Blogit - strategia

Kahdeksan askelta kohti vuotta 2020

Gunilla Ohls — Tue, 01 Dec 2015 10:32:17 +0000

Gunilla on Ylen strategiajohtaja.

Ylen hallitus on hyväksynyt Yle 2020 -strategian, ja sen nimi on Suomalaisten keskellä.

Meillä on myös uusi visio. Visiomme on uljas:
”Yle luo tilaa erilaisille ajatuksille ja yhteisille kokemuksille. Teemme Suomesta yhä paremman paikan elää.”
Ylen tapaiselle missiovetoiselle yritykselle tämä on hieno ja kunnianhimoinen visio.

Maailma ympärillämme muuttuu kovalla vauhdilla. Media-alan toimintaedellytykset ovat haastavat, ja kritiikki Yleä kohtaan vahvistuu. Samalla Ylen tehtävä on ehkä tärkeämpi kuin koskaan.

Ylellä on ainutlaatuinen tehtävä ja mahdollisuus toimia yhteiskunnan kokoavana voimana. Yle on ainoa, joka voi tarjota asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta tietoa, elämyksiä ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Pystymme tähän, kun elämme ja toimimme aidosti suomalaisten keskellä.

Ylen päätehtävät

Uusi strategiamme lähtee vahvasti tehtävämme peruskivistä, eli journalismista ja kulttuurista. Valtaosa sisältöihin ja palveluihin menevistä resursseista kohdistuvat juuri näihin.

Julkisen palvelun media on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Teemme luotettavaa journalismia, viritämme yhteiskunnallista keskustelua ja tarjoamme tietoa jokaisen oman maailmankuvan rakentamiseen. Nämä tavoitteet koskevat kaikkea Ylessä tehtävää journalismia.

Tehtävämme on myös luoda kulttuuria kaikille. Tuomme sen kaikkien ulottuville ja teemme sitä yhä enemmän yhdessä suomalaisten kanssa. Ylen kanssa voi nauttia kulttuurista silloin, kun itse haluaa. Kulttuuri on käsitteenä laaja ja pitää sisällään kaiken draamasta, musiikista, lasten ja nuorten tarjonnasta populaarikulttuurin ja viihteeseen.

Tässä strategiassa nostamme tämän lisäksi esille oppimisen ja urheilun. Oppiminen kuuluu Ylen laissa määriteltyihin tehtäviin, ja haluamme seuraavien vuosien aikana viedä oppimisen tavat ja keinot uudelle tasolle. Urheilussa haluamme edelleen koota suomalaiset yhteisten hetkien äärelle ja varmistaa että urheilua on vapaasti nähtävillä Ylen kanavilla, vaikkakin kilpailu urheiluoikeuksista on kovempi kuin koskaan aikaisemmin.

Strategia luo tilaa uudistaa luovasti ja rohkeasti

Haluamme edelleen tavoittaa kaikki suomalaiset. Ilman laajaa kosketuspintaa suomalaisiin Ylen merkitys vähenee. Ymmärrämme henkilökohtaisen mediankäytön tärkeyden, ja panostamme vahvasti siihen että onnistumme siinä. Asetamme tavoitteet sekä päivä- että viikkotasolle. Tärkeätä on myös, että pystymme osoittamaan että Yleä arvostetaan.

Strategia on keskeisin johtamisen ja ohjauksen väline. Silti se on väljä, jotta yksiköille ja osastoille jää tilaa tulkita ja toteuttaa strategiaan kirjoitetut toiminta-ajatukset ja tavoitteet luovasti ja rohkeasti uudistaen. Strategia ei toteudu itsestään. Tulevat vuodet vaativat meiltä työtapojen uudistamista, ketteryyttä ja tehokasta toimintaa.

”Tight on Strategy – loose on control” on NRK:n johdolta lainattu motto, jonka mukaisesti toivoisin meidän toimivan myös Ylessä. Lupaan myös, että tästä strategiasta tulee elävä, meitä haastava ja innostava yhteinen polku, jota kuljemme. Kiitos kaikille, jotka ovat tähän strategiaan vaikuttaneet. Voimme olla yhdessä ylpeitä Ylestä!

Kahdeksan kehittämistavoitetta

Yle 2020 -strategia sisältää 8 keskeistä kehittämistavoitetta vuosille 2016–2020. Arvioimme näiden onnistumista jatkuvasti ja ne tarkentuvat, kun oma tekemisemme ja maailma ympärillämme muuttuu. Kaikkia tavoitteita ei toteuteta heti, mutta näin lähdemme liikkeelle:

1. Laadullinen tavoite, joka koskee kaikkia sisältöjä
Teemme laatua määrän sijaan ja uudistamme ilmaisu- ja kerrontatapoja.

2.     Televisiota uudistava tavoite: joka koskee kaikkia televisiosisältöjä ja julkaisemista tekeviä:
Teemme Yle Areenasta ylivoimaisen mediapalvelun ja uudistamme broadcast-tarjontaa.

3.     Radion verkkokehityksen tavoite, joka koskee kaikkia radiota tekeviä:
Kehitämme helppokäyttöisiä audiopalveluita erityisesti mukana liikkuville sekä autoon kehitettäville laitteille.

