Blogit - verkostoituminen

Yle laskeutuu tornista

Risto Kuulasmaa — Thu, 06 Aug 2015 05:28:44 +0000

Kutsumme tänään suomalaiset mukaan tekemään uutta Yleä.

Toivotamme syksyn aikana kaikki tervetulleeksi tekemään kansalaismediaa. Rikastamme Ylen perinteistä tarjontaa kuratoimalla suomalaisten itse tuottamaa uutta sisältöä suuren yleisön tietoisuuteen. Kuka tahansa voi hakea mukaan omalla materiaalillaan. Porkkanana tarjoamme hankkeille pienrahoitusta, jonka kohteista päättää tekijöistä koostuva raati. Euroopan yleisradioyhtiöt seuraavat mielenkiinnolla, Yle näyttää nyt tietä muuttuvassa mediakentässä. Jaamme Ylen verkon, television ja radion käyttöön niille, joilla on halu luoda, ilmaista ja osallistua.

Millaista sisältöä on luvassa? Monenlaista. Kokeilevaa, monitasoista, monipuolista. Syntyy julkaisukanava kansalaisjournalismille, mediakoulujen nuorille toivoille, ulkomaankirjeenvaihtajille ja kansalaisyhteiskunnan aktiiveille. Tavoitteena on synnyttää tekijöiden verkosto, jossa luodaan uutta, tuetaan toisia ja lainataan osaamista. Kaivamme esiin uudet uunot, karpot, kummelit ja smoukahontasit. Sivutuotteena syntyy mahdollisuus purkaa median tekijöiden Helsinki-keskeisyyttä ja vahvistaa maakunnan ääntä ylpeästi kotiseutua edustaen ja reippaasti kotiinpäin vetäen.

Youtubessa on yli puoli miljoonaa suomalaista kanavaa. Yleisöllä on yleisö. Kuluneen kahden vuoden aikana on nähty tubettajien esiinmarssi ja kaupallisen television mullistus. Käynnissä on jo pidempään jatkunut alle kolmikymppisten kiihtyvä joukkopako television ääreltä verkkopalveluihin. Samaan aikaan moni nuori haaveilee urasta media-alalla. Nyt ei saa jämähtää, etenkin Ylelle tarjoutuu mahdollisuus kokeiluun.

Suunnitteluprosessiimme on tähän mennessä osallistunut noin sata 15-25-vuotiasta nuorta. Harjoitus opetti nöyryyttä: kevään aikana monta omaa ideaamme ammuttiin alas ja ajattelumme haastettiin vanhanaikaisena. Onneksi. Yksi nuorten viesti kuitenkin yllätti erityisesti: vanhan kunnon televisio nostettiin tärkeään asemaan. Nuoret kokivat, että television mukana olo uuden hankkeen julkaisukanavana nostaa sisällöt osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Syntyi myös outo idea: otetaan yö haltuun. Lokakuun alusta korvaamme TV2:n yön uutisikkunan ja tuuttaammme kansalaisten teoksia luupissa yöt läpeensä.

Mutta miksi uudenlainen media? Meillähän on jo facet, tubet, twitterit, vinet, snäpit ja periskoopit. Juuri siksi. Sisältöä ja kanavia on niin paljon. Tarvitaan kuraattori, joka etsii, löytää ja nostaa internetin kohinasta suomalaiset ilmiöt, uudet tähdet ja kotimaiset ohjelmakonseptit koko kansan tietoisuuteen.

Hassut kotivideot? Sekoilua verorahoilla? Jätämme tilaa katsojan tulkinnalle. Uudessa mediassa lämmin kotikutoisuus ja siihen samaistuminen voi hyvinkin olla eduksi. Ainakin luvassa on vihdoin julkinen alusta myös kokeilevampaan tekemiseen.

Virallisen valvojan roolin sijaan Yle purkaa kontrollin ja minimoi säännöt. Pidämme kiinni kahdesta ohjenuorasta: sisällöt ovat edelleen vapaita kaupallisista viesteistä ja edistämme yhdessä parempaa huomista Ylen tehtävän hengessä.

Käytännössä Yle kääntää nyt suuntaa: siirrymme lähettäjän roolista vastaanottajaksi ja dialogiin.

Parhaimmillaan syttyy uusia tähtiä, syntyy uusi media-alan hurja joukko ja televisio muuttuu mielenkiintoisemmaksi.

Joka tapauksessa vältämme paikalleen halvaantumisen ja teemme rohkean kokeilun yhdessä suomalaisten kanssa.

Tervetuloa mukaan!

