Blogit - teleoperaattorit

Näin Areenan jakelu toimii

Kari Haakana — Thu, 15 Jan 2015 08:52:54 +0000

Areenaan tulevat ohjelmat julkaistaan tv- ja radiojulkaisemisen järjestelmillä. Tv-ohjelmien sijoittelu ohjelmakaavioon, ohjelmien tietojen kuvailu ja ohjelmien julkaisu tehdään työkalulla, joka Ylen sisällä kulkee nimellä Plasma ja radiossa vastaavat toimet tehdään Radioman-työkalulla. Näistä järjestelmistä tulevat siis kaikki Areenan sisällöt, poislukien lyhyet ns. klipit eli esimerkiksi ohjelmien markkinoinnissa käytettävät videot ja uutisvideot, joita varten on oma työkalunsa. Julkaisutyön tekevät Ylen toimittajat ja tuottajat, jotka julkaisevat ohjelmat myös radioon ja televisioon.

Varsinaisesti ohjelmasisällöt ja -tiedot tallentuvat mediatietokantaan. Mediatietokannan tietojen mukaan määräytyvät esimerkiksi ohjelmien julkaisuajat ja ohjelmien poistuminen Areena-palvelusta. Julkaisu- ja poistumisajankohdat määritellään Plasmassa ja Radiomanissa ja nämä tiedot taas määräytyvät ohjelmien esitysoikeuksien mukaan.

Varsin usein verkkoesitysoikeudet on määritelty ohjelman broadcast-esitykseen linkittyviksi: ohjelmalla on esimerkiksi 30 päivän verkko-oikeudet alkaen ohjelman tv-esityksestä. Verkko-oikeuksien kesto riippuu kuitenkin kustakin ohjelmasta ja sen esittämistä koskevasta sopimuksesta.

Hajautettu jakelu

Kun ohjelma on julkaistu ja saatavilla mediatietokannassa, alkaa ohjelman matka kohti kuluttajaa. Ohjelmia voi selailla ja katsoa Areenan web-palvelussa sekä tietyille päätelaitteille tehdyillä sovelluksilla. Omat sovelluksensa on tällä hetkellä olemassa iOS-, Android- ja Windows 8 -mobiililaitteille ja Samsungin älytelevisioille.

Areenan ohjelmia ei esitetä yhdeltä palvelimelta tai yhdestä pisteestä Pasilassa. Sisällön jakelu on hajautettu ja siitä huolehtii erityinen jakeluverkko, CDN (content delivery network). Yle ostaa jakeluverkkopalvelut Akamai-nimiseltä, maailmanlaajuisesti toimivalta yritykseltä. Akamai hoitaa myös monien muiden tunnettujen tahojen CDN-palveluja.

Kun käyttäjä siis alkaa Areenassa toistamaan mediaa (joko suoraa lähetystä tai tallennetta), toistopyyntö välittyy Areenan taustajärjestelmiin, joissa luodaan käyttäjän pyytämän median väliaikaisesti toimiva osoite. Osoite osoittaa Akamain ns. edge-palvelimille, joita Akamailla on ympäri maailman. Akamain edge-palvelimia on esimerkiksi Suomessa useissa paikoissa eri puolilla maata. Mikäli käyttäjän haluama media löytyy kyseisen edge-palvelimen välimuistista, media toistetaan sieltä. Muussa tapauksessa edge-palvelin hakee median Ylen origin-palvelimilta ja käynnistää streamauksen sitten.

Edge-palvelimet siis hoitavat varsinaisen streamauksen ja origin-palvelimet toimivat medioiden varastona edge-palvelimille. Akamai pyrkii löytämään käyttäjälle häntä lähinnä olevan palvelimen, jonka kuorma on sellainen, että sinne voi osoittaa uusia pyyntöjä.

