Blogit - uutiset

Uutiset menivät mobiiliin - mediabrändit kilpailevat parhaasta käyttökokemuksesta nyt Applen ja Facebookin kaltaisten toimijoiden kanssa

Tuija Aalto — Wed, 12 Aug 2015 12:35:42 +0000

Älypuhelimien käyttö uutisten lukemiseen lisääntyy. Uutisia ei kuitenkaan aina lueta uutismedian julkaisijan omasta mobiilipalvelusta, vaan esimerkiksi sosiaalisen median tai erilaisten koontipalvelujen, aggregaattorien kautta.

Facebook ja Apple haluavat tarjota mobiilikäyttäjilleen uutiset omassa palvelussaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen varmistamiseksi. Nettijättien valtavat yleisöpotentiaalit houkuttelevat mediayhtiöitä.

Apple julkaisee personoitavan uutissovelluksen syksyllä lanseerattavassa iOS9-käyttöjärjestelmäpäivityksessä. Nykyisen Lehtikioskin (Newsstand) korvaa yksi sovellus, News, jossa uutiset ovat esillä aiheittain jokaiselle käyttäjälle automaattisesti yksilöllisesti taitettuna.

Facebook puolestaan kertoi toukokuussa sopineensa sisällönjulkaisuyhteistyöstä yhdeksän mediatalon kanssa: Instant articles -lanseerauksessa oli viisi USAlaista ja neljä eurooppalaista yhtiötä: BuzzFeed, National Geographic, The Atlantic, NBC News ja The Times; sekä The Guardian, BBC News, Bild and Spiegel Online. Yhteistyöllä tavoitellaan parasta mahdollista käyttökokemusta Facebookin mobiilisovelluksessa: suoraan Facebookiin julkaistut jutut latautuvat merkittävästi nopeammin kuin muualle johtavat linkit. Facebookin uutisjulkaisemisen uusi ominaisuus on aluksi käytössä vain Applen älypuhelimien käyttäjillä.

Apple News -palvelussa mukana olevat mediayhtiöt tuovat sisältönsä sovellukseen RSS-syötteinä, minkä lisäksi niillä on mahdollisuus räätälöidä sisältöä Applelle erityisellä julkaisutyökalulla samoin kuin Facebookin Instant Articlesissa.

Applella hyödynnetään myös yhtiön sisälle palkattavaa journalistista työpanosta. Apple rekrytoi kesäkuussa uutistoimittajia valitsemaan uutisvirrasta kiinnostavia juttuja, joita algoritmit eivät löytäisi.

Merkittävä yleisöpotentiaali

Apple julkaisee uutissovelluksen aluksi USA:ssa, UK:ssa ja Australiassa. Käyttöjärjestelmäpäivitys tulee asennetuksi Applen käyttäjien enemmistön laitteisiin muutamassa viikossa. Kun Applen mobiililaitteita on maailmanlaajuisesti käytössä satoja miljoonia, uusi uutissovellus tarjoaa huikeasti lisää potentiaalisia - myös nuorempia - uutisyleisöjä.

Facebookia käyttää 2,4 miljoonaa suomalaista, ja yhä useampi mobiilisti (Harto Pönkä; Tilastokeskus), ja 35 % suomalaisista kertoo käyttäneensä Facebookia uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen (Uutismedia verkossa 2015 - Reuters Institute Digital News Report – Suomen maaraportti, PDF).

Näiden julkaisualustojen arvo kuluttaja-asiakkaille perustuu parempaan käyttökokemukseen kuin millaisen yksittäisen uutisjournalismin julkaisija voi yleensä sovelluksessaan tarjota.

Globaalien alustojen uutiskäytöstä keräämä data on arvokasta

Yhtäältä mediayhtiöt hyötyvät teknologiajättien tuotekehityksestä mobiilimainonnassa. Mediayhtiöt voivat myydä Facebookin tai Applen alustalle julkaisemiin sisältöihinsä itse mainontaa ja saada tulot kokonaan, tai antaa teknologiayrityksen myydä mainostila ja ottaa 30 % osuus tuloista. Toisaalta ne voivat menettää itsenäisen asemansa julkaisijana ja tulla entistä riippuvaisemmaksi kumppanin alustasta. Toki esimerkiksi Facebookin tarjoama sopimus ei edellytä sisällön julkaisemista yksinoikeudella Facebookissa. Julkaisijan prosessiin rinnakkaisjulkaisemisesta tulee kuitenkin ylimääräinen työvaihe.

Mainostaja-asiakkaiden kannalta näistä alustoista kertyvä kattava käyttäjädata mahdollistaa mainonnan tehokkaamman kohdentamisen kuin yksittäisen mediabrändin sovelluksen keräämä data.

