Blogit - mediakäyttö

Sosiaalisen median syötteiden varassa mediakäyttäjä on uudella tavalla passiivinen vastaanottaja - miten varmistaa moninaisuus?

Tuija Aalto ja Viola Strandberg — Fri, 14 Aug 2015 10:22:21 +0000

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno paneutui keväällä 2015 neljän eri ikäisen eri puolilla Suomea asuvan henkilön media-arkeen selvittääkseen, mitä tavalliset suomalaiset ajattelevat moninaisuudesta mediassa. Julkisen palvelun mediayhtiönä Yle pohtii, miten se voisi varmistaa moninaisten mediasisältöjen tarjonnan mediakäytöltään hyvin erilaisille yleisöille.

Kenen äänellä mediassa puhutaan?

Kennon tekemisessä haastatteluissa toistui huoli siitä, kenen äänellä mediassa puhutaan. Moninaisuus tuntuu monelle välittyvän esimerkiksi niin, että valtaväestön edustajat puhuvat vähemmistöryhmien puolesta.

Moninaisuuden lisäämiseksi mediassa olisi kaiketi syytä lisätä kaikenlaisten, eri taustaisten, eri tavalla ajattelevien ja erilaisia elämänpolkuja valinneiden ihmisten aktiivista osallisuutta mediasisältöjen tuottamisessa.

Sisällön tasapuolisuutta ja teemojen moninaisuutta ei kuitenkaan enää voi taata pelkästään tarjontaa monipuolistamalla, koska eri ikäiset käyttävät mediaa niin eri tavoin. Esimerkiksi vanhemmalle mediakäyttäjälle kännykkä ei ole merkittävä mediankäytön laite, mutta nuorelle ehkä ainoa.

Lukiolainen ei löydä tavallisten ihmisten selviytymistarinoita

Kennon haastattelema lukiolainen tunnisti oman mediakuplansa, mutta ei osannut sanoa, miten päästä käsiksi sisältöihin sen ulkopuolella. Hän toivoi, että mediassa kirjoitettaisiin esimerkiksi tavallisten ihmisten selviytymistarinoita, koska ei ole koskaan sellaisia saanut lukea. Varttunut mediakäyttäjä osaisi hakea sellaista sisältöä naistenlehdistä, mutta kyseisen lukiolaisen vastaanottama sosiaalisen median sisältö oli lähinnä ulkonäköön painottuvaa kuvallista oman elämän raportointia. Tällaisia blogisisältöjä leimaava täydellisyyden tavoittelu aiheutti nuorelle naiselle ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta liittyen ulkonäköön ja arjen hallintaan.

On yksi asia luoda moninainen sisältöntuotanto ja toinen asia saada ihmiset huomaamaan saati kiinnostumaan.

Nuoria kiinnostava sisältö on yhä voimakkaammin visuaalista ja sosiaalista. Sisällöt Instagramissa, blogeissa ja Facebookissa ovat kuvapainoitteisia, ja vähemmän visuaalinen sisältö, esimerkiksi perinteinen uutisointi, jää huomiotta.

Median murrosta on leimannut mediankäyttäjän muutos passiivisesta aktiiviseksi: passiivinen mediasisällön vastaanottaminen on vaihtunut aktiiviseksi sisällön valikoimiseksi ja jopa itse tuottamiseksi. Valikointi saattaakin johtaa uudenlaiseen passiivisuuteen vastaanotossa, jos uutta seurattavaa ei aktiivisesti etsitä oman “sosiaalisen kuplan” ulkopuolelta. Julkisen palvelun median on löydettävä uusia keinoja tehdä sisällöt niin kiinnostaviksi, että erilaiset yleisöt tulevat löytäneeksi ne kuplista huolimatta - tai ehkä niiden avulla?

Selvitys jätti paljon pohdittavaa

Miten tarjota moninaisuuden kokemus nuorelle, jolla on älypyhelimessaan sosiaalisen median avulla rakennettu “automaattinen sisällöntuotantokoneisto” eikä tämän oman kuplan ulkopuolelle tule mentyä oma-aloitteisesti. Miten sitä voisi helpottaa?
Miten me – ne vastakkainasettelua mediassa ja ihmisten mielissä voisi purkaa
Miten media voisi osaltaan silloittaa ihmisten välistä kuilua niin, ettei moninaisuus mediassa näyttäytyisi negatiivisena tai järjestettynä asiana vaan luontevana osana yhteiskuntaa?
Miten tavallinen arki voitaisiin tuoda paremmin näkyviin? Arjen moninaisuuden puute mediassa aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta.

