Blogit - avoimuus

Yle haluaa olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima - miten sitä mitataan?

Tuija Aalto — Wed, 11 Mar 2015 13:01:04 +0000

Ylen tiedottaminen omasta taloudestaan jakaa edelleen kansalaisten mielipiteitä. Noin puolet (49 %) pitää tiedottamista läpinäkyvänä ja noin kaksi viidesosaa (41 %) on päinvastaista mieltä tästä asiasta (ks. Ylen Arvo suomalaisille -tutkimuksen raportti). Olin puhumassa tiistaina Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa 10.3. 2015. Viestintäkentän ajankohtaiset ilmiöt -luentosarjassa.

Luennon aiheena oli "instituutio muutoksessa". Lopussa listaankin, mikä muuttuu, ja toisaalta mikä ei muutu.

Muuttuu

Vastaanotto kohti henkilökohtaisia laitteita ja yksilöllistyvää käyttöä
Sisältö & kerronta kohti monimediaisia konsepteja ja transmediaisuutta
Julkaiseminen kohti temaattisia paketointeja ja kuratoituja kokonaisuuksia
Toimintatapa kohti avoimuutta ja verkostoja

Ei muutu

Ylen pyrkimys tehdä tärkeistä asioista kiinnostavia
Ylen pyrkimys olla yhteiskuntaa koossa pitävä voima – monimuotoisuuden johtamisella kohti erilaisten yhteisöjen osallisuutta.

Osallisuuden mittaaminen?

Meitä kiinnostaa kehittää asiakkuusymmärrystä siihen suuntaan, miten sitoutuneet yleisöt saavat aikaiseksi toimintaa, joka synnyttää yhteiskunnallista arvoa. Siksi kaikenlaiset hyvät esimerkit vaikuttavuusarvionnista ovat nyt tervetulleita vaikkapa kommenttina tähän kirjoitukseen.

Demokratian edistämisessä nyt tietenkin kaikkein ajankohtaisinta olisi saada jokainen äänestyskelpoinen kansalainen äänestämään eduskuntavaaleissa. Siinäpä yksi iso onnistumisen mittari: äänestysprosentti. Sen mahdollisesta nousemisesta ei kuitenkaan mikään yksi tiedotusväline voi yksin ottaa kunniaa. Parhaimmillaan yhteiskunta onkin moniäänisenä.

PS. Ylen vaaligalleriaan saatiin 90 % kansanedustajaehdokkaista.

Lainaus

Avoimuus – mitä se draamassa tarkoittaa?

Satu Kurvinen — Mon, 13 Jan 2014 15:08:30 +0000

Satu Kurvinen työskentelee Yle Draamassa vastaavana tuottajana.

Draama on genre, joka herättää intohimoja.

Hyvä draama myös vaatii paljon. Se pitää katsoa silmästä silmään. Sen pitää olla kouriintuntuvaa. Se ei pelkää konflikteja eikä ristiriitoja. Eikä yllätyksiä. Sen tulee haastaa. Sen tulee viedä katsojansa ja kuulijansa vieraisiin maihin ja tuoda myös sieltä takaisin, vaikkakin muuttuneena.

Draaman pitää olla siellä, missä ihmiset ovat ja missä ihmiset sitä tekevät. Norsunluutorni ei vie draamaa lajityyppinä eteenpäin. Draama ei ole salatiedettä.

Yle Draama aloitti yhdessä viestinnän kanssa pienimuotoisen Draaman aamubrunssit -kokeilun viime vuonna. Järjestimme ensimmäisen brunssin keväällä draamasta kirjoittaville toimittajille ja toisen syksyllä tuotantoyhtiöiden vetäjille.

Parituntisissa tapaamisissa tärkeintä oli tavata alan kumppaneita, yksinkertaisesti.

Kuulla, kuunnella, puhua, nähdä. Ottaa vastaan kritiikkiä. Yrittää hakea kysymyksiin vastauksia. Ja myös avoimesti kertoa, missä meillä on vielä duunia, missä emme ole valmiita ja mihin pyrimme tavoitteillamme ja päätöksillämme? Miksi me linjaamme draamaamme näin?

Seuraavaksi kutsumme kylään kenties liittojen edustajat ja sitten taas mediaväkeä. Ehkä tästä tulee perinne? Joskus saattaa olla hyvä vain kohdata, ilman estradeja ja esityksiä.

Missä muualla Yle Draamaa avataan?