IDC ennustaa Applen iOS:n globaalin markkinaosuuden älypuhelimista laskevan 2019 mennessä 14,2 %:iin Googlen Androidin pitäessä ylivoimaista 79 % osuutta. Älypuhelinmarkkina kasvaa enää maltillisesti (viiden vuoden CAGR-ennuste 8,2 %). Käyttöjärjestelmien kilpailun uudet rintamat ovat autoissa ja puettavassa teknologiassa.

Suomalaisilla mediabrändeillä on yhä kansainvälisessä vertailussa vahva suhde yleisöihinsä: peräti 63 % menee verkossa suoraan sille uutissivustolle, joka häntä kiinnostaa (Uutismedia verkossa 2015, s. 19). Miten mediayhtiöt pystyvät tulevaisuudessa tarjoamaan globaalien alustojen kanssa kilpailukykyisen käyttökokemuksen omilla sovelluksillaan?

Lainaus

Journalismin arvosta on pidettävä huolta

Atte Jääskeläinen — Mon, 22 Sep 2014 07:57:15 +0000

Atte Jääskeläinen on Ylen uutis-ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja.

Suomen talouden tila on “katastrofaalinen", kuvasi Björn Wahlroos syyskuisen sunnuntain Helsingin Sanomissa. “Kuinka alas voi vajota”, otsikoi Nordea tuoreen talousennusteensa omilla nettisivuillaan.

Vaikka Suomen talous viimein 2015 lähtisi nousuun, monivuotinen lama näkyy yhä selvemmin arjessa, kun sitä ei voi enää pehmentää velanotolla. Kaikki verorahoitteinen toiminta joutuu monivuotiselle kuurille. Työttömyys nousee, köyhyys lisääntyy.

Kansalaisilla on vaihtoehtoja

Tulin Yleen vuoden 2007 alussa päätoimittajaksi, kun tv-uutiset ja radiouutiset oli päätetty yhdistää. Suomen kokonaistuotanto on nyt alemmalla tasolla kuin silloin. Sanomalehdet ovat menettäneet mainoseuroistaan samana aikana kolmanneksen.

Se, mitä Ylen rahoitukselle tällaisessa maailmassa tapahtuu, on vain asian toinen puoli. Oikeastaan paljon vakavampi muutos kohdistuu journalismin arvoon suomalaisille.

Kun kaikki sisältö on kaikkien saatavilla aina ja kaikilla ruuduilla, journalismi joutuu kilpailemaan yleisön huomiosta aivan toisella tavalla kuin ennen. Kansalaisella on lukuisia vaihtoehtoja. Hän valitsee kaikesta tarjonnasta, mitä itse haluaa.

Kenen palvelua suomalaiset seuraavat, kun he haluavat pysyä ajan tasalla ja tietää, mitä on tapahtunut? Mikä kuvake suomalaisilla on älypuhelimen avausnäytöllä, viiden käytetyn nappulan joukossa? Karua sanoa, mutta nämä kysymykset ratkaisevat, onko Ylellä ja sen journalismilla tulevaisuutta.

Ylen on palveltava miljoonia suomalaisia radion ja tv:n lisäksi myös verkossa ja mobiilissa parhaiten, jos haluamme menestyä. Se tarkoittaa määrätietoista työtä ja valintoja.

Kolmen kohdan resepti

Kun tilattavat laatulehdet siirtyvät maksumuurin taakse, julkisen palvelun tuleva rooli kirkastuu. Ilmaista verkkojournalismia tarjoavat miljoonien käyttäjien iltapäivälehdet ja Yle. Yhteiskunnan ja demokratian terveen kehityksen kannalta meillä on kirkas tehtävä, jonka oivaltamiseksi ei tarvitse olla viestintäpolitiikan asiantuntija.

Miten menestys rakennetaan?

Ensin: Jokaisen tekemämme jutun on tarjottava suomalaisille jotain uutta, arvokasta ja merkityksellistä, erilaista kuin muut. Juttujen pitää muodostaa johdonmukaisia journalistisia kokonaisuuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Ylen erityisvahvuuksia ovat läsnäolo maakunnissa, läsnäolo maailmassa ja kyky herättää ja ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua. Näille meidän kannattaa rakentaa.

Toiseksi: Jokaisen radio- ja tv-lähetyksen pitää olla erinomainen ja katselemisen ja kuuntelemisen arvoinen senkin jälkeen, kun itse uutinen on jo tiedossa. Lähetykset rakentuvat jutuista, mutta myös erinomaisesta kyvystä tarjota näkökulmia, keskusteluja ja rikastaa aiheita suorilla osuuksilla sekä studiosta että tapahtumapaikoilta. Television voima on visuaalisuudessa, sen pitää siksi olla vaikuttavaa.

Kolmanneksi: Sekä jutut että radio- ja tv-lähetykset on tarjottava jokaiselle suomalaiselle hänen tarpeitaan ymmärtäen, hänelle parhaalla tavalla. Areena ja Uutisvahti ovat esimerkkejä tästä kehittämisestä.