4.     Verkkopalveluiden käyttökokemuksen tavoite, joka koskee kaikkia verkkopalveluita tekeviä:
Parannamme verkkopalveluiden käyttökokemusta, kehitämme verkkopalveluja ja videosisältöjä käytettäväksi missä ja milloin vain ja luomme niille paremman henkilökohtaisen käyttökokemuksen. Lisäämme Tunnuksen käyttöä.

5.     Uuden oppimiseen tavoite, joka voi koskea erittäin monia sisältöjä ja palveluita tekeviä:
Rakennamme uudenlaisen oppimisen ympäristön ja kasvatamme oppimisen merkitystä Ylen tarjonnassa kaikenikäisille.

6.     Urheiluun liittyvä tavoite, joka koskee ensisijaisesti urheilua, mutta myös muita:
Välitämme tärkeimmät urheilutapahtumat ja pyrimme varmistamaan, että Ylellä on oikeudet esittää urheilua laajasti ja monipuolisesti. Edistämme liikkumista.

7.     Nuorten ja nuorten aikuisten tavoite, joka koskee kaikkia nuorten sisältöjä ja palveluja tekeviä:
Löydämme uusia tapoja palvella nuoria ja kehitämme tapoja joilla nuoret yleisöt löytävät nämä sisällöt siellä, missä he mediaa käyttävät. Edistämme kokeiluja.

8.     Yhteistyötä edistävä tavoite, joka koskee kaikkia:
Vahvistamme yhteistyötä sekä yhtiön sisällä että kumppaneiden kanssa. Hakeudumme suomalaisten keskelle kehittämään sisältöjä ja palveluita.

Tiedote 1.12.2015: Journalismi ja kulttuuri Ylen päätehtävät, myös oppiminen ja urheilu valokeilaan

Lainaus

Ei suuruudenhullua, vaan reilua ja oikein

Pia Hagström — Fri, 06 Feb 2015 06:54:25 +0000

Pia Hagström on kehityspäällikkö Ylessä.

Ylen on viime aikoina toistuvasti arveltu pyrkivän mahdollisimman suuriin markkinaosuuksiin.

Näissä väitteissä suuruudenhulluudesta ei ole perää.

Keskustelussa on nimittäin sekoitettu kaksi eri asiaa: markkinaosuus ja tavoittavuus.

Käsitteet on nyt saatava ojennukseen, jotta tärkeää keskustelua julkisesta palvelusta voidaan jatkaa oikealta pohjalta.

Markkinaosuus eli osuus median parissa käytetystä ajasta kasvaa, kun yksi Yleä rakastava aloittaa Ylen aamu-tv:llä, seuraa sitten koko päivän Radio Suomea ja surffailee illalla Yle TV1:n ja Yle Teeman välillä. Tuloksena puoli vuorokautta Ylen parissa.

Tässä on kuitenkin tavoitettu vain yksi ihminen.

Tavoittavuus kasvaa, kun kymmenen erilaista ihmistä viettää Ylen eri sisältöjen parissa verkossa, radiossa ja televisiossa vaikkapa puoli tuntia kukin. Yhteensä viisi tuntia Yleä. Vähemmän aikaa, siis pienempi markkinaosuus. Silti suurempi tavoittavuus: kymmenen ihmistä.

Koska kaikki maksavat Ylen toiminnasta, on reilua ja oikein, että Yle tarjoaa jokaiselle jotakin häntä kiinnostavaa sisältöä. Tässä onnistumista mittaamme juuri tavoittavuudella.

Tavoittavuus on ollut jo vuosia Ylen keskeisin strateginen päämäärä. Olemme muotoilleet sen seuraavasti (luvut koskevat yli 15-vuotiaita):

100: Jokainen suomalainen (100 prosenttia) käyttää Ylen palvelua edes kerran vuoden aikana. Tämän päämäärän olemme saavuttaneet.

90: Lähes jokainen suomalainen (90 prosenttia) pitää jotakin Ylen palvelua kiinnostavana. Emme ole saavuttaneet päämäärää. Tulos oli viime syksynä 77 prosenttia.

80: Neljä viidestä suomalaisesta (80 prosenttia) käyttää jotakin Ylen palvelua päivittäin. Tätä on todella vaikea saavuttaa. Ylen palveluja käyttää nyt joka päivä 73 prosenttia suomalaisista.

Seuraamme toki, kuten koko muukin media-ala, esimerkiksi Finnpanelin mittaamia televisionkatselun tai radionkuuntelun markkinaosuuksia. Teemme tämän ymmärtääksemme, mitä alalla tapahtuu. Olemme kuitenkin kauan sitten luopuneet markkinaosuuksista toiminnan tai menestyksen mittareina.

Me ihmiset olemme niin erilaisia, että minun lempparini on sinun suuri inhokkisi. Jokaisen palveleminen tarkoittaakin todella laajaa kirjoa sisältöjä. Siksi teemme yhä enemmän sisältöjä pienille yleisöille ja yhä vähemmän varmoja menestystuotteita massoille. Tästä seuraa lähes vääjäämättä Ylen markkinaosuuden pieneneminen.

