Kun luottamus menee

Joona Haarala — Wed, 24 Mar 2010 16:37:32 +0000

Vauvamme sai (myös) tämän RS-viruksen. TYKSiin ei tarvinnut onneksi jäädä, mutta siellä löydettiin kuukauden vanhalle pojalle kaupan päälle korvatulehdus. Korvatulehdus kuuluu tämän virustaudin kuvaan ja se ei onneksi välttämättä indikoi korvatulehduskierrettä. Antibioottikuuri jouduttiin kuitenkin aloittamaan.

Ei ole ihme, että E on välillä... hieman... pahalla tuulella.

Tässä muutama kirjoitus sitten kehuin kotikuntani neuvolaa. Neuvolakäynnillä kirjoitettiin tälläkin kertaa heti lähete sairaalaan, kun näytti siltä, että vauvalla on muutakin kuin flunssa. Hyvää toimintaa ainakin isän mielestä.

Mutta, mutta... kotikuntani terveyskeskuksen muut osat (tai sitä hallinnoiva naapurikunnan terveystoimi) saavat minulta nyt risuja.

Neuvolakäyntiä edeltävänä päivänä soitimme terveyskeskukseen ja olisimme varanneet ajan - varsinkin kun isotveljet ovat myös sairastelleet. Terveyskeskuksesta sanottiin, että palataan asiaan, jos kuumetta tulee. Kuumetta ei ole vieläkään, mutta se korvatulehdus kylläkin. Terveyskeskukseen pääsemisen kynnys tuntuu olevan korkealla.

Pitäisikö näitä vauvan oireita liioitella puhelimessa, että pääsisi näyttämään edes hoitajalle?

Lisää RS-viruksesta Arin blogitekstissä: blogit.yle.fi/vaippasulkeiset-kolme-isaa-ja-vauvat/rs-on-muutakin-kuin-ford-escort

Lainaus

Henkilötietolaki ja ATK vaarantavat ihmishenkiä

laitinen_yle — Fri, 08 Jan 2010 17:36:20 +0000

On aika kova väite sanoa, että terveydenhoidon ATK -järjestelmät ja henkilötietolain (22.4. 1999/523) tulkinnat vaarantavat jopa ihmishengen.

Tällaisiin johtopäätöksiin kuitenkin tulin, kun pyysin eri paikoista vanhoja potilastietojani siirtääkseni kaikki tiedot minua lähimpänä olevaan terveyskeskukseen. Kokemukset olivat kuin Kafkan romaanista.

Sen jo tiesin etukäteen, että eri kuntien terveyskeskusten, sairaaloiden ja yksityisten lääkäreitten potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Laitetoimittajien keskinäisen kilpailun takia järjestelmiä on estetty ymmärtämästä toisiaan.

Jo tämä vaarantaa potilasturvallisuutta, mutta eiväthän laitetoimittajat ajattele kokonaisuutta. Miksi sitten viranomaistahot eivät ole aiemmin puuttuneet tilanteeseen vaan ovat antaneet sen kehittyä sekamelskaksi? Vasta nyt yritetään saada koko maan kattavaa parannusta, mutta se vie paljon aikaa.

Omien potilastietojeni hankinta ja siirto eri paikoista paljasti, että terveydenhoitoalalla eletään yhä paperi- ja faksiaikaa. Sähköposti on kuin kirosana: se ei ole henkilötietolain tulkinnan mukaan riittävän turvallinen potilastietojen siirtoon

Miksikö ei ole? Siksi, että käytössä ovat tavalliset sähköpostit, eivät salatut sähköpostit, jotka olisivat turvallisia. Hämmästyttävää.

Sitten hieman omia käytännön kokemuksia järjestelmästä. Sitähän voisi sanoa hienosti vaikka tutkivaksi journalismiksi.

Eläkkeelle jäätyäni menin YLE:n terveysasemalle ja pyysin kaikki terveystietoni. Omakätisesti allekirjoitetun pyynnön jälkeen sain tiedot paperille printattuna. Samalla tavalla ne saa kaikista muistakin paikoista.

- Enkö voisi saada tietojani myös sähköpostilla kotiini, tiedustelin.
- Ei terveystietoja saa lähettää sähköpostilla, oli vastaus.

Mietin hetken. Minähän omistan omat tietoni, terveysasema tai sairaala vain säilyttää niitä. Minä siis voin päättää, valtuuttaa, omien tietojeni, muita koskevia tietoja siellä ei ollutkaan, lähettämisestä itselleni vaikka sähköpostilla. Siis silläkin, joka ei ole salattu, koska otan omista tietoistani vastuun.

Kun terveydenhoitaja tunsi minut ja minä hänet, niin pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen. Terveystietoni kopioitiin Wordiin ja lähetettiin sitten kotisähköpostiini. Lopuksi kaikki lähetystiedot YLE:n sähköpostista ja Wordista tuhottiin silmieni alla.

Tällaista kuulema ei kukaan ollut ennen pyytänyt. Tarkistien vielä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolta, että mitään lakia tai sen tulkintaa ei tässä tapauksessa oltu rikottu.