Kun talous romahtaa, on säästettävä. Kun ihmisten mediankäyttö muuttuu, Ylenkin on muututtava. Riittävän paljon, riittävän rohkeasti.

Lainaus

Kaikille jotain uutta

Atte Jääskeläinen — Thu, 21 Aug 2014 06:25:21 +0000

Atte Jääskeläinen on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimintamallin uudistus on isojen riskien projekti. Ylen journalismin suurin uhka on kuitenkin se, ettemme uskalla uudistua.

Jos emme kykene tarjoamaan suomalaisille merkityksellisempää journalismia, näivetymme. Jos emme kykene tarjoamaan verorahoille parempaa vastinetta, katoamme.

Siksi muutoksen suurin riski on se, että emme ole riittävän rohkeita. Meidän on kyettävä muuttamaan omaa toimintaamme, koska ihmisten mediankäyttö on muuttunut.

Muutoksen on myös helpotettava arjen työtä ja ennen kaikkea tuotettava vaikuttavampaa journalismia.

Uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudessa johtotiimissä on kaksi täysin uutta jäsentä. Muista kolme on ollut tehtävissään korkeintaan vuoden verran. Kolmella on minun lisäkseni päätoimittajakokemusta Ylen ulkopuolelta.

Neljää aihetoimitusta - Maailmaa, Yhteiskuntaa, Suomea ja Urheilua - vetävät joko täysin uudet tai varsin tuoreet päälliköt.

Kaikkien päälliköiden tehtävät ovat vaihtuneet tai uudistuneet merkittävästi viimeisen vuoden aikana.

Nimitykset kertovat, että päälliköt ovat muutoksessa mukana tosissaan itsekin. Tämä koskee meitä kaikkia.

Me päälliköt olemme vastuussa siitä, että uusi organisaatio ei ala rakentaa poteroita. Kun uskallamme uudistaa riittävän rohkeasti ja torjumme uudet poterot, voimme muuttaa yhdessä todeksi muutoksen mahdollisuudet.

Kysyin nimitettäviltä päälliköiltä, mitkä ne ovat. Näin he vastasivat:

Tekemällä rohkeita päätöksiä pysymme kiinni ajassa. Työmme vaikuttavuus vahvistuu. Tekijät vapautuvat uudenlaiseen ajatteluun ja vastuuseen. Hyödytön kilpailu poistuu ja järkevä yhteistyö tulee mahdolliseksi.

Jatkamme toimintamalliuudistuksen valmistelua. Tältä pohjalta.

------
Lue Atte Jääskeläisen toukokuun blogi: On ehdittävä myös uudistaa

Lainaus

Viikon vähiten jaetut uutiset

Marit af Björkesten — Fri, 28 Feb 2014 07:16:19 +0000

Marit af Björkestenon Svenska Ylen johtaja.

”Simpanssit suoriutuvat tästä kokeesta paremmin kuin opiskelijani.”

Tällä vertauksella globaalin lääketieteen professori ja suosittu luennoitsija Hans Rosling ravistaa kuulijoitaan puhuessaan maailman taloudellisesta ja terveydellisestä kehityksestä.

Hänen mainitsemansa koe koskee muun muassa lapsikuolleisuutta ja elinajan odotetta. Roslingin mukaan arvaamalla osuu oikeampaan. Ja näin ollen jopa simpanssit saavat korkeammat pisteet kuin lääketieteen opiskelijat.

Rosling ei väitä, että opiskelijat olisivat tyhmiä vaan että he pohjaavat tietonsa vanhoihin ajatusmalleihin ja ennakkoluuloihin. Tämä taas johtaa siihen, että heillä on paitsi vääristynyt myös turhan synkkä kuva maailman tilasta. Esimerkiksi lapsikuolleisuuden dramaattinen lasku on jäänyt heiltä huomaamatta.

Samantapaista kritiikkiä Rosling kohdistaa myös mediaan. Myös toimittajien maailmankuva perustuu hänen mukaansa liian usein vanhentuneisiin tietoihin, mikä taas vaikuttaa tapaan, jolla uutiset valikoituvat ja leviävät.

Nämä uutisten sokeat pisteet ansaitsisivat muutenkin laajempaa huomiota. Mediatutkijat ehdottavatkin tuoreessa Svenska medieinstitutetin raportissa, että emme tekisi listaa vain viikon eniten luetuista uutisista vaan myös niistä tapahtumista ja trendeistä, jotka eivät saa lainkaan huomiota.

Tällaisia aiheita voisivat olla esimerkiksi humanitaarinen kriisi Tšadissa, mutta yhtä lailla sellainen myönteinen kehitys, jota on vaikeampi hahmottaa.