Oiva esimerkki tästä on Yle TV2 -kanavan profilointi uudelleen muutama vuosi sitten. Kanavan markkinaosuus on muutoksen jälkeen pudonnut, kun entiset yleisöt vaihtoivat muualle. Olemme kuitenkin onnistuneet tavoittamaan uusia yleisöjä, sellaisia, joita aiemmin palvelimme huonosti tai suorastaan laiminlöimme.

Yle haluaa palvella suomalaisia yhä tasapuolisemmin. Siksi tavoittavuus on strateginen päämäärämme. Markkinaosuus ei ole.

Lainaus

Luovat sisällöt – vahvistamme vahvuuksiamme

Ville Vilén — Mon, 29 Sep 2014 07:43:06 +0000

Ville on Luovat sisällöt -yksikön johtaja.

Olemme Ylessä kulkeneet kanavalähtöisestä kaaviojohtamisesta kohti genrekokonaisuuksien sisältöjohtamista. Tähän suuntaan on menty jo usean viime vuoden ajan. Sisältöjohtamista on toki tehty kaavioidenkin kautta, mutta tällä liikkeellä pyrimme nyt vastaamaan jo kuuluisaksi tulleeseen mediankäytön muutokseen.

Mediankäytön muutos tapahtuu sekä nopeasti että hitaasti. Muutos on monenlaista, mutta aivan varmaa on, että se muuttaa työmme peruspilareita silmiemme edessä. Tunnettu totuushan on se, että hidasta muutosta on vierestä valitettavan vaikea havaita.

Haastavaksi tilanteen tekee se, ettei kanaviin ja lineaariseen mediankäyttöön perustuvasta ajattelusta voida, eikä pidäkään luopua. Kysymys on molempien vahvuuksien – sekä sisältö- tai ns. katalogikäytön että lineaarisen käytön ymmärryksen – yhteispelistä ja uudenlaisista kulutustottumuksista.

Oman tekemisen ja ostamisen työnjakoa kehitetään

Uutisia, ajankohtaisia, urheilua ja lastensisältöjä on jo pidemmän aikaa johdettu genremielessä yhdestä suunnasta, ja nyt toteutamme saman myös Luovat sisällöt -yksikön genreissä eli asiasisältöjen, draaman ja kulttuurin & viihteen alueella.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotimaisten hankintojen tilaaminen siirtyy Julkaisut-yksiköstä Luovien sisältöjen osastojen yhteyteen. Yhteistyötä on toki tehty tähänkin asti ja kokonaisuuksia on suunniteltu yhteen ennenkin. Tuloksiakin on jo saatu. Hankinnan ja oman tekemisen hybridit kuten Docventures ja #lovemilla ovat tästä mainoita esimerkkejä.

Merkittävintä muutoksessa on hankinnan ja oman tekemisen välisen työnjaon selkeämpi näkymä. Sekä työnjaon johtaminen.

Ylen strategian mukaan vähennämme maltillisesti omaa tekemistä tulevina vuosina. Tätä kehitystä on huomattavasti parempi johtaa yhden pöydän ääressä. Valitettavasti lähdemme nyt säästöjen sävyttämältä takamatkalta ja rakenteitakin on muutettava. Tähtäin on kuitenkin kohti parempaa kokonaisuutta.

Taktisesti voidaan yleensä edetä kahta linjaa: kehittää heikkouksia tai vahvistaa vahvuuksia.

Luovien sisältöjen alueella kehitämme oman tuotannon huippuunsa niillä alueilla, joissa jo teemme maailmanluokan työtä ja sisältöjä.

Kun tämän lisäksi luomme ja tuotamme yhdessä tuotantoyhtiöiden kanssa huippusisältöjä, olemme selkeästi vahvuuksien vahvistamisen tiellä.

On aika saattaa suomalainen medialaatu maailman areenoille. Yhdessä.

Lainaus

Valoisia kesäajatuksia

Teijo Valtanen — Mon, 23 Jun 2014 08:04:35 +0000

Teijo Valtanen on Ylen henkilöstöjohtaja.

Juhannuksesta, vuoden valoisimmasta ajasta käynnistyy myös vilkkain lomakausi. Ylessä monet työt jatkuvat vuodenajoista riippumatta kellon ympäri, mutta useimmille meistäkin lähiviikot tuovat ansaitun lepotauon. Jalkapallon ystäville valoisat yöt tarjoavat tänä vuonna MM-tason elämyksiä.

Tätä on odotettu. Lepo tekee hyvää kiireisen kevätkauden jälkeen. Viime päivinä on ollut mukava havaita muitakin aiheita valoisiin ajatuksiin. Niihin kuuluu se, että Ylessä on halua ja kykyä uudistumiseen sekä siihen liittyvään rakentavaan keskusteluun.

Uudistuminen innostaa

Kevään kyselykierrokset henkilöstölle toivat yhtiön johdolle selvän viestin siitä, että muutoksiin on tarvetta ja innostusta. Omat havaintoni eri puolilla taloa viime päivinä vahvistavat tätä tunnetta. Uudistumalla vastaamme sekä nopeisiin muutoksiin asiakkaittemme mediankäyttötavoissa että yhteiskunnan julkiseen palveluun kohdistamiin odotuksiin.