Ks. myös: Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla ja Viola Strandberg on Kennon tutkimusjohtaja.

Lainaus

Uutiset menivät mobiiliin - mediabrändit kilpailevat parhaasta käyttökokemuksesta nyt Applen ja Facebookin kaltaisten toimijoiden kanssa

Tuija Aalto — Wed, 12 Aug 2015 12:35:42 +0000

Älypuhelimien käyttö uutisten lukemiseen lisääntyy. Uutisia ei kuitenkaan aina lueta uutismedian julkaisijan omasta mobiilipalvelusta, vaan esimerkiksi sosiaalisen median tai erilaisten koontipalvelujen, aggregaattorien kautta.

Facebook ja Apple haluavat tarjota mobiilikäyttäjilleen uutiset omassa palvelussaan parhaan mahdollisen käyttökokemuksen varmistamiseksi. Nettijättien valtavat yleisöpotentiaalit houkuttelevat mediayhtiöitä.

Apple julkaisee personoitavan uutissovelluksen syksyllä lanseerattavassa iOS9-käyttöjärjestelmäpäivityksessä. Nykyisen Lehtikioskin (Newsstand) korvaa yksi sovellus, News, jossa uutiset ovat esillä aiheittain jokaiselle käyttäjälle automaattisesti yksilöllisesti taitettuna.

Facebook puolestaan kertoi toukokuussa sopineensa sisällönjulkaisuyhteistyöstä yhdeksän mediatalon kanssa: Instant articles -lanseerauksessa oli viisi USAlaista ja neljä eurooppalaista yhtiötä: BuzzFeed, National Geographic, The Atlantic, NBC News ja The Times; sekä The Guardian, BBC News, Bild and Spiegel Online. Yhteistyöllä tavoitellaan parasta mahdollista käyttökokemusta Facebookin mobiilisovelluksessa: suoraan Facebookiin julkaistut jutut latautuvat merkittävästi nopeammin kuin muualle johtavat linkit. Facebookin uutisjulkaisemisen uusi ominaisuus on aluksi käytössä vain Applen älypuhelimien käyttäjillä.

Apple News -palvelussa mukana olevat mediayhtiöt tuovat sisältönsä sovellukseen RSS-syötteinä, minkä lisäksi niillä on mahdollisuus räätälöidä sisältöä Applelle erityisellä julkaisutyökalulla samoin kuin Facebookin Instant Articlesissa.

Applella hyödynnetään myös yhtiön sisälle palkattavaa journalistista työpanosta. Apple rekrytoi kesäkuussa uutistoimittajia valitsemaan uutisvirrasta kiinnostavia juttuja, joita algoritmit eivät löytäisi.

Merkittävä yleisöpotentiaali

Apple julkaisee uutissovelluksen aluksi USA:ssa, UK:ssa ja Australiassa. Käyttöjärjestelmäpäivitys tulee asennetuksi Applen käyttäjien enemmistön laitteisiin muutamassa viikossa. Kun Applen mobiililaitteita on maailmanlaajuisesti käytössä satoja miljoonia, uusi uutissovellus tarjoaa huikeasti lisää potentiaalisia - myös nuorempia - uutisyleisöjä.

Facebookia käyttää 2,4 miljoonaa suomalaista, ja yhä useampi mobiilisti (Harto Pönkä; Tilastokeskus), ja 35 % suomalaisista kertoo käyttäneensä Facebookia uutisten hakemiseen, lukemiseen, katsomiseen tai jakamiseen tai niistä keskustelemiseen (Uutismedia verkossa 2015 - Reuters Institute Digital News Report – Suomen maaraportti, PDF).

Näiden julkaisualustojen arvo kuluttaja-asiakkaille perustuu parempaan käyttökokemukseen kuin millaisen yksittäisen uutisjournalismin julkaisija voi yleensä sovelluksessaan tarjota.

Globaalien alustojen uutiskäytöstä keräämä data on arvokasta

Yhtäältä mediayhtiöt hyötyvät teknologiajättien tuotekehityksestä mobiilimainonnassa. Mediayhtiöt voivat myydä Facebookin tai Applen alustalle julkaisemiin sisältöihinsä itse mainontaa ja saada tulot kokonaan, tai antaa teknologiayrityksen myydä mainostila ja ottaa 30 % osuus tuloista. Toisaalta ne voivat menettää itsenäisen asemansa julkaisijana ja tulla entistä riippuvaisemmaksi kumppanin alustasta. Toki esimerkiksi Facebookin tarjoama sopimus ei edellytä sisällön julkaisemista yksinoikeudella Facebookissa. Julkaisijan prosessiin rinnakkaisjulkaisemisesta tulee kuitenkin ylimääräinen työvaihe.