Svenska Ylen uutistoimitus on tänä vuonna asettanut tavoitteekseen pienentää näitä uutisaukkoja ratkaisukeskeisen journalistiikan avulla. Inspiraation lähteenä toimii muun muassa tanskalaisen julkisen palvelun yhtiö DR, joka lisäsi rakentavan journalistiikan agendalleen jo muutama vuosi sitten.

Tätä rakentavan journalistiikan ajattelutapaa on kritisoitu sekä Tanskassa että Suomessa, koska sen on kuviteltu johtavan siloteltuun kuvaan todellisuudesta. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Journalismimme ydintehtävä ei muutu, eivätkä Ylen uutislähetykset tule täyttymään suloisista kissanpennuista.

Kyse on pikemminkin siitä, että emme tyydy esittämään vain kriittisiä kysymyksiä, vaan panostamme entistä enemmän myös ratkaisujen uutisointiin, silloin kun siihen on aihetta. Kuvaamme entiseen tapaan yhteiskunnallisia ongelmia, mutta sen lisäksi kerromme useammin ihmisistä tai yhteisöistä, jotka ovat löytäneet tapoja ratkoa niitä. Panostamme vielä enemmän kokonaiskuvien hahmottamiseen, jotta pystyisimme kertomaan myös myönteisestä kehityksestä. Yritämme aina katsoa maailmaa molemmilla silmillä, toisin sanoen korotamme journalistista rimaa vielä pykälällä tai parilla.

Se vinoutunut maailmankuva, josta Hans Roslingkin puhuu, ei kuitenkaan ole kokonaan median korjattavissa. Yhä useampi meistä toimii uutisseulana, joka päättää mitkä tapahtumat ja faktat lähtevät vielä laajempaan levitykseen sosiaalisten verkostojen kautta.

Analyysimme uutisten verkkokäytöstä kertoo, että Ylen uutiskriteerit vastaavat pitkälti myös katselijoidemme, kuuntelijoidemme ja lukijoidemme valintoja. Näyttää kuitenkin siltä, että yleisön kiinnostus positiivisia uutisia kohtaan on suurempaa kuin toimittajien, ja että hyvät uutiset leviävät verkossa huonoja uutisia laajemmin.

Jospa yhteisvoimin päihittäisimme simpanssitkin?

Lainaus

Tule mukaan uudistamaan Ylen ulkomaantoimintaa

Marjo Ahonen, Kehittämisen päällikkö, Uutis- ja ajankohtaistoiminta — Mon, 10 Feb 2014 08:45:33 +0000

Kirjoitan tätä työmatkalla Luxemburgissa. Ympärillä kuohuu Eurooppa, mutta tänne pikkuvaltioon kuohut eivät tunnu juurikaan ylettyvän. Luxemburg on vauras, siisti ja sen poliitikot pärjäävät hyvin EU:n herrahississä. Olisi kuitenkin mielenkiintoista päästä hieman syvemmälle. Miten luxemburgilaiset elävät? Entäs se veroparatiisipuhe? Mikä painoarvo maalla on Suomen näkökulmasta?

Näiden tarinoiden esiin kaivaminen on Ylen ulkomaantoimituksen pelikenttää. Haluamme kertoa aina vain monimutkaisemmalta tuntuvasta maailmasta yleisöllemme. Haluamme uutisoida asiat nopeasti mutta myös taustoittaa tapahtumat huolellisesti. Haluamme, että suomalaisilla olisi tieto mutta myös ymmärrys maailman tapahtumista.

Ylen uutis-ja ajankohtaistoiminta on vahvistamassa ulkomaantoimintaansa merkittävästi. Haemme vahvoja osaajia niin maailmalle kuin kotitoimitukseen Helsinkiin. Uusilla lyhytaikaisilla kirjeenvaihtajapesteillä pyrimme joustavuuteen, olemaan läsnä maailman "hot spoteissa".

Nyt etsimme määräaikaista kirjeenvaihtajaa Rio de Janeiroon välittämään tunnelmia jalkapallon MM-kisoihin valmistautuvasta Brasiliasta sekä kirjeenvaihtajaa Brysseliin vahvistamaan Ylen EU-tiimiä eurovaalien lähestyessä. Kotitoimituksessa vahvistaminen kykyämme lähteä nopeasti liikkeelle äkillisen uutisen iskiessä.

Ja kaikkea tätä johtamaan haemme ulkomaantoimituksen päällikköä ja kirjeenvaihtajaverkon työtä koordinoivaa osaajaa.

Palvelemme jatkossa ulkomaan tapahtumista kiinnostunutta verkkoyleisöämme entistä paremmin. Toimittajiemme matkapäiväkirjoista tai blogeista saa tietää asioita, joita ei esimerkiksi perinteiseen uutisjuttuun mahdu. Lisäämme kaikissa välineissä suoria osuuksia maailmalta niin uutis- kuin ajankohtaisohjelmissa.