Yhtiön linjaukset vuosille 2015–2017 antavat tekemiselle selkeät painopisteet: Kehitämme työtämme verkko edellä, rakennamme kumppanuuksia ja tehostamme toimintaa. Tehostamisen avulla pidämme talouden tasapainossa Yle-veron jäädytyksestä huolimatta ja vapautamme resursseja uusien asioitten tekemiseen.

Kysymys on myös yrityskulttuurin kehittämisestä, ja se on keskeinen osa uudistusten etenemistä jatkossa. Uudistukset onnistuvat kun ymmärrys muutosten perusteista on olemassa. Jokaisen on myös pidettävä oma ammattiosaamisensa ajantasalla, mutta organisaatiolta vaadittava kyvykkyys perustuu yksilöitten osaamisen lisäksi mm. johtamisen ja toimintatapojen parantamiseen. Käytännössä kyse on usein siitä, että tehdään asioita entistäkin ketterämmin ja ajatellaan tekemisiämme enemmän asiakkaiden kuin oman organisaation kannalta.

Kumppanuudet – uusia mahdollisuuksia

Ymmärrettävästi muutokset aiheuttavat myös huolta ja epävarmuutta kuten talon sisällä käyty keskustelu Uuden Päivän tuotannon siirtymisestä kumppaniyhtiölle osoittaa. Kun Yle haluaa ottaa vastuuta myös koko media-alan kehittymisestä ja luoda kampuksia uuden toiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, joutuu henkilöstökin laajentamaan näkökulmaa totutusta. Meidän on opeteltava tekemään vähemmän itse ja enemmän kumppaneiden kanssa.

Tämänkin suhteen olen luottavainen mm. viimeviikkoisten kokemusten pohjalta. Yhtiön johto ja henkilöstön edustajat ovat olleet Uuden Päivän ratkaisusta osittain eri linjoilla, mutta keskusteluyhteydet ovat kunnossa ja myös kumppanuuksiin ja kampusten kehittymiseen liittyvät mahdollisuudet alkavat nousta esiin keskusteluissa.

Valoisiin kesäajatuksiini kuuluu näkymä, jossa onnistuneet kumppanuudet ja kampukset luovat suomalaiselle av-alalle uusia kansainvälisen tason mahdollisuuksia, kasvua ja lisää hyviä työpaikkoja, jotka voivat tarjota osaajille jopa enemmän kehittymismahdollisuuksia kuin Yle yksinään voisi. Tätähän Yle kumppanuuksilla tavoittelee! Tarvitsemme kumppaneita myös täydentämään osaamistamme, kun emme enää voi omaa toimintaamme kasvattaa.

Rentouttavaa ja valoisaa kesää kaikille!

Lainaus

Suomalaisen media-alan tulevaisuus – edistyä, uudistua vai olla rohkea?

Gunilla Ohls — Mon, 09 Jun 2014 04:56:47 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi toukokuussa sidosryhmiensä näkemyksiä tulevaisuudesta joukkoistamalla tiedonkeruun avoimelle wiki-alustalle. Ministeriön tulevaisuuskatsauksen tausta-aineisto on jäsennetty kolmentasoisia vaihtoehtoisia muutoksia kuvaavasti: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi.

Millaisia muutoksia maamme media-alalla tarvitaan, jotta suomalaisen median elinvoimaisuus turvataan ihmisten mediakäytön muuttuessa, kilpailussa globaaleja toimijoita vastaan?

Juuri nyt on erityisen tärkeää tukea kotimaisen media-alan toimijoita. Suomessa tarvitaan kaupallisesti kannattavia digitaalisia sisältöjä. Ylen näkökulmasta monimuotoinen kotimainen media-tarjonta on kaikkien etu.

Mediayritysten kohtaamien haasteiden pohjalta ehdotamme, että

Suunnataan määräaikainen median innovaatiotuki digitaalisten sisältöjen, julkaisutapojen ja kaupallisten hyödyntämismenetelmien kehittämiseen. Innovaatiotuki palvelisi sekä perinteisiä kaupallisia toimijoita että uusia media-alan start-upeja.
Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon erilaisten ansaintamallien juurruttamiseksi ja laajentamiseksi käytäntöön. Kootaan media-alan yritykset, oppilaitokset ja muut media-alan toimijat kehittämään digitaalisen median tuottamista ja kaupallistamista. Vahvistetaan julkisrahoitteisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä.
Rohkeassa tulevaisuudessa valtakunnallisten (ml. Yle) ja alueellisten mediayritysten ympärille muodostuu digimedian tuotanto- ja kehitystoimijoiden verkosto, jossa niin mediayritykset kuin kansalaisyhteiskunnan yleishyödylliset toimijat voivat kilpailla keskenään taloudellisen ja sosiaalisen arvon tuottamisessa.

Kaikki ehdotuksemme kaupallistamisesta ja ansainnasta viittaavat kaupallisten mediayritysten tulojen lisäämiseen, eivät Ylen tuloihin. Media-ala Suomessa tarvitsee enemmän ennakkoluulottomia ratkaisuja ja lisää epäpyhiä alliansseja.

