Blogit - sikainfluenssa

Pandemia, piikki ja paniikki

Tiina Lundell — Mon, 20 Sep 2010 15:13:02 +0000

Tämän illan MOT: Pandemiapannukakku kertoo puolentoista vuoden mittaisesta sikainfluenssakeskustelusta. Sen pääosassa on ollut uusi, tuntematon, koko maapallon väestöä uhkaava, tappava virus.

Aluksi tarinan sankariksi pyrki Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL tilaamalla sikainfluenssarokotteen kaikille suomalaisille. Kun pelättyä epidemiahuippua ei kuulunutkaan, THL:stä tuli tarinan konna: se tuhlasi verorahoja 37 miljoonaa ja on kaiken kukkuraksi vielä vehkeillyt rokotteen toimittajan, GlaxoSmithKline -lääkeyhtiön kanssa. Lääkeyhtiöitäkin voi syyttää, kääriväthän ne rokotteilla jättivoitot.

Kun perusterve koulutyttö kuoli Torniossa sikainfluenssaan marraskuussa 2009, rokotteet kelpasivat jälleen. Ihmiset taistelivat käsirysyssä paikasta rokotusjonossa, ja vartijat valvoivat jonokuria terveysasemien ovilla.

Nyt viranomaisia syytettiin siitä, että tilatuista rokotteista puuttui puolet. Kaikille ei ehkä riitäkään.

Kun uudet tautitapaukset vähenivät joulun tullen, oltiin valmiita etsimään uusia epäkohtia ja syntipukkeja Suomen valmistautumisstrategiasta.

THL:n ja STM:n mielestä Suomi on rikas maa, jolla on varaa suojella kaikkia kansalaisiaan tilaamalla heille rokote. Olkoonkin, että tilausvaiheessa ei vielä tarkkaan tiedetty kuinka tehokkaan suojan rokote antaa. Kriitikoiden mielestä rokotetilaus osoittaa, että Suomen varautuminen meni överiksi. Ja samalla ilmiön uutisointi meni överiksi.

"Media rakastaa tällaisia, tehdään todella härkänen kärpäsestä ja tässä on mallijuttu, kun masinoimalla masinoidaan iso juttu aika pienestä jutusta kuitenkin", sanoo infektiotautiopin professori Heikki Peltola HUS:in Lasten ja nuorten sairaalasta.

Tarinankertojina olemme kunnostautuneet me toimittajat, uutispäälliköt ja lööpintekijät. Näkökulmia on riittänyt, sillä yksittäiset viranomaiset, lääkärit ja tutkijat ovat esittäneet julkisuudessa auliisti omia mielipiteitään.

"Kun se sosiaalinen media ja muut tietolähteet eivät anna luotettavasti sitä oikeaa vastausta, niin alkaa tulla erilaisia käsityksiä ja tilaa tällaiselle spekulaatiolle. Heitetään ilmaan joku väite ja sitten jopa sitoudutaan siihen ja sitten hetken päästä se väite kumoutuu tai tai osoittautuu epäluotettavaksi. Ei ole sellaista pitkäjänteistä tietopohjan lisääntymistä mikä on esimerkiksi tieteelliselle tutkimukselle juuri tyypillistä että haetaan sitä varmuutta pienin askelein pitkäjänteisemmin", sanoo lääketieteen etiikan professori Veikko Launis Turun yliopistosta.

Elokuussa 2010 maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian päättyneeksi. Se oli tiedotuksen kannalta oikea antikliimaksi: lyhyt sähke, ehkä palstan uutinen.

Suomessa puhjenneista lasten ja nuorten narkolepsiatapauksista tiedotusvälineet saivat tarinaan suuren loppurytinän.

Kaikkien osalta se ei päättynyt onnellisesti. Fakta on, että isolta tappavalta epidemialta vältyttiin tälläkin kertaa. Mutta selvittämättä on edelleen, liittyivätkö sikainfluenssarokotukset tai pandemiavirus itse nukahtamiskohtauksia aiheuttavan narkolepsian poikkeavaan ilmaantuvuuteen.

