Blogit - Paavo Väyrynen

EU ja pientä säätöä

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 05 Jun 2013 04:01:40 +0000

Valtiotieteen tohtori, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen oli aikoinaan sitä mieltä, että Suomen ei olisi pitänyt liittyä EU:hun, eikä EMU:un.

Nyt kun niissä molemmissa kuitenkin ollaan, niin niiden aiheuttamia haittoja Suomelle voisi pienentää jos EU:n rakenteita saataisiin muokattua.

Esimerkiksi EMU:un voitaisiin muodostaa kovempi muutaman maan ydin, jota esim. hyväksyisivät keskinäiset velkabondit.

Lisäksi EU:n harrastamaa politiikkaa pitää Väyrysen mukaan muuttaa.

Tältä hetkellä politiikka suosii hänestä liikaa Federalisaation lujenemista ja keskittymistä ylipäänsä.

Myös maatalouspolitiikkaa ja rakennepolitiikkaa pitäisi voida harjoittaa ilman rahan kierrätystä Brysselin kautta ja niitäkin pitäisi saada enemmän ohjattua Suomen keskustan ideologiaa vastaaviksi.

Tähän taas auttaisi, jos Suomen Keskusta alkaisi kerätä yhteiskumppaneita eri EU-maista kehittääkseen uutta poliittista ryhmää, "Euroopan keskustaa" Euroopan parlamenttiin ja eroaisi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmästä ALDE:sta, johon se tällä hetkellä kuuluu. Sääntöjen mukaan uuteen ryhmään pitää saada vähintään 25 jäsentä vähintään seitsemästä eri maasta .

Lainaus

Paavo Väyryselle haavasta ”kirkko”

laitinen_yle — Mon, 17 May 2010 18:09:00 +0000

Paavo Väyrynen on innostunut puurakentamisesta. Niin innostunut, että on rakennuttanut haapapuusta ruotsalaista 1300 – luvun kirkkorakentamista mukaelevan paanukattoisen ”kirkon” Pohjanrannan matkailutilalleen Keminmaalle.

Hirsirakennus (110 neliömetriä) ei ole tarkasti ottaen mikään kirkko, vaikka sitä siksi halutaankin kutsua. Joka tapauksessa peräti piispa siunaa tämän ohjelmapalvelurakennuksen käyttöönsä 29. toukokuuta 2010. Kelpaa siinä sitten vihkiä vaikka hääpareja.

Paavo ja Vuokko Väyrysen omistamalle tilalle (Pohjanranta OY) tuleva ”kirkko” on mukaeltu kopio Keminmaan vanhimmasta kirkosta, 1300-luvulla rakennetusta paanukirkosta. Kuvassa Södra Rådan kirkko, joka paloi vuonna 2001. Se on esikuvana Väyrysen kirkolle. Kuva: Södra Råda -projekti

Näille Pohjanrannan matkailutilan pelloille "kirkko" nousee. Kuvan:Pohjanranta OY.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen ryhtyy antamaan vauhtia puurakentamiselle myös itse asettamansa työryhmän voimin. Lokakuuhun 2010 mennessä työryhmältä pitäisi tulla ehdotuksia kuinka nykyistä paremmalla puurakentamisella ja puusta tehdyillä tuotteilla voitaisiin hillitä ilmastonmuutosta.

Aika haastava tehtävä, mutta Paavo Väyrynenhän on isojen haasteiden mies.

Mutta miksi tarvitaan vielä uusi työryhmä, kun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti on käynnistetty jo kaksi puutuoteohjelmaa? Toinen on puutuotealan elinkeinopoliittinen ohjelma ja toinen puurakentamisen edistämisohjelma.

Väyrynen selvitteli ulkoministeriössä 17.5. 2010 järjestetyssä seminaarissaan tarvetta sillä, että puurakentamisen edistämiseen on jopa enemmän perusteita kuin puulla energiapuolella. Siis ilmastonmuutoksen kannalta.