Risto Kuulasmaa
Julkaisupäällikkö
Ylen televisio ja Areena

PS. Tulevan median sisällön ja nimen päättää yleisö. Nimikilpailu ja ilmoittautuminen osoitteessa www.yle.fi/keksinimitahan. Nimi paljastetaan TubeCon-tapahtumassa, josta TV2 lähettää suoraa televisiolähetystä 15.8. klo 19.10-21. Uudet sisällöt käynnistyvät Ylen kanavilla perjantaina 2. lokakuuta 2015.

Lainaus

Miten työympäristö tukee työntekoa - ihmiskoe

Tuija Aalto — Thu, 13 Sep 2012 11:02:49 +0000

Aloitin syksyn uudessa työyhteisössä ja uudessa tehtävässä. Tehtäviini strategiaosastolla kuuluu toimintaympäristön seuraamisen kehittäminen yhtiössä.

Toimitilastrategiansa mukaisesti Yle aikoo tiivistää toimintaansa Pasilassa. Tiimikaverini ovat suunnittelemassa Ylen tulevaisuuden työympäristöä. Tiimi päätti olla tulevaisuuden mahdollisuuksien koelaboratorio ja käynnisti tiimihuonekokeilun, jossa kuusi asiantuntijaa jakaa työhuoneen, jossa on neljä työpistettä. Ne eivät ole omia vaan vaihtuvia. Henkilökohtaiset käsikirjastot ovat läheisessä varastohuoneessa ja päivittäin tarvittavat tavarat omissa lokeroissa.

Lisäksi tiimiläisten käytössä on muita yhteisiä tiloja ja yksi hiljainen huone keskittyneeseen työskentelyyn. Tiimiläisillä on tyypillisesti yksi etäpäivä viikossa, jolloin he työskentelevät kotoa. Lisäksi osa tekee viikon aikana työpäiviä myös muualla Pasilassa ja Tampereella. Siksi 4+1 työpistettä kuudelle on tuntunut riittävän varsin hyvin. Ensimmäisen kuukauden aikana kävi pari kertaa niin, että kollega olisi ollut tulossa tiimihuoneeseen mutta joutui läppäreineen sohvalle.

Kokeilu on väliaikainen. Ainakin juuri nyt oma kokemukseni on, että maisemakonttorityyppinen tiimihuone on hyvä juttu, mutta työpöytien päivittäisestä vaihtamisesta ei ole tässä mittakaavassa vastaavaa hyötyä. Tulevaisuudessa voisin mielelläni tehdä töitä siten, että työpisteen porukka vaihtuu työn alla olevan projektin mukaan - kenties maisemakonttoreissa voisi olla erilaisia työpisteryhmiä vaihtuvien tiimien käyttöön otettaviksi tarpeen mukaan.

Työssä, jossa selkeät prosessit, roolikohtaiset deskit, joissa kierretään tehtävien mukaan, ovat asia erikseen.

On muutettava tapaansa muistaa ja ajatella

Oma merkittävin havaintoni kokeilusta on, että liikkuva työ vaatii uudenlaisen ajattelutavan opettelemista ja huomion kiinnittämistä informaatioergonomiaan.

Kun joutuu joka päivä keräämään ympärilleen levittämänsä muistilaput ja muistiinpanot, kirjat ja lehtiartikkelit, katoaa tuttu tekeillä olevien työtehtävien visuaalis-spatiaalinen konstruktio. Työmuistia kuormittaa kysymys: mitäs minun pitikään tehdä. Sähköiset työvälineet eivät vielä aivan samalla tavalla ambientisti tue muistamista. Tämä on varmasti oppimiskysymys. Olisihan ihanteellista, että digitaalisessa muodossa olevat dokumentit olisivat yhtä havainnollisesti esillä ja saavutettavissa virtuaalisessa työtilassa kuin paperipinot fyysisellä pöydällä. Pilvessä dokumentit ovat muidenkin nähtävillä ja muokattavissa.

Liikkuvan työn tärkein edellytys on siis toimiva langaton infrastruktuuri ja kevyet kannettavat työvälineet, joilla pääsee mutkattomasti käsiksi yhteisiin työtiloihin verkossa. Paperittoman työn edellytys lienee fiksu sähköinen työpöytä. Levänneistä, virkeistä aivoista ei ole haittaa.