Mainostaja-asiakkaiden kannalta näistä alustoista kertyvä kattava käyttäjädata mahdollistaa mainonnan tehokkaamman kohdentamisen kuin yksittäisen mediabrändin sovelluksen keräämä data.

IDC ennustaa Applen iOS:n globaalin markkinaosuuden älypuhelimista laskevan 2019 mennessä 14,2 %:iin Googlen Androidin pitäessä ylivoimaista 79 % osuutta. Älypuhelinmarkkina kasvaa enää maltillisesti (viiden vuoden CAGR-ennuste 8,2 %). Käyttöjärjestelmien kilpailun uudet rintamat ovat autoissa ja puettavassa teknologiassa.

Suomalaisilla mediabrändeillä on yhä kansainvälisessä vertailussa vahva suhde yleisöihinsä: peräti 63 % menee verkossa suoraan sille uutissivustolle, joka häntä kiinnostaa (Uutismedia verkossa 2015, s. 19). Miten mediayhtiöt pystyvät tulevaisuudessa tarjoamaan globaalien alustojen kanssa kilpailukykyisen käyttökokemuksen omilla sovelluksillaan?

Lainaus

Mikä suomalaisten mobiilimediakäytön puitteissa on muuttunut seitsemässä vuodessa? Mikä muuttuu seuraavaksi?

Tuija Aalto — Thu, 20 Nov 2014 08:37:37 +0000

Seitsemän vuotta sitten internetin käyttö vielä yleistyi Suomessa. Rajattomia tai kiinteän kuukausimaksun dataliittymiä ei ollut, eikä kuluttajilla ollut vähäisintäkään kiinnostusta mobiilipalveluihin. Yksi asia ei taida olla muuttunut - aika moni pähkäilee yhä ajanhallintaansa ja miettii, mistä ihmeestä sitä repisi joka viikko aikaa bloggaamiseen.

Vuoden 2006 blogikooste
Kirjoitetaanko yhdessä kuvitteelliset otsikot vuodesta 2021? Mitä kerromme media- ja viestintälaitteista, yhteyksien saatavuudesta ja hinnoittelusta, palveluista? Millaisessa yhteiskunnassa elämme?

Lainaus

Digitaalinen murros ei päästä tuotteiden ja palvelujen kehittäjiä vähällä

Tuija Aalto — Sun, 29 Sep 2013 09:23:39 +0000

Median käyttötavat muuttuvat. Ihmiset ovat nykyään yhteydessä toisiinsa samalla kun kuluttavat mediaa, ja Ylessäkin tämä pitää ottaa huomioon ohjelmia ja lähetyksiä suunniteltaessa.

Perusasiat pysyvät: mediakäytölle on aina jokin tarve. Ihminen haluaa vaikkapa viihdyttää, sivistää tai informoida itseään. Samaan aikaan hänellä on mielikuva niistä mediapalveluista, jotka tuon tarpeen voisivat tyydyttää eli tutut suosikkikanavat ja-ohjelmat. Kolmas reunaehto mediakäytölle on konteksti, käyttötilanne.

Ennen konvergenssia vaihtoehdot olivat vähissä: autossa ajaessa avattiin radio ja kotona olohuoneessa oli kätevästi käsillä televisio. Nyt radiota ja televisiota voi käyttää kännyköillä ja tableteilla missä ja milloin vain ja mediatoimijat panevat yhä lisää paukkuja mobiilipalveluihin.

Nykyään yleisöt odottavat jo, että ohjelmantekijät ovat vuorovaikutuksessa heidän kanssaan sosiaalisessa mediassa - niin ennen ohjelmaa, sen aikana kuin ohjelman jälkeenkin. Ylen radiot ovat saaneet lähetysikkunoita, ja televisionkin tekijät faktasta fiktioon kurkottavat isosta ruudusta suomalaisten käyttämille eri ruuduille (ks. esim. Yle Uutiset Suora linja, Docventures, ja #lovemilla -draamasarja.) Millaisia kokemuksia teillä on vuorovaikutuksesta radion ja television ohjelmien ja ohjelmantekijöiden kanssa?