Olimme syksyllä mukana järjestämässä myös Showrunner -tapahtumaa Aalto-yliopistossa alan kumppaniemme kanssa. Järjestimme myös pohjoismaisen radiodraaman ammattilaisten tapaamisen Helsingissä viime kesänä. Iso juttu tulee olemaan toukokuussa 2014 INPUT Helsingissä. Sielläkin olemme varmasti vahvalla panoksella mukana mm. sisältökeskusteluissa.

Sosiaalinen media on myös yksi tapa kommunikoida. Se on nopea, avoin ja rosoinen, ei ylhäältä alas vaan samassa linjassa käyttäjänsä kanssa. Se on aina avoinna.

Yle Draaman Facebook-sivu on luonteva ja nopea tapa vinkata suoraan. Siellä on myös mahdollista kohdata. Perustimme Yle Draamalle Instagram-tilinkin, jonne lappaamme kuvaa kulisseista, tekijöistä ja taustoista.

Tervetuloa mukaan, haluamallasi tavalla! Kysy, sano, puhu, kritisoi, tai ihmettele. Meillä on ovi auki.

Lainaus

Dataa auki – tätä se tarkoittaa käytännössä

Leevi Kokko — Mon, 29 Apr 2013 11:37:58 +0000

Kuukausi sitten kollegani Sami Kallinen kertoi tässä blogissa, miten “Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän”. Yleisradion tutkimuksesta ja raportoinnista vastaaville asiakkuuspäälliköille tämä toteamus tietää positiivisessa mielessä kiireisiä aikoja – seuraavassa kaksi käytännön esimerkkiä asiakas- ja markkinadatan avaamisesta tältä keväältä.

Areenasta vastaavan päällikön Kari Haakanan johdolla julkaisimme äskettäin kaikkien aikojen ensimmäisen kuukausikatsauksen Areenan käytöstä. Jatkamme ja kehitämme raportointia joka kuukausi. Tavoitteemme on auttaa koko suomalaista sisältö- ja teknologiamarkkinaa ymmärtämään digitaalisen videon käyttötapoja ja -tottumuksia. Tätä dataa saattaa nopeasti muuttuvassa maailmassa olla vaikea muuten saada käyttöönsä.

Yksi esimerkki mielenkiintoisesta markkinadatasta on vaikkapa lasten sisältöjen käyttömäärä mobiililaitteilla. Oma unelmani Ylen avoimen datan jakelusta perustuisi rajapintaan, johon voisi suoraan kohdistaa tietopyyntöjä, jotka koskevat Ylen sisältöjen käyttöä.

Sen lisäksi, että tutkimme ja julkaisemme palveluiden käyttödataa, pyrimme jatkossa entistä useammin jakamaan itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä tuotettavan tutkimustiedon lähdeaineiston avoimesti kenen tahansa käyttöön. Esimerkki tästä on 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa 2011 julkaistu Suomalaiset verkossa -tutkimus, jonka data jaettiin CC-lisenssillä saman vuoden kesäkuussa.

Suomalaiset verkossa -kyselystä on tätä kirjoitettaessa menossa kentälle seurantatutkimus. Sen tulokset ja data jaetaan kesän 2013 aikana samalla tavoin kuin aiemmankin kyselyn aineisto.

Kuulen mielelläni, mikäli sinulla on palautetta tai ajatuksia näistä data-avauksista, joita olemme jo tehneet. Erityisen kiinnostavaa on kuulla, mitä dataa Ylen digitaalisten palveluiden käytöstä haluaisit nähdä julkaistavan.

Lainaus

Yle to open up its content, stay tuned!

Sam Kallinen, Verkon ja mobiilin kehityspäällikkö, Yle — Fri, 19 Apr 2013 05:36:09 +0000

Sami Kallinen (@sakalli) is Head of Yle Internet Development

I have a lot to be proud of as an Yle employee today. We decided some weeks ago to start systematically and increasingly opening up our content and data over the next few years.

Our goal is to have an Yle-API open for our partners, developer communities, and other interested parties by 2015. When different people and organisations can develop services and applications on top of our content and data, we will truly offer value for the Finnish tax-payers who fund our company. This will also enable open innovation and improve the quality of the services we produce in-house.

The first concrete results can be expected as early as the end of this year.

We believe that APIs and open data are part and parcel of operating a modern public service media company. Commonly funded content is distributed in ways that will take the best possible route into the everyday reality of the Finnish people. Yle is expected and even facing demands to open up its content, since the company’s funding changed from license fee-based to tax-based at the beginning of this year.