Maisemakonttori edistää kohtaamisia

Hiljainen huone on jäänyt vähälle käytölle. Tiimiläiset ovat mielellään hakeutuneet yhteiseen tilaan. Parasta tiimihuoneessa on ollut sujuva asioiden hoitaminen työkavereiden kanssa. Asioita on nopea kysyä, tarkistaa ja sopia, ja pikainen aivoriihikin käydään kuin ohimennen. Palavereiden buukkaamisen tarve vähenee dramaattisesti kun asiat vain hoituvat yhdessä tehden.

Laatimissamme tiimihuoneen pelisäännöissä mainitaan mm. että jos työkaverilla on kuulokkeet päässä, se on otettava merkkinä siitä että häntä ei pidä juuri silloin häiritä. Olemme huomanneet että toisten jutustelu ympärillä ei nimittäin haittaa juurikaan - se haittaa, jos toiset yrittävät kiinnittää huomioni ja saada minulta kommenttia johonkin silloin, kun haluan keskittyä. Kun olen syvällä ajatuksissani, "häiritsenkö jos äkkiä kysyn" - kysymykseen ei ole kuin yksi vastaus: häiritsit jo.

Tämän keskittymistarpeen viestimisessä on vielä haasteita. Kun en itse tykkää käyttää kuulokkeita, pitäisi olla joku muu merkki pöydällä. HUB Helsingissä tällainen signaali on keltainen kumiankka pöydällä.

Miten pitkälle liikkuvaa työtä voidaan viedä?

Kirjoitan tätä Helsingin keskustassa sijaitsevan digimedia-alan yrityksen maisemakonttorissa Janne Saarikon, toimistonomadi -käsitteen lanseeranneen verkostoituneen työn visionäärin työpisteellä. Janne itse on muissa tehtävissä tänään ja luovutti ystävällisesti tuolinsa päiväksi.

Haluan tällä kokeilulla tutkia työn tekemisen liikkuvuuden mahdollisuuksia - mitä tarvitsen mukanani voidakseni tehdä täysipainoisen työpäivän? Puhelimen, kannettavan tietokoneen, verkkoyhteyden ja VPN-yhteyden. Sekä tietenkin verkostoja - niitä, joiden kanssa sopia omaperäisestä istumajärjestelyistä.

Yksi tiimimme tavoitteista tälle vuodelle on verkostoituminen. Uskon, että työpisteen vaihtaminen silloin tällöin oman firman seinien sisältä jonnekin ihan muualle edistää uusien ihmisten kohtaamista. Seuraava toimistonomadiretkeni suuntautuukin ensi kuussa Liikenneviraston verkkoviestintätiimin luo.

Mikä tässä on oikeastaan tavoitteena?

Työn kehittämisen tavoitteena täytyy olla parantaa työn laatua. Ylen toimitilastrategian tavoitteena on lisäksi vähentää neliöitä 40 prosentilla vuoteen 2016 mennessä ja muuttaa niitä innovatiivista työympäristöä tukeviksi.

Työn pitää olla haastavaa ja hauskaa ja se pitää voida kokea merkitykselliseksi. Miten työ muuttuu? Lisääntyykö etätyö merkittävästi? Mitä tarkoittaa läsnätyö? Päästäänkö työväen teatterista kovaan tuloksentekoon vähemmällä ajankäytöllä? Millaisia tuloksia saadaan, kun työtä oikein muotoillaan?

Vastaukset riippuvat kyvystä kehittää infrastruktuuria, prosesseja ja työkulttuuria. Miltä omalla alallasi kehitys näyttää?

Lainaus

Ylen sosiaalisen median verkosto kesätauolle

Tuija Aalto — Thu, 20 May 2010 17:53:23 +0000

Yle Vision HR-päällikkö Sari Veikkolainen emännöi kahdeksannen sosiaalisen median verkoston tapaamisen, jossa Essi Moilanen kertoo sosiaalisen median analysoinnista ja minä, Markus Nygård ja muut jaoimme Ylen kokemuksia liikkuvasta ja langattomasta videostreamauksesta.

Jakson tallenne löytyy Yle Areenasta Webinaarit-ohjelmaotsikon alta. Webinaaritaltion voi myös ladata omalle koneelleen (MP4).

Linkit

Essi Moilanen LinkedInissä
Muistiinpanoja tapaamisesta Qaikun #seminaarikannussa
Kurt "PersonalEU" Linderoosin kännykkälivelähetys osa 1, osa 2 ja osa 3
Markus Nygårdin haastattelu toimittajan työkaluista Bambuserissa
Socialwebtoolsyle.posterous.com -blogi
Social Web Tools Yle Facebookissa
Somakoulutuksen ryhmäblogi

Sosiaalisen median seminaaritapaamiset jatkuvat syksyllä. Tapaamiset ovat osa Ylen verkoviestinnän koulutuksen kokonaisuutta (kuva).

