Lisääntyminen on Yhdysvalloissa kallista puuhaa

Maarit Roiha — Wed, 06 Jan 2010 05:57:18 +0000

Rahattoman ei kannata hankkiutua raskaaksi Yhdysvalloissa, sillä lapsen tulo tietää aivan eri luokan menoerää kuin vaikkapa Suomessa. Sairausvakuutus kattaa parhaimmassa tapauksessa suurimman osan neuvola- ja synnytyskuluista, mutta todelliset menot alkavatkin vasta sen jälkeen. Jos hankit lapsia, olet omillasi.

Raskaana olevat naiset eivät jää Yhdysvalloissa useinkaan äitiyslomalle viikkoja ennen synnytystä, vaan töitä painetaan viimeiseen asti. Useimmilla äideillä on oikeus kolmen kuukauden äitiyslomaan, joka voi olla ainakin osittain palkatonta. Parhaimmat työpaikat kustantavat työntekijöilleen muutaman viikon palkallista vanhempainvapaata. Äitiyslomapäivien järjestäminen vaatii usein sumplimista ja neuvottelutaitoja. Tavallisesti äitiyslomaan käytetään kertyneitä vuosiloma- ja sairaslomapäiviä sekä mahdollisia ylityö- tai muita vapaita ja loppu pidetään palkattomana. Osavaltioiden välillä on eroja tässäkin asiassa, ja Kalifornia on ollut edelläkävijä tekemällä kuuden viikon palkallisesta äitiyslomasta lakisääteisen. Eri asia on sitten se, että kaikilla työpaikoilla ei lakeja pilkuntarkasti noudateta. Isyysloma on Yhdysvalloissa yhä harvinaisuus, ja pidempiä, palkattomia hoitovapaita voi pitää vain työnantajan suostumuksella.

Täkäläinen työelämä ei ole toisin sanoen tottunut pitkiin äitiyspoissaoloihin eikä muihinkaan vanhempainlomiin. Tätä kuvastaa sekin, että äidiksi tulevalle ei useinkaan hankita sijaista. Äidin irtisanoutuminen työstä lapsen synnyttyä ei ole sekään harvinaista. Suomeen verrattuna Yhdysvalloissa on huomattavasti enemmän perheitä, joissa vain toinen puoliso käy töissä, ja toinen, yleensä äiti, on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia.

(Kuva: Tom Corcoran)

Jos jompi kumpi vanhemmista haluaa hoitaa lapsia kotona, on työssä käyvän parasta tienata hyvin. Lapsilisiä ei ole, eikä valtio tue lapsen kotona hoitamista. Päivähoito on yleisesti ottaen kallista. Päiväkotien hinnat vaihtelevat, mutta monet niistä maksavat tuhansia dollareita kuussa. Päiväkotimaksuista saa sentään verohelpotuksia. Kunnallisia päiväkotejakin on olemassa, mutta ne on tarkoitettu lähinnä kaikkein vähävaraisimpien perheiden lapsille. Pelastus voivat olla lähellä asuvat isovanhemmat. Yksinhuoltajaäideillä on lähes poikkeuksetta tiukkaa.

Rahanmeno jatkuu lapsen kasvaessa. Parhaimmat koulut ovat lähes poikkeuksetta yksityisiä, ja yksityiskoulujen lukukausimaksut ovat yleensä korkeita. Peruskoulusta tulee helposti tuhansien dollarien menoerä vuodessa. Jos julkisella peruskoululla on hyvä maine, ovat sen lähellä sijaitsevien asuntojen hinnat tavallisesti pilvissä, sillä monet lapsiperheet haluavat muuttaa alueelle. Eli vaikka lapset pääsisivätkin hyvään kouluun ilmaiseksi, joutuu asumisesta usein maksamaan tuplasti.

Moni nuori tähtää lukion jälkeen yliopistoon, ja niiden lukukausimaksut liikkuvat usein vähintäänkin tuhansissa dollareissa. Opiskelijoille tarkoitettuja opinto- ja asumistukia ei ole, joten lukukausimaksut ja elinkustannukset on katettava muilla keinoin. Vanhempien säästöt ja lainat ovat opiskelijoiden työnteon ohella usein ainoa rahoitusvaihtoehto. Lahjakkaimmat saavat stipendejä, mutta niitä ei riitä läheskään kaikille tarvitseville.