Edessä on paljon työtä ja paljon mahdollisuuksia. Jos innostuit, niin ota yhteyttä!

Kaikki Ulkomaantoiminnan avoimet tehtävät löydät täältä. Hakuaika päättyy tehtävästä riippuen 21.2.2014 tai 2.3.2014.

Lainaus

Ceausescut ja minä – muokkaavatko uutismuistomme meitä?

Juhana Säilynoja — Thu, 09 Jan 2014 13:44:44 +0000

Mitä muistan vielä vuosienkin päästä? Mitkä uutiset jäävät mieleeni ja miksi?

Näitä aloin miettiä selaillessani Elävän arkiston sisältöä. Törmäsin aina välillä todella vanhoihinkin tuttuihin sisältöihin, mutta huomasin vain tietäväni ne. Muistin todella harvojen tapahtumat.

Ensimmäinen asia, jonka voin todella sanoa muistavani tapahtuneen yllätti minut. Se yllätti, koska tajusin olleeni hyvin nuori kun se tapahtui. Olin myös ajatellut, että muistaisin jotain ihanaa ja hauskaa.

Varhaisin uutismuistoni on Romanian diktaattorin Nicolae Ceausescun ja hänen vaimonsa Elenan teloitus.

Siitä mieleeni jäi vain tv-kuvassa maassa maanneet entiset maanjohtajat ja vanhempieni reaktiot. Miksi jonkun kuolema ei ole surullista, muistan miettineeni.

Vastaukseksi sain kuulla Ceausescujen teoista ja kansakunnan psyykestä. Tarpeesta aloittaa alusta ja saada kauhea aikakausi päätökseen.

En kyllä ymmärtänyt mitään.

Mutta tajusin, että tuo ensimmäinen muistoni uutisesta on varmasti muokannut ajattelumaailmaani ja ennen kaikkea kiinnostukseni kohteita. Nytkin huomaan jatkuvasti ajautuvani tekemään juttuja vallankumouksista, sodista ja murroksessa olevista yhteisöistä.

En tiedä koinko tuolloin välttämättä mitään heräämistä tai muuta, mutta oli mielenkiintoista muistella itseäni peilaten maailman tapahtumiin.

Mitä sinä muistat? Mikä on ensimmäinen uutistapahtuma, jonka muistat. Entä koetko sen jääneen elämään kiinnostuksissasi? Muistinvirkistykseksi voit selata Elävää arkistoa vuosittain ja tapahtumittain.

Lainaus

Kesätoimittajaksi #Ylelle kesäksi 2014

Sari Veikkolainen, Yle HR — Thu, 14 Nov 2013 13:39:41 +0000

Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta etsii kesäksi 2014 innostuneita ja taitavia kesätoimittajia sekä Pasilaan että aluetoimituksiin eri puolille Suomea. Tarjoamme mahdollisuuden päästä tekemään uutis-, ajankohtais- ja urheilusisältöjä niin televisioon, radioon kuin verkkoonkin.

Jos sinulla on kysymyksiä kesätoimittajan työhön liittyen, voit lähettää kysymyksesi osoitteella ylelle@yle.fi. Kysymys ja vastaus julkaistaan tässä blogissa. Keskustelua käydään ja kysyä voit myös Twitterissä tunnisteella #ylelle. Katso lisätietoja tehtävistä ja hae! Kuvia Ylestä ja toimittajan työstä voit katsoa Pinterestissä.

Milloin hakuaika päättyy ja koska mahdolliset haastattelut pidetään?

Hakuaika kaikkiin kesätoimittajatehtäviin päättyy 13.12.2013. Kutsua haastatteluun voi odottaa viimeistään tammikuussa, mahdollisuuksien mukaan ensimmäiset haastattelut pidetään jo ennen joulua.

Kuinka paljon kesätoimittajia rekrytoidaan?

Valtakunnan uutisiin Helsinkiin valitaan noin 30 henkilöä, Yle Urheiluun vähintään 2 ja Yle Alueille kunkin paikkakunnan tarpeen mukaan.

Kuinka monta toimittajaa Yle Tampere rekrytoi ja tekevätkö kesätoimittajat juttuja kaikkiin välineisiin?

Tampereelle otetaan 1-2 kesätoimittajaa, jotka tekevät juttuja kaikkiin välineisiin.

Miksi kesätoimittajahaku on jo nyt?

Hakuajankohta on alan käytäntö, useimmat mediatalot aloittavat kesätyöntekijähaut jo ennen joulua.

Mitä koulutusta kesätoimittajalta vaaditaan?

Varsinaisia pätevyysvaatimuksia ei ole, mutta käytännössä opintoja, jotka mielellään ovat jo loppuvaiheessa tai muulla tavoin osoitettua osaamista ja taitoja.