Ylen ja muiden media-alan toimijoiden näkemykset median sisältötuotannon tulevaisuudesta.
Ylen kommentit kokonaisuudessaan löytyvät wikin eri osioista: Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020

Lainaus

Yle ja kaikki

Ismo Silvo — Tue, 27 May 2014 12:49:54 +0000

Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Yle palvelee kaikkia. Yle on kaikkien Yle!

Ennen kaikki oli näpeissä. Nyt kaikki murentuu pieniksi. Ennen kaikki saavutettiin broadcast-jakelulla. Nyt kaikilla on jos jonkinlaisia tapoja ja laitteita median vastaanottoon. Ennen kaikki katsoivat ja kuuntelivat yhtaikaa, nyt kuka milloinkin. Ennen kaikilla oli paikkansa, ainakin kaavioissa, nyt kaikki on levällään läjässä.

Äskettäin tuli postia viranomaisilta.

Viesti oli, että saamenkielisiä uutisia lähetetään televisiossa joko liian myöhään tai liian aikaisin. Sillä ei ollut merkitystä, että nämä lähetykset ovat kaikille kaiken aikaan saatavilla Yle Areenasta. Perusviesti oli, että vain hyvä televisiolähetysaika merkitsee. Ja että julkisen palvelun perusidea ”kaikille yhtäläisin ehdoin” tarkoittaisikin oikeasti ”kaikille kaikki yhtaikaa ehtoolla”.

Parhaan lähetysajan merkitys

Miksi siis edelleen monet ajattelevat niin, että kaikkia voidaan palvella vain perinteisessä prime timessa?

Tilastot osoittavat, että kaikki eivät ole prime timessa. Vai onko kyse lainkaan palvelusta tai jakelun tehokkuudesta? Kun erilaisille sisällöille vaaditaan hyvää lähetysaikaa, tarkoitetaanko silloin oikeasti jotain muuta kuin käyttäjää palvelevaa jakelutehokkuutta?

Tämä oli mielessä myös torstaina 22.5. viittomakielisessä mediaseminaarissa, jossa pohdittiin Ylen kykyä ja halua palvella kuuroja.

Kun Yle sanoo olevansa kaikkien Yle, sillä tarkoitetaan, että kaikki suomalaiset tavoitetaan. Tämä vaatii jakelutehokkuutta, suomalaisten ja heidän odotustensa tuntemusta, tarkkaa käyttödataa, fiksuutta palvelusuunnitteluun.

Kaikkien näppeihin saamisessa olemmekin aika hyviä, se on sanottava. Parannettavaa on, herpaantua ei saa, maailma käy vaikeammaksi. Mutta jos näinä pirstaloitumisen aikoina kolme neljästä suomalaisesta seuraa päivittäin jotain Ylen palvelua, on se hyvä näyttö palvelukyvystä.

Osumatarkkuutta ja näyteikkunaa

Ylen kokeminen kaikkien Yleksi ei perustu kuitenkaan yksinomaan palvelutehokkuuteen. Kaikki ei liioin ole osumatarkkuuksien summa.

Kaikkien Yle on kaikkien kokemusta omasta osallisuudesta Ylen tarjonnassa. Kaikkien tulee nähdä ja tuntea, edes hetkittäin, itsensä osana Ylen tarjontaa ja sisältöjä. Kaikilla on halu ja tarve tulla osaksi näyteikkunan ylöspanoa. Se kertoo arvostuksesta. Se luo kokemuksen, että kaikkien identiteetti on hyväksytty, tasa-arvoinen ja läsnä Ylen tarjonnassa.

Siksi se lähetyksen prime time on niin tärkeä. Ei sillä osumatarkkuutta enää varmisteta. Mutta antamalla kaikkien näkyä hyvään lähetysaikaan Yle viestii arvostavansa kaikkia. Kaikilla julkisen palvelun käyttäjillä on tarve tasa-arvon kokemiseen ja sen näkymiseen. Luottamus Yleen säilyy ja kasvaa tästä kokemuksesta.

Juuri hyväksytyn strategian mukaisesti meidän on ryhdyttävä pohtimaan, miten sovittaa yhteen jakelutehokkuus monen vaihtoehtoisen väylän maailmassa, osumatarkkuus pienenevien käyttäjäryhmien arjessa ja arvoista kertovat näyteikkunat.

Kaikkia ei voi palvella samaan aikaan. Kaikilla tulee olla näkyvyys Ylessä.

Lainaus

Tulevaisuuden julkisen palvelun media

Gunilla Ohls — Fri, 09 May 2014 05:47:32 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Ylen hallitus on kokouksessaan 8.5. hyväksynyt Ylen strategisen suunnan. Hallintoneuvosto vahvistaa sen lopullisesti 11.6. minkä jälkeen viestimme päivitetystä strategiasta eri tavoin, myös Ylen yhtiösivustolla verkossa.

Strategian hyväksyminen ja sen toteutuksen seuranta ovat Ylen ulkopuolisen hallituksen keskeisimpiä tehtäviä. Meidän yleläisten tehtävä on muuttaa strategia todeksi.