We live in the midst of many upheavals, and things are changing with incredible speed. In the media industry, global competition is accelerating, impressively skilled players are already in Finland, and many more are surely still to come. Thus, in order to remain relevant, Yle needs to be able to produce content and services that are of the same high quality and with the same agility as the Netflixes, HBOs, Apples and Googles of the world. Devices and technology will continue to become even more fragmented. The rate of this change is hard to understand. In light of these changes, findability is critical and active curating of content for our users is imperative. Acting on the Web becomes increasingly difficult as the mass of content increases and diversity of devices multiply; media usage patterns change and differentiate constantly.

The rapid growth of different devices is one of the biggest challenges we are facing from the technology perspective at the moment. The trend is clearly visible. The usage of our Web services on tablet devices has grown in just four months – from October to January – a whopping 67%!

And plenty of growth potential still exists. The BBC's iPlayer exemplifies this new reality with great clarity. Its desktop usage has fallen well below half, which means that nearly 60% of iPlayer usage happens through smart phones, tablets, game consoles, and the like. It is important, though, to remember that according to figures published last autumn, iPlayer supports 650 different devices.

Tele-text, which is still a surprisingly popular service in Finland, is an interesting example of how opening content can be accomplished with good results and how that in turn can help in dealing with device fragmentation. Tele-text applications have been created in Finland for all major phone platforms and even some rather obscure ones. These are the applications that use our content and that the Finns have developed for the devices of their choice without an active contribution from Yle.

We are also hoping for other types of benefits. Imagine a start-up that develops a special tablet for the elderly and wants to bring Yle content to the device. We would not have the resources to implement such a solution, but when we make our content presentation-free and structure it for multipurpose use, and we create a clear and open API, then the start-ups themselves can bring the content to their products, as long as certain conditions are met. Partners can build products and services that make our content more available for more people.

This is one of the ways we want to take Yle to the next Web era. Plenty of work remains: copyright issues and technology challenges still need to be addressed and resolved. We are currently busy with reforming the way we produce content for the Web. At the moment, a lot is unclear, but a clear direction is something that we already have.

Links:

Yle avaa sisältöjään, pysy kuulolla!

Sami Kallinen — Tue, 26 Mar 2013 13:59:26 +0000

Sami Kallinen työskentelee kehityspäällikkönä Ylen internet-välineessä.

Tänään olen erittäin ylpeä yleläinen. Sain olla mukana prosessissa, jonka lopputulemana linjattiin, että Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän.

Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 Yle-ohjelmointirajapinta on kumppanien, kehitysyhteisöjen ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä. Kun eri tahot pääsevät kehittämään palveluita ja sovelluksia sisältöjemme ja datamme päälle, syntyy todellakin vastinetta verorahoille. Samalla parannamme omia palveluitamme.

Ensimmäisiä käytännön tuloksia voidaan odottaa jo tämän vuoden loppupuolella.

Rajapinnat ja avoin tieto ovat nykyaikaisen yleisradioyhtiön tapa toimia. Yhteisin varoin tuotettu sisältö jaetaan, jotta se löytäisi tiensä suomalaisten käyttöön parhailla mahdollisilla tavoilla. Yleltä odotetaan ja vaaditaan sisältöjemme ja niihin liittyvien tietojen avaamista.

Elämme mullistusten aikaa ja asiat muuttuvat nopeasti. Globaali kilpailu kiihtyy, osaavia toimijoita on paljon ja lisää tulee. Ylen pitää pystyä tuottamaan sisältöjä ja palveluja yhtä laadukkaasti ja ketterästi kuin Netflixit, HBO:t, Applet ja Googlet. Päätelaitteet lisääntyvät ja teknologia pirstaloituu. Löydettävyyden hanskaaminen ja sisältöjemme aktiivinen tarjoilu on kriittistä. Toimiminen verkossa muuttuu vaikeammaksi, kun laitteiden kirjo kasvaa ja sisältöjä tulee lisää. Ihmisten tavat käyttää sisältöjä muuttuvat ja erilaistuvat koko ajan.

