Blogit - homofobia

Toimittaja on rasisti

Juhana Säilynoja — Mon, 10 Nov 2014 08:18:29 +0000

Olen toimittaja. Työssäni lokeroin ihmisiä ja annan heille erilaisia ominaisuuksia. Luon heistä tahtomattani kuvaa oman maailmankatsomukseni kautta, mutta millä oikeudella? Kenenkään toisen suulla ei saisi puhua, ei antaa hänelle ominaisuuksia eikä väkisin määritellä toisen ihmisen minuutta, ei edes eikä varsinkaan toimittaja, sillä silloin unohtaa ihmisen.

Elävän arkiston toimittajana törmään lähes päivittäin vanhaan materiaaliin, joka nykypäivänä näyttäytyy rasistisena, sovinistisena, homofobisena, ihmistä lokeroivana ja vähättelevänä. On helppo piiloutua “aika oli eri” -argumentin taakse. Se suojaa paitsi tekijöitä, myös kaikkia muita sinä aikana eläneitä. Se antaa tilaa paremmalle, mutta myös legitimoi tämän päivän tietämättömyyttä ja toiseuttamisen rakenteellisuutta.

Hyvän esimerkin tästä antaa Jani Toivola. Hänen pointtinsa on, että alistavat sanat ovat eriyttäviä eikä niiden epäsopivuutta tai sopivuutta pitäisi päättää yhdessä yhteiskuntana vaan sanan kohteen pitäisi saada se itse määritellä. Esimerkkinä hän käyttää neekeri-sanaa, jonka käyttöä on puolusteltu sillä, että täytyy olla vapaus saada käyttää sanaa, jonka on oppinut koulussa ilman negatiivista latausta.

“Taistellaan siitä, että heidän pitäisi saada käyttää sitä sanaa. Tää on niin turha taistelu. Miksei me voida mennä sen kohteen mukaan? Jos mä sanon, että se ei tunnu hyvältä, niin voidaanko me päästää siitä sanasta irti ja mennä seuraavaan?” Toivola pohtii. Tällaisissa tapauksissa saattaa alkaa turha väittely siitä, mitä sana merkitsee, jolloin unohtuu kokemuksen subjektiivisuus.

Myös sanavalinnoilla on valtaa ja niitä joutuukin jatkuvasti pohtimaan, käymään itsensä kanssa kauppaa ja perustelemaan sanojen tarve. Mielikuvat luovat stereotypioita. Minkälaisia mielikuvia saattaa liittyä vaikka sanaan maahanmuuttaja? Entä sanaan siirtolainen? Sanavalinnoilla voi myös tehdä turhia korostuksia. Minkälainen korostus on sanassa homoseksuaali ja miten se eroaa homosta?

Elävästä arkistosta löytyy todella vanhojakin ohjelmia ja vaikka luulisi kaikista vanhimpien näyttäytyvän rasistisimpana, ei näin välttämättä ole. Lohduttavaa siis on, että ajastaan huolimatta järkevät tekijät erottuvat.

Usein ajankohtaisohjelmien epäkorrektius on yleistämisessä ja stereotypioiden ylläpitämisessä.

“Afrikkalaiset ovat iloisia”. “Romanit ovat hyviä laulajia”. “Suomalaiset ovat hiljaisia jurottajia”. “Homomiehet pukeutuvat hyvin”. “Naiset taitavat kotityöt”.

Nämä voisivat olla sitaatteja mistä vain ohjelmasta miltä vuosikymmeneltä tahansa. Nämä kuvitteelliset lauseet toimivat esimerkkeinä lauseista, joilla luodaan valheellisia stereotypioita. Joilla käytetään valtaa.

Ne tunnistaa valheeksi miettimällä, ovatko nämä annetut ominaisuudet universaaleja. “Ihmiset ovat iloisia”. “Ihmiset ovat hyviä laulajia”. “Ihmiset pukeutuvat hyvin”. Eikö kuulostakin tyhmältä ja epätodelta? Ihan yhtä hölmöä ja valheellista on antaa ihmiselle jokin ominaisuus stereotypian pohjalta. Se on yhtä hölmöä kuin työntää hänet johonkin lokeroon. Se on ihmisyyden pienentämistä. Se on väkivaltaa.

Rasismia kitketään usein eri tavoin. Yksi on Ei rasismille -hanke.