Periaatteessa sama käytäntö toimii myös suorana lähetettävien ohjelmien suhteen. Vaikka ohjelmat eivät olekaan tallenteina palvelimilla, ne välittyvät silti edge-palvelinten kautta. Suora lähetys puskuroituu jonkin verran edge-palvelinten välimuisteihin, jotta lähetys ei pätkisi. Edge-palvelinten välimuistit (ja mahdolliset operaattorien välimuistit) aiheuttavat myös sen, että verkon kautta katsottuna suora lähetys on jonkin verran tv:n kautta katsottua lähetystä myöhässä.

Erilaisille yhteyksille erilaista laatua

Saatuaan toistopyynnön Akamain edge-palvelin alkaa streamata haluttua ohjelmaa käyttäjälle. Streamin laatu riippuu palvelimen ja käyttäjän välisen Internet-yhteyden laadusta ja käyttäjän laitteen ominaisuuksista. Parhaimmillaan ohjelma välitetään HD-tasoisena, mutta mikäli yhteyden laadussa tapahtuu vaihtelua (esimerkiksi samaa wlan-yhteyttä ryhtyy käyttämään muita laitteita tai käyttäjän operaattorin verkossa on runsaasti liikennettä), laskee stream-laatu tasolle, joka voidaan ongelmitta toimittaa käyttäjälle.

Toisin kuin esimerkiksi YouTube, joka tallentaa toistettavan videon käyttäjän koneelle, Areenan videot eivät tallennu koneelle, koska Ylen ja oikeuksien omistajien sopimukset mahdollistavat vain sisällön suoratoiston. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Areena vaatii tasalaatuista yhteyttä, jotta hyvälaatuisen videon esittäminen onnistuu. Yhteyden laatu on eri asia kuin operaattorin ilmoittama liittymän nopeus. Liittymän nopeus koskee nopeutta asiakkaan modeemista tai muusta päätelaitteesta operaattorin yhteyspisteeseen: siitä eteenpäin yhteyden nopeus ja esimerkiksi streamatun videon välittyminen on pitkälti kiinni operaattorin verkon toiminnasta.

Kapasiteettia riittää

Akamain edge-palvelinten kapasiteetti on varsin suuri. Esimerkiksi viime joulukuussa Akamain palvelimet eri puolella Suomea ja maailmaa välittävät asiakkaille noin 8,5 petatavua Ylen video- ja audiosisältöjä. Sinä aikana, kun Yle on käyttänyt Akamain palveluja, edge-palvelinten kapasiteetti ei ole loppunut kesken. Ruuhkatilanteet eivät siis ainakaan toistaiseksi ole johtuneet siitä, että Ylen tai Akamain järjestelmät eivät olisi kyenneet vastaamaan käyttäjien kysyntään.

Yleensä toisto-ongelmat johtuvat ongelmista Akamain palvelimen ja käyttäjän koneen välillä. Tähän ketjuun mahtuu monenlaisia verkkokomponentteja operaattorin palvelimista operaattorin sisäverkon kautta käyttäjän omaan verkkoon saakka. Toiston sujuvuuteen saattaa vaikuttaa myös se, miten operaattorin ja Akamain väliset yhteydet on järjestetty.

Kuva on huomattavan yksinkertaistettu kuva CDN:n ja operaattoriverkon toiminnasta. Käyttäjä saattaa katsoa tai kuunnella ohjelmaa mobiililaitteella matkapuhelinverkon kautta, jolloin operaattorin viimeinen piste on tukiasema; tämä ei kuitenkaan muuta yleisperiaatetta.

Ongelmia siis saattaa syntyä verkko-ongelmien vuoksi, mutta niitä saattaa syntyä Ylen puolellakin. Ohjelmien julkaistuminen on automaattinen prosessi, mutta syystä tai toisesta (esimerkiksi bugi mediatietokannassa) yksittäinen ohjelma tai joukko ohjelmia voi jäädä julkaistumatta. Tällöin vaaditaan käsityötä, jotta ohjelma saadaan palveluun. Myös tekstitykset tuottavat silloin tällöin ongelmia: tekstitykset on esimerkiksi voitu ajastaa väärin ja niiden korjaaminen on aikaa vievää työtä.