Teknologianäkökulmasta yksi suurimmista haasteista verkossa tällä hetkellä on eri päätelaitteiden uskomattoman nopea lisääntyminen. Trendi näkyy selkeästi. Ylen verkkopalveluiden käyttö tablettilaitteilla on kasvanut neljässä kuukaudessa – lokakuusta tammikuuhun – huikeat 67 %!
Kasvunvaraa on vielä. Hyvä esimerkki uudesta todellisuudesta on BBC:n iPlayerin desktop-käytön taittuminen reilusti alle puoleen. Lähes 60 % iPlayerin käytöstä tapahtuu nykyään älypuhelimilla, tableteilla, pelikonsoleilla ja vastaavilla. (Täytyy tosin muistaa että syksyn lukujen mukaan iPlayeria tuettiin 650 laitteeseen. Netflixkin tukee satoja laitteita.)

Teksti-tv, joka on edelleen yllättävän suosittu Yleisradion palvelu, on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten sisältöjä avaamalla saamme parhaimmassa tapauksessa "kylkiäisenä" selätettyä päätelaitekirjoa suomalaisten hyväksi. Teksti-tv-applikaatioita on nimittäin kaikille varteenotettaville älypuhelin-käyttöjärjestelmille, jopa Meegolle, jonka penetraatio ei liene kovin suuri edes Suomessa. Nämä ovat sovelluksia, joita suomalaiset ovat toteuttaneet haluamilleen päätelaitteille ilman aktiivista panostamme.

Toivomme myös toisenlaisia hyötyjä. Kuvittele startup-yritys, joka kehittää erikoistabletin vanhusten käyttöön ja haluaa tuoda Ylen sisältöjä tablettiinsa. Meillä Ylessä ei ole resursseja toteuttaa tällaista ratkaisua. Mutta kun jäsennämme sisältömme käytettäväksi monella tavalla ja luomme selkeitä avoimia rajapintoja, voi startup itse tuoda sisällöt tuotteeseensa, kunhan tiettyjä reunaehtoja kunnioitetaan. Kumppanit voivat rakentaa tuotteita ja palveluita, joissa sisältömme ovat käytettävissä.

Tämä on yksi niistä askelista, joilla haluamme viedä Yleä seuraavalle nettiaikakaudelle. Työtä riittää: esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiä ja teknologiahaasteita ratkotaan, uudistamme tapaamme tehdä sisältöjä verkkoon. Paljon on avoinna, mutta suunta on jo selkeä. Seuraa tätä blogia: kerromme lähiviikkoina, mitä muita suunnitelmia meillä on ja miten aiomme niitä toteuttaa.

Linkkejä

iPlayer tukee 650 laitetta
iPlayerin desktopkäyttö vain 41%

Lue lisää “avoimesta Ylestä”

Esimerkkejä Teksti-TV-applikaatioista:
Android: http://www.tekstitvpro.fi/
iOs https://itunes.apple.com/fi/app/teksti-tv/id339380076?mt=8
Symbian: http://www.n8fin.com/teksti-tv-suomi-teksti-tv-v1-22, http://store.ovi.com/content/39322 , http://www.samiplonn.com/
MeeGo http://my-meego.com/software/applications.php?fldAuto=903&faq=2
Windows Phone 7 http://www.adafy.com/tekstitv/
Windows Phone 8 http://www.windowsphone.com/fi-fi/store/app/teksti-tv/4994549d-8d05-49c2-9d09-c19a2f22299a

Lainaus

Ylen tekniikka ja tuotanto muutoksessa

Janne Yli-Äyhö — Mon, 28 Jan 2013 06:57:21 +0000

Kirjoittaja on Ylen Tuotannot-yksikön johtaja.

Verkkopalveluiden merkitys kasvaa Ylen palvelutarjonnassa. Sisältö pitää saada jakeluun kaiken kokoisille ruuduille ja myös tv-kanavat tulevat verkkojakeluun – radio on ollut verkossa jo pidempään. Monimediaisuuden vaatimus sisällön tekemisessä ja kuluttamisessa korostuu. Teräväpiirtoon siirtyminen vaatii merkittäviä investointeja koko tuotantoketjuun. IT ja IP eli tietotekniikka ja -liikenne ovat kriittinen osa kaikkea tekemistä ja yhdistävät perinteisesti irralliset teknologia-alueet toisiinsa.

Myös toimintatapamme ovat murroksessa. Vaikka yhtiössä on tehty paljon yhteistyötä alan tuotantoyhtiöiden kanssa, nyt Yle avautuu aivan uusin tavoin. Tästä konkreettinen esimerkki on Tohlopin toimintakeskuksen muuntautuminen Pirkanmaan luovan alan keskukseksi. Mediapolis luodaan yhdessä Technopoliksen ja Tampereen seudun elinkeinoelämän kanssa.