Lue lisää blogauksia aiheesta:

Seija Aunila: Juutalaiskysymys ja pumpuliplantaasin pojat

Ida Fellman: “Vi måste acceptera dem, för de kan ju inte rå för hur de ser ut” – om barnrpogram och tolerans

Tätä kirjoitusta saa mielellään kommentoida ja antaa siitä palautetta. Helpoiten se onnistuu tuossa alla tai Twitterissä @Sailynoja.

Lainaus

Olemmeko kuurosokeita transfobialle?

Juhana Säilynoja, @Sailynoja — Wed, 14 May 2014 06:38:17 +0000

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä alettiin puhua laajemmin suomalaisessa mediassa 1970-luvulla. Vielä vuonna 1969 tehty ohjelma Oletko sinä? Oletko sinäkin? –ohjelma sensuroitiin niin sanotun yllytyspykälän perusteella. Homouden lisäksi homoseksuaalisiin tekoihin yllyttäminen oli rikollista tsaarin aikana säädetyn lain mukaan.

Katso sensuroitu Oletko sinä? Oletko sinäkin? Elävässä arkistossa

Aikanaan raju ohjelma vaikuttaa nykyään viattomalta, vaikkakin ajoittain raivostuttavalta. Termit ”normaalit” ja ”poikkeavat” vilahtelevat psykiatri Claes Anderssonin muutoin niin korrektissa selostuksessa erilaisten seksuaali-identiteettien ominaisuuksista.

Viisi vuotta myöhemmin aiheesta puhuttiin jo huomattavasti rajummin. Ajankohtaisessa kakkosessa vuonna 1974 pohdittiin miten homoudesta voisi parantua. Homous oli siis jotain mistä pitäisi parantua, eli sairaus tai oire sairaudesta.

Nykyään tuollaisten kommenttien homofobisuus paljastuu niiden kuulijalle oitis, mutta jos niiden kohde vaihtuu, tulemmeko kuuroiksi? Transfobia kukoistaa Suomessa, kuten ex-kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaaran kommentit euroviisuvoittaja Conchita Wurstista osoittavat.

Jostain kumman syystä sukupuolen monimuotoisuuden kohtaaminen on vielä vaikeampaa kuin seksuaalisuuden. Koko maailma on heteronormatiivinen ja sen normatiivisuuden pyhimmät muodot lienevät mieheys ja naiseus, jotka manifestoituvat jatkuvasti joka puolella yhteiskuntaamme, muun muassa vessoina.

”Oli asia mikä hyvänsä jaottelu oli aina tytöt ja pojat. Aina: tytöt ja pojat. Tuntui, että seison aina väärällä puolella. Vessoja on vielä invalidivessa ja pienempänä tulikin aina mentyä sinne. Se tuntui oikealta paikalta", näin muistelee sukupuolensa korjannut Kristian Konttinen Haastattelijana Mirja Pyykkö –ohjelmassa vuonna 2002.

Katso Kristian Konttisen haastattelu Elävästä arkistosta

Palataan takaisin 1970-luvulle. Radiotoimittaja Anneli Tempakka toimitti radiosarjan Olen erilainen nuori vuonna 1978. Yksi jakso kertoo Pavlosta ja yksi Ritvasta. Pavlo on hintti, Ritva on lesbo. Tempakan suora haastettelutyyli ja haastateltavien avoimuus ovat tehneet ohjelmasarjasta kulttihitin.

Ritva-jaksosta Tempakka teki myös jatko-osan vuosi alkuperäisen jakson esittämisen jälkeen. Siinä Ritva kertoo, että osa ihmisistä, joiden kanssa hän on puhunut, olisi toivonut, ettei hän olisi ollut niin avoin ja suorasanainen. Heidän mielestään hänen olisi pitänyt antaa siloitellumpi kuva lesbon elämästä 1970-luvun Suomessa. Kuitenkin suurin osa hänen saamastaan palautteesta oli ollut positiivista ja hän tunsi itsensä pioneeriksi.

Ehkä suoraa transpuhetta kaivattaisiin 2010-luvun suomalaisessa mediassa. Avoimia pioneereja näyttää löytyvän, ainakin näiden kahden ohjelman perusteella.

Katso Spotlight: Kuka kelpaa vanhemmaksi? ja A-stream: lakiin kahlittu sukupuoli Elävässä arkistossa

Lauantaina 17.5. on kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä. Seta ry täyttää 40 vuotta ja Transtukipiste 20 vuotta 29.5.2014

Lainaus

Hyi homofobinen Kalifornia, hyvä itärannikko!