Verkottuneen Journalismin Koulutuspaletti 2010 2012

View more presentations from Sari Veikkolainen.

Lainaus

Jenkit ovat hakoja verkostoitumaan

Maarit Roiha — Thu, 14 Jan 2010 02:39:55 +0000

En omistanut käyntikortteja muuttaessani Yhdysvaltoihin vajaa vuosi sitten. Minulla ei myöskään ollut LinkedIn-profiilia, ja muukin netin kautta tapahtuva verkostoitumiseni oli lapsen kengissä.

Olen ottanut oppia amerikkalaisilta, jotka ovat hakoja verkostoitumaan. Verkostoituminen on huipputehokasta erityisesti Kaliforniassa, jossa liikkuvat sekä isot rahat että innovaatiot. Esimerkiksi Piilaakso ympäristöineen houkuttelee eri alojen huippuasiantuntijoita ja sijoittajia, jotka ovat valmiita rahoittamaan parhaimpia innovaatioita. Täällä jos missä on tärkeää löytää oikeat henkilöt, vakuuttaa kuulijansa ja myydä ideansa. Esimerkiksi San Franciscossa järjestetään päivittäin eri alojen verkostoitumistapahtumia. Netistä löytyy lisäksi suunnaton määrä verkostoitumiseen tarkoitettuja sivustoja. Verkostojen luomiseen tarvittavat työkalut ovat toisin sanoen jokaisen ulottuvilla.

Käyntikorttikokoelma kasvaa Kaliforniassa kuin huomaamatta, sillä käyntikortit vaihtavat täällä tiuhaan omistajaa. Kortti on tapana antaa, jos se, mitä toinen tekee tai edustaa, tuntuu edes jossain määrin hyödylliseltä oman liiketoiminnan tai muun tekemisen kannalta. Käyntikorttien vaihtamiseksi ei tarvitse jutella kauaa, vaan pintapuolinen kontakti riittää. Käyntikortti on myös vaivaton tapa mainostaa itseään ja firmaansa, ja eihän painettu pahvinpala maksa käytännössä juuri mitään.

Kuva: Tom Corcoran

Netin avulla tapahtuva verkostoituminen on toinen täkäläisten vakavasti ottama juttu. Lähes jokaisella itseään kunnioittavalla asiantuntijalla on esimerkiksi ajan tasalla oleva LinkedIn-profiili, jota täydennetään ja johon haetaan aktiivisesti uusia kontakteja. Suomessa LinkedIniä käyttää tosissaan huomattavasti harvempi. Amerikkalaiset verkostoituvat tehokkaasti myös sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi henkilön Facebookiin lisäämiseksi tuntuu usein riittävän se, että on kerran nähty ja vaihdettu muutama sana. Täällä moni käyttääkin Facebookia samaan tapaan kuin vaikkapa LinkedIniä. Usein kuulemani perustelu on se, että Facebookin kautta henkilöstä saa kattavamman ja totuudenmukaisemman kuvan. Toinen kiinnostava täkäläisen Facebook-verkostoitumisen piirre on, että ihmiset lähettävät toisilleen ehdotuksia lisätä Facebook-kavereiksi henkilöitä, joihin heidän mielestään kannattaisi tutustua.

En pitänyt ennen Yhdysvaltoihin muuttoani suunnitelmallista verkostoitumista kovinkaan tärkeänä. Esimerkiksi suurin osa käyntikorttien vaihtamisista kun ei johda käytännössä mihinkään.Verkostoitumisen hyödyt ovat kuitenkin käyneet selviksi täällä asuessa. Verkostoituminen on Yhdysvalloissa korvaamaton taito, sillä työpaikat ja monet muutkin asiat jaetaan pitkälti suhteiden perusteella. Isossa maassa kaikki eivät todellakaan tunne toisiaan, ja kontaktiverkoston kautta toimivan on helpompi tarkistaa taustat ja säästää samalla aikaa ja vaivaa.

Omalla kohdallani täkäläisen kontaktiverkoston laajeneminen auttaa esimerkiksi mielenkiintoisten juttuaiheiden ja sopivien haastateltavien löytämisessä. Olen oppinut myös sen, että fiksu aloittaa verkostoitumisen jo ennen kuin edes huomaa verkostoja tarvitsevansa.

Kuuntele, mitä mieltä kalifornialaisyrittäjät ovat verkostojen merkityksestä omassa työssään:

Listen!

Lainaus