Väyrynen sanoi puhuneensa asiasta elinkeinoministerille (Mauri Pekkariselle) jo alkuvuodesta, ”mutta kun mitään ei kuulunut, niin ajattelin, että minäkin voin toimia”.

”Voin itse hyvin asiaperustein asettaa työryhmän”, Väyrynen järkeili astumistaan ministerikollegansa tontille. Siis kuin sattumoisin keskustan puheenjohtajakisan ollessa kuumimmillaan.

Saa nähdä mitä työryhmää vetävä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin saa lokakuuhun mennessä ja eduskuntavaalien lähestyessä aikaan.

Herrat olivat ensin yhteisvoimin mietiskelleet löytyisikö joku aukko jo olemassa olevien puurakennusohjelmien välistä ja löytyihän se: ilmastoaukko.

Onhan puurakentamiselle kyllä hyviä perusteita. Metsät/puut ovat hiilivarastoja kuten jokainen puurakennuskin. Puu muuttuu myös energiaksi ja on 100 – prosenttisesti kierrätettävää. On monia muitakin perusteita.

Kummallisuus Suomessa vain on, että miksi puurakentaminen ei edisty nykyistä paremmin. Lontooseen on noussut 9 – kerroksinen puurakennus ja Ruotsissa rakennetaan ainakin kuusikerroksisia asuinrakennuksia halvemmalla kuin betonista.

Suomea hallitsee ”betonimafia” kuten eräs puualan professori tiivisti minulle näkemyksensä.

Suomessa ei myöskään saa rakentaa kahta kerrosta korkeampia puurakennuksia ilman kallista sprinklerijärjestelmää. Puurakentamisen osaaminenkaan ei ole Suomessa kehittynyt kuten Ruotsissa.

Kumma juttu. Suomi ja Ruotsi aloittivat nykyaikaisen puurakentamisen kehittämisen samaan aikaan 1990 – luvulla. Ruotsin asuinkerrostaloista jo melkein viidennes tehdään puusta. Suomessa pantiin hanskat naulaan kahdeksan koekohteen jälkeen.

Puurakentamisen tieto Ruotsista Suomeen ei kulje tai sen ei haluta kulkevan. Miksi esimerkiksi Ruotsissa muutettiin paloturvallisuusmääräyksiä, mutta Suomessa ei? Hirret ja varsinkin liimapuu eivät hevin syty tai jos syttyvät niin palavat huonosti ja hiiltyvät.

Ruotsissa myös on lisätty 1990 – luvulta alkaen tuntuvasti puurakentamisen koulutusta. Myös kunnat ovat innostuneet puurakentamisesta.

Puuala olisi Suomessa tarvinnut samanlaisen yhteisponnistuksen kuin aikanaan oli betonirakentamisen kehittämisessä.

”Puualalla on keskitytty omien prosessien tehostamiseen sen sijaan, että olisi kehitetty kilpailukykyisiä ratkaisuja rakentamiseen”, Metsäteollisuus r.y:n päällikkö Mikko Viljakainen sanoi Rakennuslehden haastattelussa joulukuussa 2009.

Kyllä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen oikeilla jäljillä on työryhmineen. Eri asia sitten on mitä vaikutusta monillakaan työryhmillä on lopulta poliittiseen päätöksentekoon.

Ei Suomesta oikeastaan tietoa puutu vaan tahtoa. Niin se on politiikassa kuin bisneksessäkin.

Yksi asia vielä. Kyllä haavalle pitäisi saada jalostetumpaa käyttöä kuin sellukattilaan pano metsänomistajalle maksettavaan pilkkahintaan. Puuhan kasvaa nopeasti ja on helppoa työstää.

Muista sitten Paavo tervauttaa se haavasta tehdyn ”kirkkosi” paanukatto säännöllisesti. Silloin se saattaa kestää pidempään kuin sinä itse, vaikka pitkäikäistä sukua Väyryset ovatkin.