Ei oltu, joten kiitokseni terveen järjen käytöstä YLE:n terveydenhoitajalle, joka voi nyt olla aivan rauhallisin mielin. Tietosuojavaltuutettu hyväksyi toimintamme

Eräällä toisella yksityisellä terveysasemalla tällainen joustavuus ei kuitenkaan ollut mahdollista. Risuja sinne.

Nyt kun minulla oli omalla kotikoneellani kaikki terveystietoni, niin ryhmittelin ne väliotsikoittain sairauskohtaisesti ja poistin tarpeettomana pienet flunssakäynnit. Näin tiedot olivat selkeitä ja helppolukuisia.

Tämän lisäksi tein koko tiedoston alkuun tiiviin kuvauksen kokonaisterveydentilastani ja tehdyistä operaatioista. Lisäsin myös omat ja omaisteni yhteystiedot. Tällaista englanniksikin käännettyä tiivistelmää pidän nykyisin matkoillani mukana.

Lähetin seuraavaksi koko paketin sähköpostilla terveysasemani omalääkärille. Ehdotin, että hän siirtäisi nyt sähköisessä muodossa olevat tietoni terveysaseman tiedostoon. Näin ne näkyisivät heti tarvittaessa kaikilla Helsingin terveysasemilla ja HUS:ssa.

Oma lääkäri vastasi kuitenkin, että tietojeni siirto ei ole mahdollista. Epäselväksi jäi estikö sen yhteensopimaton tietotekniikka vai henkilötietolain tulkinta, vai peräti molemmat.

Suomen Lääkäriliittokin, kumma kyllä, suosittaa, että potilastietoja ei siirrettäisi sähköpostina. Perustelut eivät ainakaan minua vakuuttaneet, jos asiaa ajatellaan käytännön elämän näkökulmasta.

Printtasin sitten potilastietoni paperille omalta tietokoneeltani ja kiikutin terveysasemalleni. Siellä ne nyt ovat riippukansiossa kuten ennen vanhaan, vaikka elämme tietokoneaikaa. Hämmästyttävää!

Tietoja ei myöskään siirrretä sähköiseen järjestelmään, koska jokainen sivu pitäisi kopioida sähköiseen muotoon, eikä kenelläkään ole siihen aikaa. Ehkä se ei olisi mahdollista järjestelmien yhteensopimattomuudenkaan takia.

Jos minut nyt eräänä päivänä kiikutetaan pää kolmantena jalkana lähellä olevan Haartmanin sairaalan päivystykseen oman terveysasemani virka-ajan jälkeen, niin kukaan ei enää ole lähettämässä paperilla olevia tietojani faksilla Haartmaniin.

Jos tiedot olisivat sähköisessä muodossa, niin ne saisi heti näkyviin, koska molemmat kuuluvat Helsingin kaupungin terveydenhoito-organisaatioon. Viereisessä eri organisaation sairaalassa nämä tiedot taas eivät näy sähköisesti!

Nyt vasta seuraavana päivänä joku töihin tullut henkilö toimittaisi tietoni Haartmanin lääkärille. Jos sairauspäivä olisi perjantai, niin vasta kolmantena päivänä faksi saataisiin laulamaan.

Näin yhteensopimattomat ATK – järjestelmät ja tietosuojalain tulkinnat yhdessä voivat vaarantaa jopa ihmishenkiä.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

HUOM: Tätäkin aihetta sivuava tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion haastattelu äänenä löytyy tästä osoitteesta:

http://blogit.yle.fi/vallan-vaiheilla/tietosuojavaltuutettu-reijo-aarnio...

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jos jotakuta lakipykälät kiinnostavat, niin tässä on henkilötietolain pari keskeistä kohtaa:
-----------------------------------------------------------------------------------
Henkilötietolaki 22.4.1999/523
28 §
Tarkastusoikeuden toteuttaminen
Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat tiedot 26 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on esitettävä tätä tarkoittava pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona.
Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeuden epäämisen veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.
Sen, joka haluaa tietää, mitä häntä koskevia tietoja on talletettu terveydenhuollon viranomaisen tai laitoksen, lääkärin tai hammaslääkärin taikka muun terveydenhuollon ammattihenkilön pitämään, terveydentilaa tai sairautta koskevia henkilötietoja sisältävään rekisteriin, tulee tehdä pyyntö tarkastusoikeutensa käyttämisestä lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka huolehtii tietojen hankkimisesta rekisteröidyn suostumuksella ja antaa tälle tiedon rekisterissä olevista merkinnöistä. Menettelystä tarkastusoikeuden toteuttamisessa tai sen epäämisessä on voimassa, mitä 2 momentissa säädetään.
2 §
Soveltamisala
Henkilötietoja käsiteltäessä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.
Tämä laki ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.
Tätä lakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan.

Lainaus

Blogit - terveyskeskus

Kun luottamus menee

Henkilötietolaki ja ATK vaarantavat ihmishenkiä