Vain ja ainoastaan tekojen kautta strategialla on merkitys. Kaikki yleläiset - olipa työ, tehtävä tai rooli mikä hyvänsä - vaikuttavat omalla panoksellaan siihen, miten tämän ja huomispäivän julkisen palvelun mediaa yhteiskunnassamme arvostetaan. Myös yhteistyötahomme vaikuttavat siihen.

Digitalisointi on viimeisten vuosien aikana vaikuttanut syvästi yhteiskunnan rakenteisiin, mediaan ja ihmisten arkeen. Massamedian rinnalle on kasvanut mobiili, henkilökohtaiseen valintaan perustuva tapa käyttää mediaa. Verkon osuus median käytöstä kasvaa nopeasti. Kaupallisen median perinteinen arvoketju on murtumassa, minkä seurauksena ansaintamallit on rakennettava uudestaan. Kaikenlainen asiointi siirtyy verkkoon. Uudet toimijat haastavat perinteistä mediaa. Datan siirto ja hyödyntäminen ovat vielä alkutaipaleella. Muutoksen tahti kaikilla rintamilla on kova.

Muutoksessa on myös käsitys julkisesti rahoitetun median roolista yhteiskunnassa. Viime vuonna voimaan astunut Yle-vero vahvistaa suomalaisten odotuksia Yleä kohtaan. Ylen julkinen palvelu tulee jatkossakin olemaan keskustelun ja arvioinnin kohteena.

Ylen tulevien vuosien suurin haaste on ymmärtää suomalaisten yleisöjen ja eri asiakasryhmien muuttuvia ja eriytyviä tarpeita. Meidän on pidettävä myös huoli Ylen hyvästä yleisösuhteesta ja siitä, että julkisen palvelun ajatus ymmärretään laajasti yhteiskunnassa.

Erottuvuus muista toimijoista, verkkopalveluiden käyttökokemuksen varmistaminen, päätelaitekehityksen ymmärtäminen ja toiminnan tehokkuus ovat asioita, joihin olisi erityisesti panostettava.

Miten Yle sitten rakentaa tulevaisuuden julkista palvelua?

Rakennamme sitä kehittämällä vahvasti media-alaa ja julkista palvelua, vastaamalla sisällöillä ja palveluilla yleisöjen ja asiakkaiden muuttuviin mediatarpeisiin sekä toimimalla entistä aktiivisemmin erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi meidän on käytettävä julkisia varoja entistäkin tehokkaammin ja tehtävä asioita sujuvasti. Seuraavien vuosien strategiset painopisteet ohjaavat tekemistämme ja panostuksia tähän suuntaan.

Juna ei seiso paikallaan. Ennustan, että seuraavien vuosien aikana näemme yhä voimakkaammin uudistuvan Ylen. Strategia sekä velvoittaa että antaa luvan toimia.

Yle haluaa tehdä maailmanluokan julkista palvelua. Olemme suomalaisten palveluksessa!

Gunilla Ohlsin blogi 31.1.2014: Yle on tärkeämpi kuin koskaan

Lainaus

Kolmella tiikerinloikalla Mediapolikseen

Minna Tiihonen — Fri, 30 Aug 2013 05:50:01 +0000

Minna Tiihonen on Yle Mediapoliksen päällikkö.

Ylen Tampereen toimintakeskuksessa Tohlopissa laitettiin vuoden alussa tossujen narut kireälle. Ponnistamme kolmella tiikerinloikalla kohti Mediapolista, tulevaa tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskusta.

Ensimmäisellä loikalla siirryimme HD-aikaan Ylen Tampereen TV-studioilla.

Tv-studio on perinteisesti koostunut studiolattiasta ja ohjaamosta. Ohjaamo lukuisine teknisine laitteineen on investointina merkittävä.

Tampereen kolmen tv-studion HD-teknisen muutoksen yhteydessä päätimme investoida kolmen ohjaamon sijasta vain kahteen. Samalla tehostimme toimintaamme. Teemme nykyään enemmän töitä aikaisin aamulla, myöhään illalla sekä viikonloppuisin.

Uusien kuituteknologiaan perustuvien laitteiden haltuunotto, uudet toimintatavat ja aikataulutukset vaativat meiltä kaikilta tohloppilaisilta yhteisiä ponnistuksia ja sitoutumisia. Tiikerinloikka oli iso ja lennätti meitä kohti seuraavaa.

Toisella loikalla suuntaamme kohti uudenlaisia työtiloja.

Vuosi sitten päätimme Tohlopissa, että vähennämme toimistotilamme puoleen entisestä. Samalla loikkaamme pois 1970-luvun sammaleenvihreistä koppikonttoreista ja siirrymme monitilatoimistoihin.

Kuluneen kevään ja kesän aikana olemme yhdessä pohtineet, mitä työtiloihin liittyvä muutos meille antaa ja mitä se meiltä toisaalta vaatii.

Loikka on iso, rohkeutta vaativa mutta paljon uutta antava. Uudenlaisissa tiloissa on helppo tehdä yhdessä, tieto kulkee paremmin ja ilmapiiri on avoimempi. Kun täytyy keskittyä, voi vetäytyä hiljaiseen työtilaan.