(korjattu 20.11. Oli: Varsinaisia pätevyysvaatimuksia ei ole, mutta käytännössä alan opintoja, jotka mielellään ovat jo loppuvaiheessa.)

Rekrytoidaanko myös englanninkielisiä kesätoimittajia?

Yle Newsissä saattaa olla sijaistarvetta eli kannattaa hakea.

Voiko hakemuksen mukana lähettää työnäytteitä?

Voi ja kannattaakin laittaa mahdollisia näytteitä mukaan, vaikka niitä ei ilmoituksessa varsinaisesti pyydetä. Näytteitä voi laittaa liitetiedostona tai linkkeinä. Liitteet voi ladata hakulomakkeen CV tai Hakemus liitteenä -kohtaan.

Kuinka pitkiin työsuhteisiin kesätoimittajia palkataan?

Kesätoimittajan määräaikainen työ kestää yleensä noin 3 kuukautta.

Olen alkuvuoden matkoilla. Jos pääsen haastatteluun niin voiko sen tehdä esim. Skypellä?

Kyllä voi.

Palkkaako Yle Urheilu kesätoimittajia muuallekin kuin Helsinkiin?

Lähtökohtaisesti haemme työvoimaa Helsinkiin, mutta ei tietyllä alueellakaan toimiminen ole täysin poissuljettua.

Lainaus

”Rahareikä” lävisti koko planeetan

Sami Koivisto — Mon, 15 Apr 2013 15:19:17 +0000

Sami Koivisto on toimittaja Yle Uutisissa.

Huhtikuun toinen uutisviikko oli vilkas: Margaret Thatcher kuoli, Pohjois-Korea uhitteli, Vladimir Putin löytyi KRP:n mustalta listalta, valtionyhtiöiltä löytyi veroparatiisikytköksiä, helsinkiläinen opettaja sai kohupotkut ja filosofi Pekka Himanen avautui. Maailmalle levisi myös positiivinen, lämminhenkinen Suomi-uutinen, joka toi myös Ylelle julkisuutta, jollaista ei rahalla voi ostaa.

Hannu Taanilan aloitteesta vuonna 1989 syntynyt, professori Tuomo Pekkasen ja dosentti Reijo Pitkärannan toimittama Ylen viikoittainen, latinankielinen uutiskatsaus Nuntii latini on todennäköisesti kaikkien aikojen eniten maailmalla huomiota saanut yksittäinen suomalaisen median tuote. Englanninkielisen median tämänkertainen huomioaalto sai mahdollisesti alkunsa arvostetun brittiläisen lifestylemedia Monoclen tammikuisesta radiohaastattelusta. Nyt The New York Times, sen globaaliversio International Herald Tribune ja Australian yleisradioyhtiö ABC kertoivat lukijoilleen ja kuulijoilleen suomalaisesta erikoisuudesta. Seuraavana vuorossa lienee The Financial Times.

Suomessakin ohjelman uutisoinnista maailmalla kerrottiin. Yle laati tiistaina 9.4. puolilta päivin tyylikkään, lyhyen verkkouutisen. Siinä ei kerrottu amerikkalaisuutisoinnin laajuudesta tarkemmin. Omaa häntää ei nostettu.

Suuremman huomion sai samana iltana julkaistu Ilta-Sanomien verkkouutinen ”Onko tämä Ylen erikoisin rahareikä? Noteerattiin ulkomailla asti”. Myöhemmin otsikon sana rahareikä vaihdettiin palveluksi. Alkuperäinen otsikko on samaa sarjaa Helsingin Sanomien surullisenkuuluisan ”Yle-vero ei armahda ketään” –jutun kanssa. Aika monelta Yle-veron maksajalta taisi mennä Nuntiin saaman huomion laajuus tällä kertaa ohi.

The New York Times aloitti ”Latin Makes an Appearance on Finnish Radio. News at VI.” -juttunsa rummuttamisen maanantai-iltana 8.4. mobiiliapplikaationsa tärppilistalla. Seuraavana aamupäivänä Pariisin kirjeenvaihtajan John Tagliabuen juttu komeili Nytimes.comin valinnaisen International Herald Tribune -etusivun keskellä, Thatcherin kuolemasta kertovien uutisten ympäröimänä. Nytimes.com on Yhdysvaltain selkeästi suosituin sanomalehden verkkosivu. Sillä on yli 30 miljoonaa eri lukijaa kuukaudessa.

Juttu julkaistiin näyttävästi myös printissä. The New York Timesissa se oli sivulla A8. Suomalaisistakin lehtipisteistä löytyvässä International Herald Tribunessa juttu avasi World News -osion, täyttäen puolet broadsheet-koon kolmossivusta. Kun Thatcherin hallitseman etusivun käänsi, silmiin iskeytyi neljän palstan kuva Virpi Seppälä-Pekkasesta Ylen radiostudiossa. Angela Merkel, Putin ja muut maailmanuutiset jäivät jutun, tässä otsikolla ”Latin finds a new life, in Finland”, laidoille.