Joissakin tapauksissa toistettava media ei lähde käyntiin toistuvista yrityksistä huolimatta. Syynä saattaa olla jokin väliaikainen häiriö Akamain palvelussa tai yhteysongelma jossakin kohtaa välitysketjua. Yleensä selaimen välimuistin tyhjentäminen auttaa tähän. Mikäli ongelma tulee vastaan mobiilisovelluksessa tai äly-tv-laitteessa, saattaa sovelluksen lopettaminen ja uudelleenkäynnistys auttaa.

Kuinka nopea laajakaista oikeasti on?

Ville Alijoki — Thu, 06 Sep 2012 09:23:45 +0000

Laajakaistayhteyksiä markkinoidaan 10:n, 20:n tai vaikkapa 100 megabitin nopeuksilla, mutta todellisuus on usein toinen. Operaattorien laajakaistasopimusehdoissa on usein se kuuluisa pieni printti, kuten tässä Soneran sopimuksessa: "Nopeus on enintään mainittu maksiminopeus, mutta vähintään 40 prosenttia tästä nopeudesta." Eli todellinen nopeus voi jäädä huomattavasti myyntipuheissa ja mainoksissa mainitusta "teoreettisesta maksiminopeudesta".

Kuningaskuluttaja on selvittänyt todellisia laajakaistanopeuksia yleisön avulla. Pyysimme huhtikuussa netinkäyttäjiä mittaamaan oman yhteytensä todellisen nopeuden. Tarjosimme linkin Speedtest.net -nopeusmittariin ja pyysimme ihmisiä ilmoittamaan mittaustuloksensa sekä liittymätyypin meille. Ihmisiä yhteyksien nopeuksien mittaaminen kiinnosti, sillä saimme huhti-elokuun aikana kaikkiaan melkein 600 mittaustulosta ympäri maata aina Inarista Espooseen.

Oheisen sovelluksen avulla voit kokeilla, millaisia nopeuksia mitattiin, millä operaattorilla ja millaisilla yhteyksillä. Tuloksissa on eritelty mitatut ja luvatut download- ja upload-nopeudet. Syötä oma paikkakuntasi ja katso, minkä operaattorin liittymät toimivat parhaiten.

Laitoimme tulokset myös Suomen kartalle.

Speedtestin avulla mitatut nopeudet eivät ole absoluuttisia nopeuksia, sillä liittymän nopeuteen vaikuttavat monet asiat; verkossa kiinni olevat laitteet, modeemin tyyppi, ajankohta jne. Mittaustulosten avulla saa kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitä, miten operaattorien lupaukset toteutuvat.

Kiinteät yhteydet toimivat, mobiilit heikosti

Tulosten perusteella suurimpien operaattorien kiinteät laajakaistayhteydet toimivat varsin mallikkaasti. Luvatuista maksiminopeuksista jäädään, mutta ei paljon. Osa tuloksista meni jopa yli luvatun maksiminopeuden. Ohessa muutamia poimintoja suurimpien operaattoreiden osalta.

Heikoiten kiinteiden liittymien nopeusvertailussa pärjäsi Elisa-Saunalahti, joiden liittymät ovat kaikki Elisan verkossa; nopeuden keskiarvo jäi hieman alle 70 prosenttiin luvatuista maksiminopeuksista. Parhaiten vertailussa pärjäsi DNA-Welho, joiden liittymissä data virtasi keskimäärin vain viidesosan hitaammin kuin luvataan.

Mobiileista nettiyhteyksistä saatiin vähemmän mittaustuloksia kuin kiinteistä, mutta niidenkin perusteella on selvää, että nettitikut eivät ole kovin vauhdikkaita. Kiinteissä yhteyksissä menestynyt DNA sai mokkulamittauksissa heikoimmat tulokset. Soneran mokkuloista tuli niin vähän tuloksia, että niitä ei ole mielekästä ruotia tässä.