Tiivistäminen ja turhista seinistä luopuminen on myös suoraa säästöä, kun vuotuiset kiinteistökulut pienenevät. Näin vapautamme Ylen varoja päätehtävään eli sisältöihin.

Kolmas loikkamme kiidättää Tampereen yleläiset kohti Mediapolista.

Yle haluaa edistää luovan alan elinvoimaa. Haluamme myös, että kumppanien on helppo toimia yhteistyössä kanssamme. Lisäksi haluamme, että meillä on parhaat tekijät ja kumppanit ja että uudistamme toimintaamme rohkeasti.

Mediapolis on itsessään tiikerinloikka. Ylen, Tampereen kaupungin, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pirkanmaan alueen luovan alan yritysten, Tampereen molempien yliopistojen ja Technopolis Oyj:n yhteistyöstä syntyy jotakin aivan uutta.

Kolme tiikerinloikkaa kohti Mediapolista on paperilla muutama rivi, puheissa pari repliikkiä ja kalenterissa suht pieni aika. Ne ovat vaatineet ja vaativat edelleen meiltä paljon yhteishenkeä, sitoutumista, rohkeutta ja yhteistä päämäärää: kolmella loikalla kohti avoimuutta, kumppanuutta ja yhteisöllisyyttä.

Olen ylpeä Ylestä, joka on pystynyt avautumaan ja muuttumaan. Samalla olen hyvin nöyrä ja kiitollinen siitä, että saamme olla mukana tekemässä tätä yhteistyötä. Pallo on jo lähtenyt pyörimään.

Lainaus

Roller derby terminologia - kun rakkaalla lapsella on monta nimeä

Tigre Force — Wed, 20 Feb 2013 05:23:45 +0000

Vaasankatu hyökkää! -blogin oheen on kerätty Derby-Suomi sanastoa, joka muodostuu sitä mukaa kun puhekielessä ruvetaan kääntämään roller derby -sääntöjä 'finglishistä' suomeksi, tai edes sinne päin.

Ulkomailla pelattaessa on nokkelaa käyttää suomen kieltä, koska meitä ei ainakaan koske se ongelma, että muut ymmärtäisivät mitä kieltä me puhutaan! Ei tämä toki ole mikään ongelma englantia puhuvissa maissa, mutta onhan se lystiä että meillä suomalaisilla derbypelaajilla on edes joku oma salainen ase.

Roller derbyn terminologia sisältää strategialle (pelitaktiikat) annettuja lyhyitä nimiä, jotka jokainen pelaaja osaa vaikka unissaan, kuten esimerkiksi possujono tai norsujono (engl. Sausage): taktiikka, jossa ylivoimatilanteessa oleva joukkue pyrkii pysäyttämään pelaajista muodostuvan 'pakan'.

Siinä missä 'Tupu, Hupu ja Lupu' on jääkiekossa hauska nimitys kuvaamaan kentällä olevaa pelaajaketjua, tarvitaan roller derbyssä koodisanoja eri pelitilanteille ja -taktiikoille. Mikäli kaksi samankielistä joukkuetta pelaa vastakkain, saattaa samalla pelitaktiikalla olla eri puolilla eri nimet, jotta toinen joukkue ei heti hoksaa mitä seuraavaksi aiotaan tehdä.

Ylivoimatilanne, erikoistilanne, voimahillo (engl. Power Jam): Jokainen derbypelaaja tietää, miltä kuulostaa, kun Dumptruck (todennäköisesti maailman kuuluisin derbykommentaattori) päästää suustaan "po-po-po-power jam!". Tämä tarkoittaa ylivoimatilannetta, jossa toisen joukkueen jammeri eli pisteidentekijä on joutunut jäähylle. Luonnollisestikaan jäähyltä ei voi tehdä pisteitä, joten radalle jäänyt jammeri takoo usein tässä tilanteessa joukkueellen paljon pisteitä lyhyessä ajassa (jäähyn kestäessä minuutin).

kuva: Marko Niemelä

Poppersin blogipostauksesta poimin vielä pari sanaa:

hahmo: en tunne sanan syntyhistoriaa mutta voisin olettaa, että se liittyy derbynimiin. Kun kyseisessä lajissa ei välttämättä pelata omalla nimellä, tulee omasta pelipersoonasta auttamatta "hahmo". Tämä termi tarkoittaa siis derbypelaajaa.

sakkoliha, freshari (engl. Fresh Meat): Derbytermi 'tuore liha' kuvastaa juuri lajin aloittanutta uutta luistelijaa.

Kun kerran rakkaalla lapsella, derbytaktiikoilla, on monta nimeä, on siis sanomattakin selvää ettei ole yhtä oikeaa nimeä kuvaamaan tiettyä pelitilannetta vaan jokainen joukkue saa nimetä taktiikat itse sopimallaan tavalla. Tärkeintä on että joukkue itse tietää lyhyen koodisanan perusteella, mistä on kysymys ja miten pitää toimia.