Kävin Tagliabuen kanssa sähköpostinvaihtoa hänen vierailunsa jälkeen. Kaksi ja puoli vuorokautta jutun julkaisusta hän kertoi, että kaiku on ollut valtava. Juttu oli mennyt välittömästi Nytimes.comin eniten sähköpostitse eteenpäinvälitettyjen juttujen listalle ja oli sillä edelleen. Hän kirjoitti olevansa samaa mieltä kanssani siitä, että pienistä, erikoisista ilmiöistä kertovat suuret uutiset ovat merkittäviä siksi, että ne auttavat hahmottamaan ”suurta kuvaa”.

Joka tapauksessa The New York Timesin juttu on kokonsa ja suosionsa kautta osa amerikkalaisten Suomi-kuvan jatkumoa. Siksikin juttua Suomessa lukiessa voi tuntua omituiselta. Hieman kiusallisiakin kysymyksiä voi herätä. Kuten mitä kuolleeksi sanottu kieli, kuolleeksi todetun Elviksen jo ehkä hieman unohtunut imitaattori ja taatusti kuollut kommunismin uhka enää nykypäivässä tekevät? Saattaa myös tuntua toimittajan omalta päättelyltä esittää, että marginaalisenakin ehkä pitämämme ilmiö, viisiminuuttinen viikoittainen latinankielinen uutiskatsaus, jonka kuulijamääristä kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa, voisi jotenkin kytkeytyä pyristelyyn pois kommunismin varjosta. Mistä tämä juttu oikeastaan kertoo?

Ensisijaisesti tietenkin länsimaisen sivistyksen juurista ja niiden säilyttämisen tärkeydestä. Toisekseen Suomesta osana tätä ”suurta kuvaa”. Täällä on vaikea muistaa, että Suomi-kuva ei ole omaisuuttamme. Ehkä Tagliabuen juttu kertoo, että amerikkalaisuuden ydintä, kuten sinnikästä pyrkimystä vapauteen sivistystä ja juuriaan etsien ja löytämäänsä vaalien, voi löytää suomalaisista. Hieman omituinen, jääräpäinen mutta sivistyksenjanoinen Suomi on onnekseen osannut olla myös tuijottamatta numeroita. Ehkä Tagliabue haluaa kysyä, että osaisivatko amerikkalaisetkin vielä tarvittaessa olla niin. Ja osaisivatko suomalaiset jatkossakin?

NYT:n aiheet eskaloituvat helposti. Niinpä professori Tuomo Pekkanen kertoi Australian yleisradioyhtiön ABC:n suorassa radiohaastattelussa 11.4. muun muassa, että suomalaiset tuntevat Nuntii latinin hyvin, että kuuntelun ohella uutiskatsausta on jo pitkään voitu lukea televisiosta teksti-tv:n kautta ja että internet lopulta mahdollisti sen, että tämä mediatuote levisi kaikille mantereille.

ABC:n toimittajan kysymykseen ”eikö kuolleella kielellä ole vaikeaa kertoa nykyuutisista” Tuomo Pekkanen vastasi ”ei ollenkaan, sillä niin suuri osa moderneista sanoista periytyy latinasta”. Tämän todisteeksi kuultiin Virpi Seppälä-Pekkasen taidonnäyte Pohjois-Korean ohjuksista kertovasta uutisesta, jota australialaistoimittaja ryhtyi kommentoimaan kääntämättä. Näin australialaisenkin yleisradion kuulijoille syntyi ahaa-elämys: yhteisiä sanoja tosiaan on niin paljon, että vaikka latinaa ei olisi koskaan lukenut, innostus ryhtyä pohtimaan mistä uutisesta on kysymys syttyy heti.

Taxpayers’ money well spent, sanoisin.

Lainaus

Ylen uutisille uudet nimet

Pia Hagström — Thu, 16 Feb 2012 16:52:20 +0000

Yle muuttaa uutistensa nimet loogisemmiksi maaliskuussa. Jatkossa uutiset eri välineissä ovat nimeltään Yle Uutiset.

Miksi ihmeessä räplätä instituutioita, kuten Aamun peiliä tai TV-uutiset ja säätä?

Nimestä pitää käydä ilmi, mistä on kyse. Nyt Yle tekee uutisia kymmenillä erilaisilla nimillä. Vain noin joka neljäs 15-34-vuotiaista tietää, että Aamun peili on uutislähetys radiossa.