Paikkakuntien välisistä eroista on vaikea sanoa mitään tällä otannalla, sillä samoilta paikkakunnalta olisi vaadittu enemmän tuloksia. Ohessa kuitenkin kaavio, mihin on poimittu kaikki paikkakunnat, joista tuli yli kymmenen mittaustulosta.

Taustalla Viestintäviraston jyrähdys

Laajakaistaliittymien sopimusehdoista on jyrähtänyt myös Viestintävirasto, joka on vaatinut todellisten tiedonsiirtonopeuksien ilmoittamista tarkemmin operaattoreiden sopimuksissa.

Esimerkiksi tuo Soneran sopimusehto on päivitetty toukokuussa, aiemmin samassa kohdassa luki "Nopeus on enintään mainittu maksiminopeus, mutta vähintään kolmasosa tästä nopeudesta." Tämä olikin Viestintäviraston mukaan liian vähän: "Hyväksyttävää on ilmoittaa liittymän nopeudelle yksiselitteinen alaraja, jonka tulee olla vähintään 40 % enimmäisnopeudesta." Sonera on siis vastannut viraston huutoon. Viestintävirasto aikoo käydä läpi myös muiden operaattoreiden sopimusehdot tämän vuoden aikana.

Kuningaskuluttaja jututti myös operaattoreita tuloksista.

Lainaus

Uusia mahdollisuuksia sekä pienillä että suurilla ruuduilla

Jari Lahti — Tue, 16 Feb 2010 15:35:13 +0000

Barcelonasta puskee viestejä Nokian avoimuudesta ja kehittäjäyhteisöhakuisuudesta. Hyviä uutisia. Erityisen hyvää on se, että tämä näkyy myös yritysten, kuten Nokian ja YLEn välisen yhteistyön käytännössä.

Puolitoista vuotta sitten ajattelin, että Nokia siirtää palvelukehityksensä Yhdysvaltoihin ja että mm. yhteistyö mediayhtiöiden kanssa Suomessa kuihtuu kokonaan. Henkilöt, jotka Nokiassa oikeasti veivät hankkeita eteenpäin, tuntuivat olevan lähdössä tai lähteneen yhtiöstä - tai muuttamassa ulkomaille. Ja esimerkiksi YLEn ja Nokian välisessä vuoropuhelussa alkoi hiljainen kausi.

Viime aikoina on taas syntynyt konkreettisia avauksia puolin toisin niin että tänä vuonna yhteistyökuvioita jälleen syntyy ja uusia avauksia tietysti käyttäjille. Se on hienoa. Nokiaa ohjaa julkistetuissa strategioissaan tietysti lokaalien kumppanuuksien välttämättömyys, jotta syntyy sisältösovelluksia, jotka kiinnostavat käyttäjiä.

Meille tämä vuosi on mobiilivuosi, palaamme takaisin toimialalle pienen priorisointitauon jälkeen. Ajoitus tuntuu sopivalta, Nokiasta riippumattakin.

Samaan aikaan myös isompien ruutujen valmistajat ovat kiinnostavasti liikkeellä. Kaksi vuotta sitten teimme YLE Areenasta version olohuonekäyttöön ja tänä vuonna aika näyttää olevan kypsä niin että tällaisesta tulee todellinen vaihtoehto käyttäjille. Tässä asiassa tarvitaan riittävän kokoluokan toimijoita, jotka voivat vaikuttaa markkinaan.

Miten teleoperaattorit tässä kehityksessä roolittuvat, se jää nähtäväksi niiden ketteryydestä riippuen. Muistuttavatko pienen ja suuren ruudun kehityspolut toisiaan?

YLE on tässä kehityksessä molemmilla poluilla kilpailuasetelmista riippumaton mahdollistaja. On kyllä hienoa, että tänä vuonna näyttää syntyvän myös mahdollistettavaa.

Lainaus