Sosiaalinen TV puhutti myös mediateknologia-alan IBC-konferenssissa tässä kuussa (konsultti Timo Argillanderin tiivistelmä ja laajempi konferenssiraportti). Konferenssin omassa Exec Summary -julkaisussa valikoima puheenvuoroja television tulevaisuudesta broadcast-toimialan ulkopuolisilta haastajilta kuten YouTubelta ja Twitteriltä (s. 20 ja 41-44, ml. omani sivulla 45).

Lainaus

Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Fri, 07 Jun 2013 05:49:11 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Julkaisut-yksikössä ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Alle 45-vuotiaiden tv:n ja radion käyttö ovat olleet viime vuosina hienoisessa laskussa. Yli 45 -vuotiaiden radion kuuntelu näyttää vakiintuneen neljään tuntiin päivässä kun taas alle 45-vuotiaat kuuntelevat radiota yhä vähemmän.

Yli 45-vuotiaiden tv-katseluaika kasvanee edelleen. Alle 45-vuotiaiden tv-katselu väheni viidessä vuodessa viidellä minuutilla päivässä. Jatkuuko lasku, vai kääntyykö tv:n katselu kasvuun, kun ns. ajansiirtokatselun mahdollisuudet lisääntyvät ja sisältötarjonta kasvaa?

25 44-vuotiaiden tv-katseluajasta 11 % on ajassa siirrettyä. Koko väestön tasolla television katseluajasta on

91 % katselua silloin kun ohjelma tulee televisiosta
7 % silloin kun itselle sopii (ajansiirto)
2 % nettitelevisiopalvelujen käyttöä

Internetin päivittäistä käyttöaikaa koko väestön tasolla on vaikea mitata. Yksittäisten palvelujen tarjoajat toki tietävät kävijöidensä liikkeet tarkkaan. Ajankäytön vertailu internetin ja perinteisen mediakäytön välillä on aivan erityisen vaikeaa. Internet-ajankäyttö kun kattaa kaikki netin käyttötavat tiedonhausta yhteydenpitoon jne.

Internetin aktiivisimpia käyttäjiä ovat lapsiperheet, joista 90 % käyttää nettiä päivittäin. Nuorilla lapsiperheillä on muita enemmän sekä älypuhelimia (84 %) että tablet-tietokoneita (34 %).

Älypuhelinten käyttäjillä uutiset, sosiaalinen media ja sähköpostit ovat mukana yhä useammassa päivän hetkessä. Puhelimen käyttö ajanvietteeseen ja eri medioiden kuluttamiseen on selvästi ensisisjaista alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa. Television katselu tabletilta kasvoi vuodessa 4 %:sta 8 %:iin. Internet-tv-katselu yleistyi 12 %:iin. Netflixiä käytti viimeisen puolen vuoden aikana 8 % ja kotimaisten tv-yhtiöiden sivustoilta ohjelmia katsoi viikoittain 28 % suomalaisista.

Lähteet: KRT Online, Finnpanel/Yle Julkaisut. Tv-mittaritutkimus, Finnpanel/Yle Julkaisut, Tv-mittari, Finnpanel, comScore - Yle Julkaisut,Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012, Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu 2012, Tv-taloudet Suomessa 1/2013, Finnpanel

Lineaarisen television merkitys ja tv:n käyttökontekstit murroksessa

Televisiostatulee yhä useammin taustamedia, ja se joutuu vangitsemaan katsojan huomion yhä uudelleen. Lähempänä olevat läppärit, kännykät ja tabletit imevät katsojan huomiota isolta ruudulta.

”Televisio on usein päällä, vaikken varsinaisesti mitään ohjelmaa katsoisikaan”, sanoo puolet 15 44-vuotiaista naisista.

Kiinnostavuutta lisätään vahvistamalla katsojakokemusta verkossa. Tv-teollisuus satsaa nyt second screen -konsepteihin. Toisella ruudulla pyritään vahvistamaan katsomiskokemusta yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden avulla.

Yleisöjä rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Ohjelmat ja merkkituotteet, joilla on kiinnostavaa ja jaettavaa sisältöä verkossa, pärjäävät paremmin myös televisiossa.

Nousussa: sosiaalinen televisio

29 % kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä yhtä aikaa tv:n kanssa. Nettisosiaalisuus television äärellä on alle 44-vuotiaiden juttu. Puolet alle 44-vuotiaista pitää nettiä auki kotonaan jatkuvasti.

12 % katsojista haluaa kommentoida tai keskustella tv-ohjelmista netissä. Näin tekee
• 17 % miehistä
• 10 % naisista

37 % 15 29-vuotiaista naisista kertoo jakavansa mediasisältöjä sosiaalisessa mediassa.