Avautuminen tarkoittaa myös entistä enemmän yhteistyötä kumppaneiden kanssa toiminnan eri alueilla. Uusi tekniikka antaa uusia mahdollisuuksia tehdä ohjelmia. Esimerkiksi Venla-voittaja Norppa-uinnin taustalta löytyy uudenlainen tapa hyödyntää matkapuhelinverkkoja ohjelmanteossa. Yleläisten henkilökohtaiset työkalut ovat myös uudistumassa. Liikkuvan työnteon tukeminen korostuu, ja verkosta tai ”pilvestä” tulevat palvelut tekevät jokaisen työnteon helpommaksi.

Ylen Tuotannot-yksikössä keskitytään vuonna 2013 erityisesti kolmen alueen kehittämiseen.

Tuotantokoneiston uudistaminen ja kehittäminen. Verkkopalveluita kehitetään mm. lisäämällä tv-kanavien jakelua, parantamalla laatutasoa ja erikokoisten ruutujen palveluita. Tohlopin studiot siirtyvät teräväpiirtoaikaan helmikuussa 2013. Myös Pasilassa suunnitellaan tuotannon siirtymää teräväpiirtoon. Työympäristön parantamisen tärkeimmät kohteet ovat Tohlopin toimitilojen ehostus ja oman viestintäympäristön kehittäminen.

Luovan toimialan kehityksen edistäminen. Tohlopin Mediapolis lähti viime vuonna hyvin liikkeelle ja tänä vuonna tuomme uutta toimintatapaa käytäntöön. ”Pasilan Studiot” on työnimi, jonka puitteissa lähdemme luomaan Helsinkiin sähköisen median ekosysteemiä. Mukaan halutaan sähköisen median toimijoita, oppilaitoksia ja tutkimusta sekä uuden liiketoiminnan kehittäjiä. Open data nähdään mahdollisuutena, jonka avulla voimme rikastaa Ylen palveluita kaikille suomalaisille.
Oman toiminnan asennemuutos ”kyllä onnistuu” -periaatteella. Kehitämme organisaatiota ja toimintatapoja vastaamaan tulevaisuuden haasteita ja samalla parannamme toiminnan joustavuutta. Arvioimme tuotannon ja tekniikan eri osa-alueilla tarpeet ja mahdollisuudet tiiviimpään yhteistoimintaan kumppaneiden kanssa.

Kuluva vuosi on joka suhteessa meille voimakasta kehittämisen aikaa. Onnistumisemme takaa osaltaan entistä toimivampia ja laadukkaita mediapalvelut kaikille suomalaisille.

Lainaus

Islannin perustuslaki kirjoitettiin avoimessa yhteistyössä ja julkaistiin viikoittain keskeneräisinä versioina

Tuija Aalto — Fri, 21 Sep 2012 09:53:22 +0000

Islannin uusi perustuslaki kirjoitettiin laajassa yhteistyössä asiantuntijoiden ja kansalaisten kesken. Sen sijaan että ydinjoukko olisi sulkeutunut laatimaan lakitekstiä kolmeksi kuukaudeksi ja julkaissut kerralla lopullisen lakiehdotuksen, työn kulkua saattoi seurata viikoittain. Perustuslakityöryhmä julkaisi luonnoksen joka viikko. Aluksi pelättiin, että media pillastuu nähdessään ensimmäisen raakaluonnoksen, mutta kaikki pääsivät kiinni ideasta, että työ oli vasta alkanut ja siihen oli tarkoitus voida vaikuttaa.

Viikottainen vähittäinen julkaiseminen, iteroiva työtapa, oli lakityön teknisestä toteutuksesta vastanneen Finnur Magnussonin mukaan merkittävin oivallus (ks. video ko. kohdasta). Magnusson kertoi Islannin perustuslain kirjoittamisprosessista avoimen tiedon festivaalissa Helsingissä torstaina.

Lainaus

OKFestin katsotuimmat esitykset

Tuija Aalto — Thu, 20 Sep 2012 20:57:39 +0000

Kansainvälinen avoimen tiedon festivaali OKFest on tuonut tällä viikolla satoja Helsinkiin avoimen datan aktiiveja. Aalto yliopistolla Arabianrannassa järjestettyä loppuunmyytyä tapahtumaa saattoi seurata myös verkossa. Kovimmat nimet saivat tuhansia katsomiskertoja verkossa, kun taas suurinta osaa esityksistä katsoi vain muutama kymmenen henkilöä.