Sama pätee myös luistelu- ja kaatumistekniikoihin: toiset kutsuu turning toe stopia tomahawk stopiksi (liikkeessä käännytään ympäri eli tehdään ns. transition ja jarrutetaan kärkijarruilla) , toisille taas tomahawk stopiin kuuluu hyppy. Kun olin valmentamassa erästä amerikkalaista jengiä ja pyysin heitä tekemään koululiikuntatuntien luistelusta tuttuja makkaroita, ei kukaan ymmärtänyt miksi kutsun niitä makkaroiksi. '8 wheels on the floor' kuvasi heistä kyseistä liikettä paremmin. Viime viikolla kuulin tälle liikkeelle itselleni uuden termin: slalom. Minä kun kuvittelin, että slalom oli weavausta (engl. weaving)! Ja onhan meillä se surullisenkuuluisa 'baseball -slide', mutta ei mennä nyt siihen...

Lainaus

Mihin Ylen strategiaosasto tähtää vuonna 2013?

Gunilla Ohls — Mon, 14 Jan 2013 13:34:53 +0000

Kirjoittaja on Ylen strategiajohtaja.

Ylen tuore strategia hyväksyttiin marraskuun lopulla. Nyt yksiköt Ylessä ovat sen pohjalta työstäneet omia tavoitteitaan.

Yksiköiden tavoitteet, ns. läpimurtohankkeet sisältävät sekä tavoitteen että tekemisen, sillä vain näin saadaan aikaan muutoksia. Kun hankkeisiin vielä kytketään tiimi- ja yksilötavoitteet, olemme paremmin kuin koskaan aiemmin rakentaneet loogisen linjan yhtiön strategian ja yksilön tekemisen välillä.

Uusissa läpimurtohankkeissa näkyy tekemisen meininki. Ne painottuvat netin kehittämiseen, nuorten yleisöjen tavoittamiseen ja ketterään toimintaan. Media-alan ja teknologian muutokset ja vero-ratkaisun tuomat uudet odotukset Yleä kohtaan ovat niin kovia haasteita, että rima tekemiselle kannattaa jälleen asettaa korkealle.

Strategiaosaston tehtävä on tukea, auttaa ja jossain määrin myös työntää organisaatiota eteenpäin ja kohti vision ja tavoitteidemme toteutusta. Joukkueemme ottaa mielellään vahvan sparraavan roolin: toimintamme perustuu yhdessä tekemiseen muiden kanssa. Tämän takia meille elinehto on vahva verkottunut toiminta, sekä Ylen sisällä että ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa.

Ylen strategiaosaston ensimmäinen hanke on tukea, kehittää ja mahdollistaa toiminta- ja työtapojen muutoksia. Tavoitteena on ketterä, kehittyvä toiminta. Kehitämme toimintaympäristön seurantaa ja vastaamme siitä, että yksiköiden käytössä on ajantasainen tilannekuva. Palvelemme yksiköiden tulevaisuustyön tarpeita tarjoamalla tulevaisuuden tilannekuvan sekä metodin tulevaisuustyön tekemiseen. Edistämme rohkeaa uudistumista päivittämällä yhtiön innovaatiostrategiaa ja asettamalla yhtiön kehitystoiminnalle yhteisiä tavoitteita. Järjestämme keväällä kehitys- ja innovaatiopäivän Ylessä. Tuemme työnteon uusia muotoja. Varmistamme, että Ylen ohjelmistosuunnittelun uudistus toteutuu ja yhtiöllä on kokonaisvaltainen, ketterä ja joustava suunnittelu.

Toisen läpimurtohankkeemme taustalla on BBC:n ”beyond broadcast”-ajatus. Voimme tuottaa arvoa yhteiskunnalle ja saada aikaan vaikuttavia kohtaamisia olemalla läsnä kansalaisten parissa. Olemme mukana tukemassa ja käynnistämässä erilaisia arvoa tuottavia hankkeita yhteistyössä yleläisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Laajennamme Unelmien Yle -konseptia. Jatkamme kirjastoyhteistyötä ja solmimme uusia yhteistyösopimuksia. Hyvä esimerkki on tuore yhteistyösopimus Tallinnan elokuva- ja mediakoulun, BFMn kanssa.

Kolmas hankkeemme liittyy suoraan Ylen uuteen visioon. Haluamme kehittää maailmanluokan standardit toimintaamme. Meillä on julkisen palvelun mediana maailmanlaajuisestikin erinomaiset edellytykset toteuttaa tehtäväämme. Seuraamme systemaattisesti mitä muualla tehdään, jotta yhtiössä olisi relevanttia vertailuaineistoa. Ohjelmatoimintaamme ohjaavat eettiset säännöt – me varmistamme, että ne tunnetaan hyvin. Säännöstö eli OTS tehdään tutuksi kaikille ohjelmatyötä tekeville yleläisille kevään työpajoissa, tiiviissä yhteistyössä vastaavien toimittajien kanssa. Lisäksi kerromme Ylestä vastuullisuuden näkökulmasta.

Tehtävälistamme on pitkä ja työmotivaatio korkealla. Yhdessä paremmin!

Ylen strategiaosastolla työskentelevät Tuija Aalto, Kirsi Brück, Petri Home, Ralf Kevin, Erja Ruohomaa, Emmi Ruth, Saija Uski ja Marina Österlund-Karinkanta sekä seuraavan puolen vuoden aikana HR-osastolta lainattu Kari Kilpinen.

Lainaus