Monet yhdysvaltalaispariskunnat harkitsevat ja suunnittelevat lasten hankintaa erittäin tarkkaan. Olen törmännyt täällä alempaan keskiluokkaan kuuluviin ihmisiin, jotka ovat sanoneet, ettei heillä yksinkertaisesti ole varaa hankkia lapsia. Toisaalta kyse on pitkälti siitä, mitä haluaa lapsilleen tarjota. Välillä kuitenkin ihmettelen, miten köyhät amerikkalaiset ylipäänsä uskaltavat lisääntyä. Toinen ihmetyksen aiheeni on, ettei vanhempainlomien ja päivähoidon ongelmia nähdä täällä suurempana tasa-arvokysymyksenä. Sitä se kuitenkin on, sillä kohtuuhintaisten vaihtoehtojen vähyydestä kärsivät erityisesti naiset.

Kuuntele Kalifornian Oaklandissa perheineen asuvan Lotta Weckströmin kokemuksia lapsiperheen arjesta Yhdysvalloissa:

Lainaus

Lukukausimaksujen nousu kismittää Kaliforniassa

Maarit Roiha — Thu, 17 Dec 2009 09:09:35 +0000

Kalifornian yliopiston kampuksilla on nähty syksyn aikana useita lukukausimaksujen korotuksia ja yliopiston budjettileikkauksia vastustavia mielenosoituksia. Yliopiston lukukausimaksut nousevat ensi vuonna kolmanneksella, ja opettajien palkkoja ja muita etuuksia on jo leikattu.

University of Californian oman osavaltion opiskelijat maksavat tällä hetkellä noin kahdeksan tuhannen dollarin vuotuisia lukukausimaksuja. Kalifornian ulkopuolelta tulevat pulittavat opetuksesta yli kaksinkertaisen hinnan. University of California on kuitenkin edullinen moniin yksityisiin jenkkiyliopistoihin verrattuna. Maan arvostetuimpien opinahjojen lukukausimaksut liikkuvat useissa kymmenissä tuhansissa dollareissa. Kandidaattitason tutkinnon suorittaminen kestää tavallisesti neljä vuotta, joten opiskelusta voi muodostua jopa satojen tuhansien dollareiden rahareikä ja velkataakka.

Valtionyliopistossa opiskelu ei saisi alkuperäisen idean mukaan olla varallisuudesta kiinni, vaan yliopiston ovien pitäisi olla avoinna kaikille riittävän lahjakkaille. Lukukausimaksujen korotukset sotivat kyseistä ihannetta vastaan. Taantuman myötä yhä useammilla yhdysvaltalaisperheillä on jo ilman kohonneita lukukausimaksujakin vaikeuksia kustantaa lastensa yliopisto-opinnot. Stipendejä riittää vain kaikkein lahjakkaimmille ja köyhimmille. University of Californian lukukausimaksuihin saa helpotuksia, jos vanhempien vuositulot jäävät alle 70 000 dollarin.

(Kuva: Mikko Taurama/UC Berkeley)

University of Californian budjettivaje on seurausta koko osavaltion taloutta riivaavista vaikeuksista. Myös perus- ja lukiotason koulutus on joutunut ankaralle säästökuurille. Yliopisto rahoittaa toimintansa valtion tuella ja lukukausimaksuja keräämällä. Tätä taustaa vasten on tietenkin loogista, että valtion tukien pienennyttyä lukukausimaksut nousevat. Toisaalta lukukausimaksujen korotuksilta voitaisiin välttyä esimerkiksi veroprosenttia nostamalla.

Yhdysvaltojen korkeakoulutuksen tilasta huolestuneet pelkäävät, että Yhdysvalloista on vaarassa tulla huonosti koulutettujen maa. Lukukausimaksujen korotus johtaa helposti kasvavaan eriarvoisuuteen ja valmistuessaan massiivisten velkataakkojen kanssa painiviin nuoriin.

Markkinatalouden mukaan määräytyvät lukukausimaksut ja tutkintojaan myyvät yliopistot ovat todellisuutta monin paikoin Yhdysvalloissa. Pessimistisimmät pelkäävät, että myös University of California ajautuu vähitellen yritysten ja ulkopuolisten rahoittajien talutusnuoraan ja menettää maineensa kaikkien ulottuvilla olevana, julkisena laitoksena.

Yliopiston säästökuuri tuntuu opiskelijoiden elämässä monin tavoin. Opetuksen laatu kärsii kurssitarjonnan kaventuessa ja ryhmäkokojen kasvaessa. Vertailevaa kirjallisuustiedettä University of Californian Berkeleyn kampuksella opiskelevan Erin Walshin mielestä opiskelijoiden mielenilmaukset ovat erittäin perusteltuja:

Kuuntele University of Californian Berkeleyn Celtic studies -ohjelman opettajan Kathryn Klarin näkemyksiä yliopiston tilanteesta:

Teksasista kotoisin oleva Amit Mookerjee on iloinen päästessään keväällä eroon opiskelijastatuksesta:

Lainaus

Blogit - yliopisto

Lisääntyminen on Yhdysvalloissa kallista puuhaa

Lukukausimaksujen nousu kismittää Kaliforniassa