Tilastotieteen professori Hans Rosling kumosi visualisoiduilla tilastoillaan neljä väestökehitykseen lännessä liitettävää myyttiä.

Hän esiintyi täydelle salille ja sai havainnollisuudellaan ja värikkäillä jutuillaan useita aplodeja esityksen aikana.

Simon Rogers, Guardian-lehden datablogin päätoimittaja, kertoi Data journalism in the newsroom -esityksessään, miten nopeasti hänen tiiminsä parhaimmillaan tekee tiedosta vuorovaikutteista verkossa. Näitä avoimen datan ja datavisualisoinnin supertähtiä oli mukava kuulla paikan päällä, mutta suurimmalle osalle osallistujista arvokkainta olivat varmasti tapahtumassa syntyneet uudet verkostot. Maailman parantaminen saa vauhtia, kun löytää muutaman samasta asiasta innostuneen. OKFestin aihepiirejä olivat mm. hallinnon avoimuus, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kestävä kehitys.

Kaikki esitykset:

http://bambuser.com/channel/Aalto+University1

http://bambuser.com/channel/Aalto+University2

http://bambuser.com/channel/Aalto+University3

http://bambuser.com/channel/Aalto+University4

Lainaus

How to find Open Yle

Sami Kallinen — Wed, 12 Sep 2012 05:59:55 +0000

Sami Kallinen is Head of Internet Development (Yle Media unit).

The Open Knowledge Festival is an international event focusing on different open movements and practices. These movements have been growing over the past few decades, mostly fueled by the Internet. Some of these movements have been around for years, for example the open source movement. Some of them have gained momentum during the past few years; the open data, open design movement also comes to mind.

The way I see it, openness is a state of mind and mode of operations for sharing your work, ideas, and information and improving them in a network. So it is also a model for large-scale teamwork. There are some fascinating recent examples of phenomena that embrace open ideas; the crowdsourcing of the Islandic constitution employs this idea, and why not? Isn't the whole point of democracies to incorporate open ideas? Today we have the technologies to support old ideas in ways we could not have imagined previously.

Some of these subjects are covered at the OKFest, but this is just the tip of the iceberg. The best ideas grow through collisions with other ideas and when people meet to share them. This is perhaps even more important than the subjects covered at the festival and the reason I am looking forward to attending.

The public sector has, from the perspective of organizations in Finland, been the most active in embracing various aspects of Open Knowledge thus far. This is only logical, since the public sector is already accountable to the communities they serve. More and more, however, commercial organizations here and internationally are also realizing that openness is essential to being able to innovate, attract talent, have sustainable organizational culture, and most of all convince the customer to trust them enough to choose your solutions and products.

While public service broadcasters have traditionally not been as active in the field of Open Knowledge as one might expect, the public service idea shares a lot of common ground and values with such movements. That is why I am happy that our organization, Yle, is participating - along with hundreds of enthusiasts and other organizations - in making this festival happen. We are sponsoring two guests to the festival − Farida Vis and Simon Rogers − both renowned for their work in using large amounts of data to help us understand the increasing complex world around us a little better.

Farida is a Research Fellow in the Social Sciences in the Information School at the University of Sheffield, UK, and is recognized for her research. She led the academic team that examined 2.6 million riot tweets, analysing the role Twitter played in the 2011 UK riots, as part of The Guardian newspaper’s Reading the Riots project. Through his work in The Guardian, Simon Rogers has become one of the leading data journalists in the world and recently received the Royal Statistical Society’s award for statistical excellence in journalism.

Well aware that the listing of links below provides perhaps the best ways to present data, we have nonetheless collected some projects and content from The Finnish Broadcasting Corporation, Yle, that we thought somehow presents a thematic connection to the festival; a mix of everything. If you are one of the festivals international attendees be prepared to read a some absurd English translated from Finnish by your local search engine, since much of the material below is in Finnish. We will continue to add more links here as we find them, and if you encounter any, please add them to the comments!

