EU ja Venäjän talous.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 11 Mar 2015 09:30:49 +0000

Venäjän velka oli 2014 10% BKT:stä, talous on ylijäämäinen ja voimassa on 13%:n tasaverotus.

Tilanne on erilainen kuin EU:n kriisimaissa, mutta silti Venäjänkään talous ei varsinaisesti ole nousun kiidossa.

Öljyn hinnan lasku ja EU:n rahoituspakotteet purevat. Vientitulot ovat romahtamassa, inflaatio on noussut ja eurot ja dollarit pakenevat maasta. Lisäksi Ukrainan kriisi on vaurioittanut liiketoimintaympäristöä.

Samaan aikaan EU on hyötynyt Venäjältäkin tulevasta halvasta energiasta eivätkä pakotteet ole iskeneet siihen kovin pahasti.

Pahimpien kriisienkin aikaan Venäjän ja EU-maiden (toisinaan Ukrainaa lukuun ottamatta) välinen energiakauppa on tosin toiminut sujuvasti.

Mutta onko Venäjän taloudelle, talouspolitiikalle tai jopa eri ryhmittymien poliittiselle menestykselle lopulta juurikaan juuri muuta selittäjää kuin öljyn hintakehitys?

Ja onko Venäjän talouspolitiikalla mitään keinoja käytettävissä?

Rakenteellisia uudistuksia esim. yritystoiminnan helpottamiseksi voisi tehdä ja voidaan myös elvyttää esim. myymällä Venäjän omistamia EU-maiden valtionobligaatioita. Ja nyt jälleen olisi tietysti jälleen syytä yrittää esim. elvytysrahoilla laajentaa Venäjän tuotantoa muillekin aloille kuin energiantuotantoon, kun Venäjän vastapakotteet EU:lle luovat kysyntää omalle tuotannolle. Toistaiseksi oma korvaava tuotanto ei ole juuri kasvanut.

Paljon selvityksiä Venäjän taloudesta on Venäjällä tehty Esim. Suomen Pankin sivuilta löytyy Venäjän entisen talousministeri Alexey Kudrinin ja Evsey Gurvichin julkaisu aiheesta linkistä:

http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/policy_brief/Pages/bpb0115.aspx

Ohjelmassa on haastateltavana tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen suomen pankinsiirtymätalouksien tutkimuslaitosksesta BOFIT:sta

Lainaus

Castron naapurissa

Maarit Roiha — Thu, 03 Dec 2009 05:07:18 +0000

Floridan Miamia voi hyvällä syyllä kutsua kuubalaiskaupungiksi. Kaduilla kuulee espanjaa useammin kuin englantia, ja kuubalaisuus näkyy muuallakin kuin vain pikku-Havannan kuubalaiskaupunginosassa. Suuri osa Yhdysvaltain yli miljoonasta kuubalaisesta asuu Floridassa ja nimenomaan Miamissa, joka sijaitsee alle 370 kilometrin päässä Kuuban pääkaupungista Havannasta. Floridan eteläkärki Key West on lähempänä Havannaa kuin Miamia.

Yhdysvaltain ja Kuuban välinen kylmä sota on jatkunut jo viitisenkymmentä vuotta. Kuuban päämiehen nimi on edelleenkin Castro ja Yhdysvaltain Kuuballe asettama kauppasaarto pysyy voimassa. Presidentti Obama on ilmoittanut hakevansa uutta alkua maiden välisille suhteille, muttei aio kuitenkaan luopua talouspakotteista.

Soitin Miamin yliopistoon Yhdysvaltain ja Kuuban suhteita vuosia tutkineelle Jose Azelille, joka kertoi näkemyksiään maiden suhteiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kuubalaissyntyisen Azelin mielestä maiden jumiutuneet välit joutuvat ennen kaikkea siitä, että Kuuban hallitus ei ole valmis minkäänlaisiin myönnytyksiin. Azelin mukaan poliittisten vankien vapauttaminen olisi hyvä alku suhteiden kohenemiselle.

Kuuntele Jose Azelin haastattelua:

Presidentti Obama on jo helpottanut amerikankuubalaisten matkustusrajoituksia entiseen kotimaahansa ja poistanut esteitä raha-avustusten lähettämiseltä Kuubaan. Tiukkaa linjaa kannattava Azel ei tue presidentin tekemiä myönnytyksiä.

Klikkaa ja kuuntele:

Etenkin Yhdysvalloissa asuvat kuubalaiset ovat perinteisesti kannattaneet säälimätöntä Kuuba-politiikkaa. Floridan kuubalaiset ovat sen verran merkittävä äänestäjäkunta ja painostusryhmä yhdessä maan merkittävimmässä osavaltiossa, että päättäjien on otettava heidän mielipiteensä huomioon Kuuba-linjauksissaan.

Mielipidemittausten mukaan Yhdysvalloissa asuvien kuubalaisten asenteet ovat kuitenkin lieventyneet viime aikoina. Erityisesti amerikankuubalaisten uusi sukupolvi vaikuttaa ajattelevan entistä käytännönläheisemmin, ja he jos ketkä voisivat toimia siltana Yhdysvaltojen ja Kuuban välillä. Amerikankuubalaisten enemmistö haluaisi esimerkiksi kaikkien Yhdysvaltain kansalaisten saavan matkustaa Kuubaan. Kuubaan pääsevät matkustamaan tällä hetkellä ainoastaan amerikankuubalaiset.

Kuuban eristäminen on osoittautunut tehottomaksi aseeksi Kuuban kommunistisen järjestelmän horjuttamisessa. Eristämisellä ja rankaisemisella ei ole päästy pitkälle vuosikymmenten yrityksestä huolimatta, eivätkä Yhdysvaltain toimet ole saaneet kansainvälisen yhteisön tukea.

Toinen, erityisesti nuoremman sukupolven näkemä vaihtoehto olisi kokeilla osallistuvampaa lähestymistapaa. Hyvä alku olisi esimerkiksi sallia yhdysvaltalaisten matkustaa Kuubaan ja solmia kontakteja kuubalaisten kanssa. Ja onko sitä paitsi parempia amerikkalaisen kulttuurin ja maailmankatsomuksen lähettiläitä kuin amerikkalaiset itse?

Niin tai näin, Kuuban poliittisen järjestelmän muuttuminen tuskin tapahtuu muutamassa vuodessa, eikä ulkopuolisilla on varmastikaan asiaa Castrojen seuraajaksi.

Kuuntele Jose Azelin kommentti:

Lainaus

Blogit - talouspakotteet

EU ja Venäjän talous.

Castron naapurissa