudumme etsimään maailmalta.

Stanfordissa kiinnitin huomiota kiinalaisten suureen määrään. Kiinalaisia virkamiehiä, yritysjohtajia, yrittäjiä ja akateemikkoja on Yhdysvalloissa koulutettavana huikeita määriä. Kiina haluaa nousta maailman kärkeen myös osaamisessa. Syksyllä rohkaisin useita suomalaisia huippuvirkamiehiä ja poliitikkoja hakemaan uusia ajatuksia Yhdysvalloista. Vastaus oli karu. "Ei uskalla, kun siitä voisi nousta kohu". Näinhän se menee. Viime sunnuntaina iltapäivälehden toimittaja soitti YLEn johtoryhmän Japanin matkasta. Ainoa aidosti kiinnostanut asia tuntui olevan lentolippujen hinta.

Lainaus

98 % suomalaisista

narhija — Mon, 26 Oct 2009 09:16:29 +0000

...seuraa YLEn tv- tai radio-ohjelmaa tai nettiä joka viikko. Päivittäin YLEn palveluja käyttää 83 % suomalaisista. Yksi pitää uutisista, toinen urheilusta, kolmas kulttuurista.

Katsotuimpia ohjelmia ovat Linnan juhlat, tv-uutiset, Euroviisut ja MM-jääkiekko tai muut isot urheilutapahtumat. Myös Avaralla luonnolla, Uutisvuodolla, Kotikadulla, Metsoloilla ja Pasilalla on faninsa.

**Katsotuimmat YLEn ohjelmat vuonna 2009 TOP10**
1.	Itsenäisyyspäivän vastaanotto	2 200 000	TV1
2.	Tv-uutiset ja sää	2 005 000	TV1
3.	Jääkiekon MM 2009: Kanada-Suomi	1 393 000	TV2
4.	Jääkiekon MM 2009: Suomi-USA	1 354 000	TV2
5.	Eurovision 2009: Finaali	1 324 000	TV2
6.	Yleisurheilun MM	1 242 000	TV2
7.	Jääkiekon MM 2009: Suomi-Slovakia	1 067 000	TV2
8.	Jääkiekon MM 2009: Suomi-Tsekki ja Suomi-Valko-Venäjä	1 011 000	TV2
9.	Pirunpelto	960 000	TV2
10.	Yhdysvaltain presidentin virkaanastujaiset	949 000	TV1

Mikä on sinun suhteesi YLEen? Mikä on suosikkiohjelmasi? Kerro kantasi ja keskustele tällä sivustolla.

Lainaus