Lainaus

Uutisankassa purtavaa koko medialle

ainola — Sat, 23 May 2009 18:12:55 +0000

Kun kauan sitten aloittelin näitä toimittajatöitä, muistan elävästi, mitä silloinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto minulle kerran tokaisi.

- Hyvää uutista ei kannata pilata tarkistamalla, ykköstalonpoika sanoi virne suupielessään.

Aiheen ilkikuriseen heittoonsa Haavisto oli saanut eräästä uutisen tyngästä, jota hän ei olisi halunnut nähdä julkisessa sanassa.

Tänä päivänä julkaistu perätön raskausuutinen on karu ja vakava muistutus kaikille uutismediassa työtä tekeville verkkouutiskisan kääntöpuolista. Internet-aikana väärät tiedot voivat levitä salamavauhtia. Onneksi myös oikaisut julkaistiin aikailematta.

Tällä kerralla vahinko rajoittui perättömän väitteen kohteeksi joutuneeseen pariskuntaan. Hirvittää ajatellakin, mitä jos kyseessä olisi ollut kansanterveyttä, kansantaloutta tai suurempaa ihmisryhmää koskeva väärä tieto

Voin hyvin kuvitella, että väärän tiedon liikkeelle laskeneessa uutishuoneessa on nyt apea tunnelma. Mutta minkään mediatalon uutisdeskillä ei ole aihetta omahyväisyyteen, sillä niin moni uutissivusto uskoi ensimmäistä tiedon levittäjää ja nielaisi väärän tiedon omille sivuilleen tarkistamatta ensin asian todellista laitaa. Jokaisessa uutistoimituksessa on syytä pureksia tapahtunutta ja ottaa opiksi.

Keskustan ulkomaankauppaministeri, neljällä vuosikymmenellä ulkoasianministeriössä palvellut Paavo Väyrynen arvosteli TV1:n Ykkösaamussa kokoomuksen hallituspolitiikkaa. Hänen mielestään kokoomus poikkeaa yhteisesti sovitulta linjalta, kun se pitää yllä keskustelua Suomen jäsenyydestä Pohjois-Atlantin liitossa Natossa.

Kokoomuksen johdosta ei haluttu ottaa kantaa Väyrysen kritiikkiin. Puolueen spindoctorit käänsivät kommenttipyynnöt kokoomuksen eurovaaliehdokkaille.

Matti Vanhasen (kesk.) hallituksissa on aina näin vaalien alla sovittu, että ministerit voivat noin kaksi viikkoa ennen vaaleja haastaa hallituskumppaneitaan, kunhan keskustelu ei horjuta hallitusta. Itse asiassa kyseessä on ainutlaatuinen ajanjakso: Suomessa saa käydä aitoa poliittista keskustelua!

Väyrysellä oli nyt kunnia avata tämänkertainen jakso, joka on viimeinen ennen eduskuntavaaleja. Toivottavasti kaikki muutkin ministerit tarttuvat tilaisuuteen ja antavat palaa.

Valitettavasti tätä iloa kestää kovin lyhyen ajan. Kahden viikon kuluttua maanantaina suut ovat taas supussa.

Lainaus

Ministerin mielenkiintoinen tiedotuspolitiikka

Kati Juurus — Thu, 23 Oct 2008 07:44:41 +0000

Osallistuin keskiviikkona varsin poikkeukselliseen ministeri Paavo Väyrysen tiedotustilaisuuteen. Tilaisuudella oli kaksi aihetta. Toinen oli kutsun mukaan tämä: ”ministeri Väyrynen kommentoi viime viikkoisen Namibian matkan valossa YLE:n MOT-ohjelman 6. lokakuuta esittämiä väitteitä liittyen EPA-kauppasopimuksiin sekä Namibian ja Suomen välisiin suhteisiin.”