You can find the festival program here: http://okfestival.org/

Transparency & accountability

Open Yle blog (in Finnish): http://blogit.yle.fi/avoin-yle
Yle Uutiset Suora linja - journalistic process is totally open
Usage of Twitter − hashtag #suoralinja
Story ideas are available for comments before the story is published -> yle.fi/suoralinja
Svenska Yle development blog: http://utveckling.ylebloggen.fi/

Open data @ Yle:
(links to data sets)

Tele-Text API links and description here. 15.06.2011 (in Finnish): http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy/ylen-avoin-data-rajapinta-ylen-tek...
Blog post with about open data @ Yle. 07.11.2011 (in Finnish) http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy/yle-ja-avoin-data-tapahtunut-tahan...
Presidential candidate and user viewpoint comparison data and description here (in Finnish)
User data 13.01.2012: http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy/presidentinvaalien-vaalikoneen-kay...
Candidate data 12.12.2011: http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy/presidentinvaalien-vaalikoneen-tie...
Business subsidy data as open data from MOT (in Finnish): "MOT: Yritystukien kanta-asiakkaat": http://ohjelmat.yle.fi/mot/10_9
Yle Record library: http://www.fono.fi/ (not open data per se but interface to database)

Data journalism and visalisation @ Yle:

Blog posts about data journalism in the CMS, used by Svenska Yle (in Swedish): http://utveckling.ylebloggen.fi/tag/datajournalistik/
The Yle Investigative journalism program investigates companies that collect subsidies (in Finnish, MOT: Yritystukien kanta-asiakkaat) http://ohjelmat.yle.fi/mot/10_9
The mining industry in Finland (in Finnish, "MOT: Hullut päivät kaivoksilla") http://ohjelmat.yle.fi/mot/27_8
This is where the new citizens of the capital region come from! (in Finnish, "Täältä tulevat pääkaupunkiseudun junantuomat") http://yle.fi/uutiset/taalta_tulevat_paakaupunkiseudun_junantuomat/6255307
Where the Swedish-speaking Finns live in the Capital region (in Swedish, "Finlandssvenskarna bor på Brändö och i Östersundom") http://svenska.yle.fi/artikel/2012/07/13/finlandssvenskarna-bor-pa-brand...
What should the new party leader focus on (In Swedish, "Hjälp Calle!")? http://svenska.yle.fi/artikel/2012/07/06/hjalp-calle
Where alcohol is sold (In Swedish and Finnish, Här säljer alkoholdrycker bäst / Näin viina käy kaupaksi - katso oman kuntasi myynti) http://svenska.yle.fi/artikel/2012/06/01/har-saljer-alkoholdrycker-bast
http://yle.fi/uutiset/nain_viina_kay_kaupaksi_-_katso_oman_kuntasi_myynt...
The social circle of the shooter (In Finnish, "Web-analyytikko: Ampujan Facebook-piiri varsin suppea") http://yle.fi/uutiset/web-analyytikko_ampujan_facebook-piiri_varsin_supp...
The Finns Party and islamofobia (in Finnish, "PerusS ja islamofobia") http://www.youtube.com/watch?v=2p0itkrVfC0
How fast is your broadband (in Finnish, "Kuinka nopea laajakaista oikeasti on”)? http://blogit.yle.fi/rele/kuinka-nopea-laajakaista-oikeasti-on
The Nokia wonder (in Finnish, "Nokian ihme - takana loistava tulevaisuus") http://yle.fi/uutiset/nokian_ihme_-_takana_loistaa_tulevaisuus/6182773
A-studio: Stream and Twitter-wall (usage of TwitterFontana) http://areena.yle.fi/tv/1630215

Yle and personal blogs:

Tuija Aalto's Tuhat Sanaa blog http://tuhatsanaa.net/
Teemo Tebest's Datajournalism blog http://datajournalismi.blogspot.com
Antti Hirvonen's Storify collection - points about (live) tweeting, curation http://storify.com/anttihirvonen

Open source:

Drupal:

- Yle page at Drupal.org http://drupal.org/node/1296538
- Built on Drupal at Yle:
-    Swedish Yle web site: http://svenska.yle.fi
-    YleX: http://ylex.yle.fi/
-    Yle blogs: http://blogit.yle.fi
-    About Yle: http://yle.fi/yleisradio/
-    Musiikki: http://yle.fi/musiikki/
-    Olotila: http://olotila.yle.fi

Published Drupal modules:

- Onki-Module: http://drupal.org/node/1604784
- Organic Groups (originally comissioned by Yle): http://drupal.org/project/og

Yle employees on Twitter:

Tuija Aalto's list: https://twitter.com/tuija/ylelaisia/members
Tweets about Yle personnel & recruitment and in Finnish. https://twitter.com/Yle_Rekry
Tweeps at Swedish Yle https://twitter.com/RolfGranqvist/folk-p%C3%A5-svenska-yle