Lähde: Monimediatutkimus 2012, Yle Julkaisut.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko tv-ammattilaisten suunnittelema ohjelmakartta sinulle hyödyllinen?
Löydätkö kiinnostavat sisällöt mieluummin nettihaulla tai suosittelun avulla?
Miten sinä etsit ja löydät tv-sisältöä?

Lue sarjan ensimmäinen blogi: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Löydät esityksen Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 myös seuraavista palveluista:

Tuija Aallon blogi
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparisto...

Facebook:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10152856608010603.1073741826.5...

Flickr
http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
Google Plus:
https://plus.google.com/111656240650692979516/posts/8NGHsWmiXBK#11165624...

Lainaus

Areenan huhtikuun kuukausiraportti

Kari Haakana — Tue, 14 May 2013 09:41:40 +0000

Huhtikuun lopussa julkaistu mahdollisuus katsoa Ylen tv-kanavia suorana myös Areenassa nosti suorien lähetysten käynnistysten määrää selvästi. Maaliskuussa live tv -käynnistyksiä Areenassa oli vajaat 850 000 kappaletta ja huhtikuussa käynnistysten määrä nousi lähes kahteen miljoonaan. Kasvu on kova, kun ottaa huomioon, että tv-kanavien suorat lähetykset käynnistyivät Areenassa vasta huhtikuun 22. päivä.

Eri selainten ja käyntien määrä Areenassa kasvoivat myös huhtikuussa. Mobiilikäyntien ja -selainten kasvu oli prosentuaalisesti kovempaa. Kokonaisuutena käynnistysten määrä laski hieman.

Uutena tietona tässä huhtikuun kuukausiraportissa on tallenteina kuunnellun radiosisällön kuuntelun kesto. Odotetusti musiikki hallitsee radiosisällön kulutusta, mutta myös ajankohtais- ja asiaohjelmat saavat merkittävän siivun radiokäytöstä. Radiopuolella huomattavaa on myös suorien radiolähetysten mobiilikuuntelun kasvu maaliskuuhun verrattuna: käynnistysten määrä nousi runsaasta 157 000:sta käynnistyksestä yli 266 000 käynnistykseen.

Huhtikuun kuukausiraportti huhtikuu 2013 (PDF).

Lainaus

Suomalaiset verkossa -työpajan luento ja materiaalit

Tuija Aalto — Fri, 04 Mar 2011 13:23:17 +0000

Suomalaisten verkonkäyttötavat kiinnostavat. Suomalaiset verkossa - tutkimuksen esittelyä seurasi perjantaina 18.2. suorassa lähetyksessä Yle Areenassa reilut 400 henkilöä. Diaesitys on katsottu Slidesharessa pari tuhatta kertaa. Työpaja on osa Yle.fi:n jatkuvaa tulevaisuustyötä.

Yle esitys ppt

View more presentations from Yle.fi

Lainaus

Shift Happens - miten kertoa median muutoksesta?

Tuija Aalto — Tue, 23 Nov 2010 10:28:01 +0000

Mediakäyttö muuttuu vähitellen. Ihmisillä on yhä paremmat laajakaistayhteydet ja liikkuva langaton mediakäyttö yleistyy. Tulevaisuus Lab tuotti suomalaista tilannetta tarkastelevan version englanninkielisestä Shift Happens -esityksestä. Aikaleima-blogissa käsikirjoitustyön tehneen toimittajan Maarit Roihan blogaus aiheesta.

Viiden minuutin videoesitys ohittaa monimutkaiset kaaviot vauhdilla, minkä vuoksi syventymistä varten on saatavilla myös pdf-versio. Mikä sinun mielestäsi on ollut vaikuttavin tai kiinnostavin tapa kertoa median murroksesta? Laita linkki kommentiksi!

Lainaus

Mediakäyttäjä 2v odottaa videota

Tuija Aalto — Fri, 08 Jan 2010 18:50:56 +0000

Tyttäreni kaks ja risat tuijottaa odottavan näköisenä ruutua, kun panen lastenmusiikkia soimaan iTunesissa. Ruudulla ei tapahdu mitään, ääni vaan kuuluu, tyttö on hämillään.

Katsotaan valokuvia. Diaesityksen kuluessa hän osoittaa useamman kerran: laitetaan toi. Selitä siinä että ei tuosta nyt mitään enempää irtoa, se on valokuva.

Onko tästä pääteltävä, että siinä kasvaa uusi mediakäyttäjien sukupolvi, jolle video on oletusformaatti ja visualisoimaton audio tai still-kuvat pelkkiä virhetilanteita?

Lainaus