Väyrynen toi tiedotustilaisuudessa esiin sen verran outoja väitteitä omasta ohjelmastani erityisesti ja MOT:sta yleensä, että pitänee selvittää asiaa vielä tässä.

Väyrysen mukaan Namibian pääministeri oli pahoitellut ohjelmaa Väyrysen käydessä Namibiassa. Pääministeri Nahas Angula esitti ohjelmassa hyvin kriittisiä kommentteja liittyen EU:n ja kehitysmaiden välisiin kauppasopimusneuvotteluihin. Samanlaista kritiikkiä hän on esittänyt myös afrikkalaisissa medioissa. Mielenkiintoista, että juuri Suomen tv:ssä esitetty ohjelma (jonka käsikirjoitukseen pääministeri Angula oli Väyrysen mukaan perehtynyt) sai Angulan katumapäälle.

Pyysin myös ministeri Väyryseltä haastattelua ohjelmaa varten. Hän kieltäytyi aikataulusyihin vedoten. Tiedotustilaisuudessaan hän kuitenkin kertoi, että kieltäytymisen syy on se, että hän ”kyllä tietää miten näitä MOT-ohjelmia tehdään”. Korostettakoon nyt vielä tässä, että tämänkin ohjelman tekoon liittyi toimittajan kuukausia kestänyt perehtyminen monimutkaiseen EPA-kauppaneuvottelukäytäntöön, lukuisia kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden taustahaastatteluja, eri maiden kokemuksien selvittämistä jne. Sen jälkeen tehtiin haastettelut.

Väyrysen haastattelu tapahtui lopulta hänen erään tiedotustilaisuutensa lopuksi. Eilisessä tiedotustilaisuudessa ministeri Väyrynen tuntui olevan erityisen tuohtunut siitä, että hänelle ei ollut ennalta kerrottu, että haastattelussa käsiteltäisiin Namibiaa. (Vain yksi kysymys koski Namibiaa, jonka pääministerin Väyrynen oli muutamaa kuukautta aiemmin Suomessa tavannut).

Väyrynen kritisoi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessaan mm. sitä, että ohjelmaan oli otettu mukaan hänen lausuntonsa, josta kävi ilmi, ettei hän muistanut mitä oli puhunut kauppasopimusneuvotteluista Namibian pääministerin kanssa. Tuolloin, haastattelun jälkeen, Väyrynen vielä pahoitteli minulle, ettei ollut voinut valmistautua kysymyksiin. Eilisessä tiedotustilaisuudessa ääni oli toinen: ”Ohjelmassa annettiin ymmärtää, että minä en tiedä. Kyllä minä tiedän”, Väyrynen ilmoitti..

Asiavirheitä Väyrynen ei pyrkinytkään osoittamaan ohjelmassa. Hän ei ole ollut toimitukseen yhteydessä ohjelman jälkeen eikä vaatinut minkäänlaista oikaisua. Tiedotustilaisuudessa hän toi esiin, että ohjelma oli hänen mielestään huono, hänellä ”olisi siitä paljonkin negatiivista sanottavaa”, se oli hänen mielestään vääristellen leikattu, ja että hänen mielestään oli väärin, että Namibia oli otettu ohjelmassa (ainoaksi) esimerkkimaaksi.

Ministeri Väyrysellä on täysi oikeus olla pitämättä ohjelmasta – tai olla eri mieltä namibialaisten esittämästä kritiikistä. Julkisen tiedotustilaisuuden järjestäminen ulkoministeriön tiloissa yhden ohjelman haukkumiseksi on mielestäni kuitenkin kyseenalaista käytöstä ministeriltä. Sen voi tulkita myös yritykseksi rajoittaa tiedotusvälineiden sananvapautta. Onneksi tapaus on toistaiseksi poikkeus.

Paavo Väyrysen haastattelu 6.10 lähetettyä ohjelmaa varten löytyy purettuna MOT:n nettisivulta.

Lainaus