Suomessa on tehty 31 haittavaikutusilmoitusta, jossa narkolepsiaepäilyä on edeltänyt Pandemrix-rokote. Potilastietojen perusteella näistä 29 tapausta vaikuttaa narkolepsialta.

Sikainfluenssapandemia on tältä erää ohi. On varauduttava uuteen uhkaan. Uutta pandemiarokotetarjouskilpailua valmistellaan. Kaikki alkaa pian alusta.

Lainaus

Salaliittoteoreetikoiden suosikkitauti

Riikka Kaihovaara — Fri, 15 Jan 2010 16:30:03 +0000

Voisiko sikojen tehotuotanto ruokkia vaarallisia viruksia, kuten pandeemista sikainfluenssaa? Tätä kysyy ohjelmani MOT: Possun kosto (TV1 18.1. klo 20).

Väite saattaa kuulostaa hurjalta, mutta hurjempiakin teorioita sikainfluenssan synnystä ja leviämisestä on nähty. Median luoma kohu ja ihmisten keskuudessa leviävä hysteria tarjoavat hedelmällisen maaperän salaliittoteorioille.

Pian pandemian leviämisen jälkeen internetissä alkoi pyöriä villejä huhuja siitä, kuinka influenssan aiheuttaja on ”geenimuunneltu peruna” tai että influenssavirus on ”joukkomurhaa varten tehty bioase”. Sikainfluenssarokotteen turvallisuutta epäillään yhä. Rokotteita vastustamaan on syntynyt suoranainen kansanliike.

Internetissä jylläävät myös sitkeät salaliittoteoriat siitä, että influenssavirus olisi karannut laboratoriosta. Tällä teorialla spekuloivat jopa vakavasti otettavat tutkijat Virology Journalin artikkelissa. Toinen suosittu teoria on, että sikainfluenssavirus olisi synnytetty tahallaan, jotta lääketeollisuus saisi kaupaksi rokotteita ja lääkkeitä. Tästä hieman uskottavampi versio on se, että viranomaiset ovat liioitelleet viruksen vaarallisuutta ja suositelleet rokotuksia saadakseen tutkimusrahaa lääkeyhtiöiltä. Tästä löytyy jopa näyttöä tanskalaisen Politik & International -lehden selvityksessä.

Ainakin viranomaiset ovat pyrkineet hämärtämään sikainfluenssan alkuperää. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja Maailman eläintautijärjestö OIE julistivat viime huhtikuussa, että ne ”perustavat asiantuntijatiimin tukemaan hallinnon pyrkimyksiä suojella sikataloutta uudelta H1N1-virukselta varmistamalla, että viruksella ei ole suoraa yhteyttä sikoihin.” Siis kansainväliset järjestöt päättivät jo etukäteen, että sikainfluenssalla ei ole yhteyttä sikoihin?

Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että yhdysvaltalaiset sianlihantuottajat ovat yrittäneet kitkeä pois nimityksen ”sikainfluenssa”, koska nimen käyttö vähentää sianlihan kulutusta ja aiheuttaa tappioita teollisuudelle. Sopivampia nimiä olisivat kuulemma ”A-influenssa (H1N1)” tai ”meksikolainen”. Tätä mieltä on myös haastattelemani Eläintautien torjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.

Suomesta oli vaikea löytää asiantuntijaa, joka uskaltaisi spekuloida sillä, mikä on sianlihan tehotuotannon rooli uusien virusten synnyssä ja leviämisessä. Suomalaiset tutkijat ovat arkoja ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. He pelkäävät paitsi tutkijayhteisön tuomiota (”tutkija pysyköön lestissään ja kommentoikoon vain kapeaa aihealuetta, jota on itse tutkinut”), myös tutkimusrahoituksen tyrehtymistä.

Esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusrahoituksesta osa tulee sikatiloilta ja lihanjalostusteollisuudelta. Puhumattakaan Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta. Kunnaneläinlääkärit saavat tulonsa tuotantoeläintiloilta, ja Evirankin tarkastuseläinlääkärit työskentelevät läheisessä suhteessa teurastamoihin. Jopa Helsingin yliopiston tuotantoeläinlääketieteen yksikön tutkimusrahoitus tulee osin sianlihan tuottajilta ja teollisuudelta.

Sikainfluenssakohu muistuttaa monella tapaa parin vuoden takaista lintuinfluenssakohtua. Tuolloin saksalainen kansalaisjärjestö The League for Pastoral Peoples väitti, että lintuinfluenssan varjolla suljettiin iso osa kehitysmaiden takapihakanaloista. Näin saatiin kätevästi siivottua pienyrittäjät pois, ja siipikarjamarkkinat länsimaisten suuryhtiöiden haltuun. Näin siitä huolimatta, että influenssavirukset leviävät ja muuntuvat helpommin juuri suurissa yksiköissä. Mutta ehkä tämäkin on vain salaliittoteoria?

Riikka Kaihovaara
toimittaja / MOT

Lainaus

Sikamainen tauti ja ihmeparantuminen

Jaana Semeri — Wed, 16 Dec 2009 06:58:44 +0000

Kävelin yhtenä iltapäivänä kaupasta asunnolle. Minibussin perästä iski silmiin seuraava mainosteksti: Kas on ka ilus ahter? Lähe trenni! Eli onko takapuolesikin muka kaunis? Lähdepä treenaamaan!

No huh huh. Kylläpä pitääkin treenata, kun täältä takaisin joudun. Sen verran on ahteri kaunistunut mittasuhteiltaan koulun penkillä ja asunnolla ja bussissa istuessa. Tuntuu, että olen istunut suurimman osan ajastani Virossa. Mutta pian oli tämä asia pieni murhe, sillä sairastuin, jäin haigeks. Tarkemmin sanoen: sain Sen.

Siitä ei täällä ihmisten kesken puhuta isoon ääneen Sen oikealla nimellä. Julkisuudessa on jo alettu Sitä käsitellä, mutta ei lasketa leikkiä, ei jutella kadulla. Olemme ihanan taikauskoisia, me rationaalit pohjoisten leveyspiirien asukit. Ja virolaiset erityisesti, sillä täällähän kansanuskomukset ovat voimissaan. Nukkuvaa karhua jne...

En tietenkään ole käynyt verikokeessa, mutta kyllä se Sitä oli. Tarkistin lääkäritutulta. Inhottava tauti. Kesti minulla vain viisi päivää tosin, mutta mitään en sitten kyennytkään tekemään niinä viitenä päivänä. Onneksi olin kaverin luona kylässä Tallinnassa, joten ei tarvinnut yksin ahdistua patjan pohjalla. Toisaalta en päässyt myöskään Tallinnassa pyörineen, PÖFFin eli Pimede ööde filmifestivali lukuisiin, hyviin elokuvanäytäntöihin...

Ei voinut muuta kuin yrittää nukkua. Eihän kunnon flunssassa yleensäkään voi, ja se tuntuu yleensä hyvältä. Mutta tämän kanssa ei tuntunut. Yskitti ja särki joka paikkaa ja koska en jostain syystä saanut kuumetta, eivät flunssalääkkeetkään tuntuneet missään. Välistä kyllä hikoilin kuin malariapotilas ja toisinaan taas oli kunnon kylmänhorkka. Ja päivät olivat niin pitkät.

Tuli sitten itsenäisyyspäivä. Olin juuri matkannut takaisin Tarttoon ja oli aika halju olo. Olin jo miettinyt miten toimia seuraavan päivän kokeen kanssa, että mitäs jos en jaksa lähteä könyämään koululle. Päätin kuitenkin juoda kupposen hyvää espressoa pressanlinnan vastaanoton kunniaksi. Minullahan näkyy täällä sentään TV1.