Suomalaisten mielestä juuri Yle on Suomen luotettavin uutistoimija. Siksi Yle kannattaa tuoda paremmin esille: näihin uutisiin voit luottaa.
Sosiaalisessa mediassa uutisiin törmää irrallaan alkuperäisestä esityskanavasta. Kun "paikka" ei enää olekaan vaikkapa YLE TV1 , on merkattava muulla tavoin, että sisältö on Ylen tekemää.

Eri lähetykset erotetaan tarvittaessa täsmentäen, esimerkiksi Yle Uutiset 20.30 tai Yle Uutiset minuutissa. Uutistarjonta pysyy ennallaan, samoin tutut uutistoimittajat.

Nimien muutos kattaa Ylen tekemät uutiset suomeksi, ruotsiksi, saameksi, viittomakielellä, selkosuomeksi, englanniksi ja venäjäksi.
Ruotsinkielisten uutisten - Yle Nyheter - nimet muuttuvat syksyllä.

Muutos on osa laajempaa Ylen uutisten brändihanketta, joka tähtää myös uutisjournalismin kehittämiseen. Ensi syksynä myös uutisten audiovisuaalinen ilme muuttuu.

Kiehtovampaa journalismia kaikille!

Pia Hagström on kehityspäällikkö ja Yle Uutisten brändihankkeen vetäjä

Lainaus

Suoran linjan uutisia

Timo Keränen — Mon, 13 Feb 2012 11:50:24 +0000

Kirjoittaja on Yle Uutisten Suoran linjan tuottaja Jyväskylästä.

Yle aloitti uuden vuorovaikutteisen uutisohjelman – Yle Uutiset Suora linja – tammikuun alussa. Sen keskeinen tavoite on aistia, mitkä asiat oikeasti puhuttavat ihmisiä, erityisesti netissä.

Toinen yhtä tärkeä tehtävä on tuoda päivän ja viikon uutisvirtaan katsojien näkemyksiä tärkeimmistä uutisaiheista. Tämä mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen on avoin kaikille Suomessa ja miksei myös ulkomailla asuville.

Ensimmäisillä lähetyksillä katsojia oli reippaasti yli
400 000, minkä jälkeen seuraaminen on tasaantunut keskimäärin 330 000 katsojan paikkeille. Facebookissa faneja on jo reilusti yli tuhat. Ja jo ensimmäisen kuukauden aikana monet keskustelut yle.fi/suoralinja-sivulla ovat tuottaneet paljon lisäarvoa tv-lähetyksiin.

Kuinka usein uutinen koskettaa?
Ylellä on erinomainen verkosto, joka kattaa koko maan. Ylen uutiskoneisto on lyömätön nopeudessa ja tarkkuudessa. Kun jotain tapahtuu, Yle on läsnä. Siitä huolimatta Yle ei ole riittävän lähellä. Se, mistä uutisoidaan, kyllä noteerataan. Mutta kuinka usein uutinen oikeasti koskettaa katsojaa? Tuleeko katsojalle tunne, että tämä oli juuri minulle, tämä on juuri sitä, mitä minä olen ajatellut ja tuntenut?

Tällä tasolla Suoralla linjalla riittää tekemistä ja työsarkaa uutistarjonnan kokonaisuudessa.

Suora linja on katsojalle se ohjelma, johon voi helposti ottaa yhteyttä. Suora linja voi hyvinkin lukea esimerkiksi katsojan blogikirjoituksen ja siteerata sitä tv-lähetyksessä. Parhaimmillaan toimitus ottaa katsojat mukaan verkon avulla uutisaiheiden kehittelyyn, ennen kuin ne ajetaan lähetyksessä. Suora linja on myös ohjelma, joka elää osana valtakunnallisia, kansainvälisiä sekä alueellista uutisvirtaa. Suoran linjan toimitukselle vuorovaikutus tulee katsojalta ja uutisten gatekeepereiltä.

Kun vuorovaikutus tulee suoraan katsojilta, Suora linja voi myös haastaa perinteisen uutisajattelun. Se haastaa sen myös niin, että toimituksen päivälista on aina netissä, samoin asiat, joista teemme juttua. Lähetykseen pääsee mukaan eri tavoin.

Suora linja on siis avoin prosessi. Katsoja tietää, kuka uutista tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Se on kuin kauppa, jossa asiakkaalla on oikeus tietää tuotteen alkuperä ja tuotantotapa.

Suoran linjan uutisen syntymälahjana ovat kansalaisjournalismin parhaat periaatteet. Eli kuunnellaan mistä puhutaan, mitä puhutaan, miten puhutaan ja kuka puhuu. Suoran linjan uutinen antaa arkiselle kokemukselle arvon, kasvot ja mikä parasta, se etsii sitä katsojaa, joka osaa kertoa näkökulmansa rakentavasti. Suoran linjan paras uutinen ei ole valitus vaan sydämestä tuleva valistunut ajatus.

Lainaus