Maarit Roiha — Thu, 29 Oct 2009 02:38:42 +0000

Homoliittojen hyväksyminen on edennyt viime kuukausina aimo harppauksin Yhdysvaltain itärannikolla. Maan vapaamielisimpänä osavaltiona pidetyssä Kaliforniassa on sen sijaan otettu jyrkkää takapakkia.

Ensin Kalifornia salli samaa sukupuolta olevien avioitumisen toissa kesänä. Presidentinvaalien yhteydessä järjestetyssä kansanäänestyksessä kalifornialaisten niukka enemmistö äänesti kuitenkin homoliittoja vastaan. Naimisiin ehti sillä välin mennä noin 18 000 paria ja heidän liittonsa pysyvät voimassa.

Proposition 8 -nimeä kantava osavaltion perustuslakiin tehty lisäys määrittelee avioliiton miehen ja naisen väliseksi. Kalifornia teki historiaa olemalla ensimmäinen alue maailmassa joka kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot ensin ne laillistettuaan. Homoparien oikeus rekisteröidä parisuhde ja adoptoida sentään säilyivät. Homoliitot torjuttiin myös Floridassa ja Arizonassa presidentinvaalien yhteydessä pidetyissä äänestyksissä.

Yhdysvaltain avarakatseisimmat ihmiset taitavat löytyä Kalifornian sijaan maan itärannikolta. Idän osavaltiot New Hampshire, Connecticut, Vermont, Massachusetts sekä Keskilännen Iowa ovat nimittäin näyttäneet vihreää valoa homoliitoille.

Myös Mainen osavaltio laillisti homoliitot keväällä. Vastustajat ovat kuitenkin onnistuneet keräämään riittävästi nimiä ja asia menee kansanäänestykseen marraskuun alun vaaleissa. Kampanjointi asian puolesta ja vastaan sen kun kiihtyy äänestyspäivän lähestyessä. Katso YouTubesta homoliittoja kannattavien mainelaisille suuntaama TV-mainos.

Kalifornian merkittävimpiin seksuaalisuutta tasavertaisuutta ajaviin järjestöihin kuuluvan Equality Californian johtajan Mark Solomonin mukaan Mainen kampanja saa tukea myös Kaliforniasta. Kuuntele Solomonin haastattelu:

Listen!

Kaliforniassa uutta kansanäänestystä homoliitoista saataneen odottaa ainakin vuosi tai pari. Kannattajat eivät ole vielä toipuneet edellisestä pettymyksestä ja vastustajien pään kääntäminen vaatii aikaa ja rahaa. Kampanjointi on kallista ja varojenkeruu entistä vaikeampaa rahahanojen ollessa tiukassa joka puolella. Proposition 8:an puolesta ja vastaan käyty kampanja oli jo lajissaan Yhdysvaltain kaikkien aikojen kallein.

Equality Californian apulaisjohtajan Andrea Shorterin mielestä kalifornialaiset tarvitsevat asiasta lisää tietoa. Shorter toivoo tiedon lisäävän ymmärrystä. Kuuntele Shorterin haastattelu:

Listen!

Eri osavaltioiden vaihteleva suhtautuminen homoliittoihin aiheuttaa ongelmia esimerkiksi homoparien halutessa erota. Ajatellaanpa vaikka homoparia joka on mennyt naimisiin Connecticutissa ja muuttanut Teksasiin joka ei tunnusta homojen välistä avioliittoa. Jos Teksasista on tullut pariskunnan kotipaikka olisi myös avioeroa haettava siellä. Mutta jos pariskunnan ei Teksasin lakien mukaan edes katsota olevan naimisissa niin miten silloin voi erota? Olisiko parin muutettava eron saadakseen homoliitot hyväksyvään osavaltioon kenties tuhansien kilometrien päähän? Veikkaan, että osavaltioiden oikeus olla tunnustamatta homoliittoja aiheuttaa jatkossa huomattavan määrän lakitieteellisiä sotkuja ellei asiaa korjata liittovaltiotasolla.

Alabamassa nuoruutensa viettänyt, sittemmin kalifornialaistunut Seth tietää että homoseksuaalina elämisen edellytykset vaihtelevat suuresti laajan maan eri osissa. Kuuntele San Franciscossa nykyisin asuvan Sethin haastattelu:

Listen!

Ruotsin esimerkki on siis noteerattu myös Kaliforniassa. Saa nähdä, seuraako Suomi asiassa Ruotsin kaavailemaa mallia vai jäädäänkö meillä Yhdysvaltain takapajulaosavaltioiden tasolle.

Lainaus