Ja kuulkaa, kun olin istahtanut epämukavaan mutta ainoaan tv-tuoliini kahvikupponen kädessä, aloin heti voida paremmin eli hakkasin terveks saama. Koin ihmeparantumisen. Tauti loppui yhtä yllättäen kuin alkoikin. Ehkäpä juuri siitä syystä näyttivät kansakunnan kerman leningit tänä vuonna minusta kovinkin kauniilta ja kantajilleen sopivilta.

Juolahti mieleen tässä taas se ahteri. Varsinkin, kun sairastaessa selkä tietenkin kipeytyi ja ahteripuolen ikävästi jomottava piriformislihas. Mietin, että ensi töikseni kotomaassa pidän kaunistumisviikot bjuudinädalad ja lähen trenni.

Jotain hyvää Siitäkin...

> Takaisin Kulttuurikunnon sivulle

Lainaus

Rokoterumban loputon loru

Rita Trötschkes — Wed, 18 Nov 2009 10:56:05 +0000

Sikainfluenssaan perehtyneiden lääkäreiden mukaan rokotteesta on vähemmän haittaa kuin itse taudista. Silti kansalaiset ovat spekuloineet rokotteen riskejä enemmän kuin itse tautia. Mistä se johtuu?

Ovatko kaikenlaiset wikipedia-diagnoosin tekijät ja huuhainnaset viisaampia kuin lääketieteen ammattilaiset? Miksi asiantuntijoihin ei luoteta? Eivätkö lääketieteen ammattilaiset kerro meille totuutta? Eivätkö ihmiset osaa hakea netistä pätevää asiatietoja vai hakevatko monet tahallaan provosoivaa tietoa levitettäväksi eteenpäin?

Elämme monimuotoisessa maailmassa, jossa virallinen lääketiede ei ole aina koko totuus, mutta tietävätkö muka rokotteen vastustajat enemmän kuin itse rokotetutkimuksen tekijät? Kansalaisille on annettu suuri taakka päättää rokotuksen hyödyistä ja haitoista itse.

Tilanne on niin hullunkurinen, että rokote ei anna edes 2 viikon jälkeen luvattua täyssuojaa, vaan sen päälle saattaa saada vielä taudinkin. Näin on jo tapahtunut viime viikolla. Uudesta tapauksesta kertoi lääkäriystäväni minulle tänään.

Miksi toiset maat tilaavat raskaana oleville ja lapsille kalliimpaa, adjuvantitonta (lisäaineetonta) rokotetta, mutta Suomi tilaa vain yhtä ja samaa rokotetta?

Toki mielialat ovat muuttuneet rokotemyönteisimmiksi sitä mukaa kun itse tauti on levinnyt meilläkin. Kuolemantapaukset ovat lisänneet kiinnostusta rokotetta kohtaan siinä määrin, että nyt Suomi on käsi ojossa. Lääkäritkin vakuuttavat, että rokotteella voi vaikuttaa luonnon valintaan.

Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan 1/100 000:sta kuolee tähän tautiin. Toki selvää syy-yhteys kuolemantapausten ja virusinfektion välillä ei ole aina yksiselitteinen. Omat tautilisät lisäävät riskiä saada jälkitauti kuten keuhkokuume.

Suomalaisten rokotetohina on nyt kova. Tämän päivän Aamulehti (18.11.2009) raportoi, että koko kansa saanee sikainfluenssarokotteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Juhani Eskolan mukaan kattavat rokotukset voivat ehkäistä sikainfluenssan toisen aallon, joka saattaa tulla keväällä 2010.

Satsaus on suuri investointi, sillä rokotteita tarvitaan kaikkiaan 5,3 miljoonaa. Nyt rokotteita saapuu Suomeen korkeintaan 200.000 kappaleen erissä. Rokotusta odotellessa kannattaa laittaa jäitä hattuun. Käsien pesu saippualla suojaa jonkin verran taudin levittämistä.

Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan joka toinen viruksen saanut ei saa oireita, mutta saa suojan tautia vastaan. Siis viime viikon pikkuinen nuha saattoi olla sikainfluenssaa...

Lainaus