Pinterest

Stories about Yle personnel, where we work, and what we like. This is our story. http://pinterest.com/yleourstory/

Open slide decks (Slide share, Prezi etc):

Antti Hirvonen's slide decks: http://www.slideshare.net/anttijohanneshirvonen/
Tuija Aalto's decks: http://www.slideshare.net/Tuija
Teemo Tebest's presentations about data and journalism (In Finnish):
Verkkojournalismi ja data: http://www.slideshare.net/teelmo/verkkojournalismi-ja-data
Verkkojournalismi ja data (updated): http://www.slideshare.net/teelmo/verkkojournalismi-ja-data-11937349
Data ja journalismi: http://teelmo.info/teelmo/app/seminar-2012-hhhelsinki/hhhelsinki-metadat...

_ _ _

Lisätietoja: OK-festivaali tähtää avoimen tiedon ekosysteemiin

Lainaus

Suoran linjan uutisia

Timo Keränen — Mon, 13 Feb 2012 11:50:24 +0000

Kirjoittaja on Yle Uutisten Suoran linjan tuottaja Jyväskylästä.

Yle aloitti uuden vuorovaikutteisen uutisohjelman – Yle Uutiset Suora linja – tammikuun alussa. Sen keskeinen tavoite on aistia, mitkä asiat oikeasti puhuttavat ihmisiä, erityisesti netissä.

Toinen yhtä tärkeä tehtävä on tuoda päivän ja viikon uutisvirtaan katsojien näkemyksiä tärkeimmistä uutisaiheista. Tämä mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen on avoin kaikille Suomessa ja miksei myös ulkomailla asuville.

Ensimmäisillä lähetyksillä katsojia oli reippaasti yli
400 000, minkä jälkeen seuraaminen on tasaantunut keskimäärin 330 000 katsojan paikkeille. Facebookissa faneja on jo reilusti yli tuhat. Ja jo ensimmäisen kuukauden aikana monet keskustelut yle.fi/suoralinja-sivulla ovat tuottaneet paljon lisäarvoa tv-lähetyksiin.

Kuinka usein uutinen koskettaa?
Ylellä on erinomainen verkosto, joka kattaa koko maan. Ylen uutiskoneisto on lyömätön nopeudessa ja tarkkuudessa. Kun jotain tapahtuu, Yle on läsnä. Siitä huolimatta Yle ei ole riittävän lähellä. Se, mistä uutisoidaan, kyllä noteerataan. Mutta kuinka usein uutinen oikeasti koskettaa katsojaa? Tuleeko katsojalle tunne, että tämä oli juuri minulle, tämä on juuri sitä, mitä minä olen ajatellut ja tuntenut?

Tällä tasolla Suoralla linjalla riittää tekemistä ja työsarkaa uutistarjonnan kokonaisuudessa.

Suora linja on katsojalle se ohjelma, johon voi helposti ottaa yhteyttä. Suora linja voi hyvinkin lukea esimerkiksi katsojan blogikirjoituksen ja siteerata sitä tv-lähetyksessä. Parhaimmillaan toimitus ottaa katsojat mukaan verkon avulla uutisaiheiden kehittelyyn, ennen kuin ne ajetaan lähetyksessä. Suora linja on myös ohjelma, joka elää osana valtakunnallisia, kansainvälisiä sekä alueellista uutisvirtaa. Suoran linjan toimitukselle vuorovaikutus tulee katsojalta ja uutisten gatekeepereiltä.

Kun vuorovaikutus tulee suoraan katsojilta, Suora linja voi myös haastaa perinteisen uutisajattelun. Se haastaa sen myös niin, että toimituksen päivälista on aina netissä, samoin asiat, joista teemme juttua. Lähetykseen pääsee mukaan eri tavoin.

Suora linja on siis avoin prosessi. Katsoja tietää, kuka uutista tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Se on kuin kauppa, jossa asiakkaalla on oikeus tietää tuotteen alkuperä ja tuotantotapa.

Suoran linjan uutisen syntymälahjana ovat kansalaisjournalismin parhaat periaatteet. Eli kuunnellaan mistä puhutaan, mitä puhutaan, miten puhutaan ja kuka puhuu. Suoran linjan uutinen antaa arkiselle kokemukselle arvon, kasvot ja mikä parasta, se etsii sitä katsojaa, joka osaa kertoa näkökulmansa rakentavasti. Suoran linjan paras uutinen ei ole valitus vaan sydämestä tuleva valistunut ajatus.

Lainaus