Blogit - tulevaisuus

Seuraava Yle

Risto Kuulasmaa — Mon, 12 Oct 2015 12:01:57 +0000

Kuva: Risto Kuulasmaa, Leap of Faith, 2010.

Paul Mason kirjoitti kesällä The Guardianissa jälkikapitalismista. Teksti auttoi jäsentämään maailman muutosta. Moni artikkelissa kuvailtu asia on juuri nyt käynnissä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Teksti esittelee jälkikapitalismin kolme muutosvoimaa: Tiedon ja informaation demokratisoituminen, uusi työ sekä jakamis- ja kierrätystalous. Muutosten moottorina toimivat ihmistä yhteiskunnan aktiivisena toimijana arvostavat arvot: läpinäkyvyys, sujuvuus ja luotettavuus.

Jälkikapitalismin vaikutukset näkyvät myös Ylen arjessa.

Tiedon ja informaation demokratisoituminen

Kuluttajat vaativat yhä enemmän omistajuutta sosiaalisesti tuotettuun tietoon ja ideoihinsa.

Yhteiskunnan ja julkishallinnon kehittäminen koetaan kansalaisvelvollisuutena. Suljettuja ympäristöjä halutaan avata yleisön ja yksityisten toimijoiden kehitettäväksi.

Yle haluaa jatkaa dialogia avoimuuden linjalla yhdessä kumppanien kanssa. Kutsuimme keväällä sata asiantuntijaa pohtimaan Ylen tulevaisuutta PROPHECY-tapahtumassa. Siirryimme samoihin aikoihin API-rakenteisiin, jotka tarjoavat kehittäjille avoimen rajapinnan, jossa kuka tahansa voi koodata oman versionsa Yle Areenasta.

Syyskuussa käynnistimme yhteistyön Uutisluokan ja Triplet-applikaation välillä. Uusi palvelu kuratoi päivittäin Ylen uutissisältöjä kätevästi kaikille suomalaisille opettajille ylä- ja alakoulun opetusmateriaaliksi.

Kehityksen ja demokratisoitumisen rinnalle on nousemassa myös tummia pilviä. Nuorten median kulutus ja sisältöjen saavutettavuus uhkaavat eriarvoistua. Aiemmin vapaasti Youtubessa toimineen yhdysvaltalaisen Fullscreenin sisällöt siirtyivät syksyllä maksumuurin taakse. Tämä oli ennustettavissa. Trendi näyttää nyt siltä, että myös muita, aiemmin ilmaisia Youtuben sisältökokonaisuuksia on siirtymässä kuukausimaksun piiriin. Myös Netflix nosti uusien asiakkaiden hintoja.

Uudet hinnoittelut aiheuttavat perheissä painetta ostaa verkon maksullisia videopalveluja. Kaikilla ei ole varaa tähän. Ylen tehtävä on tavoittaa kaikki suomalaiset ja tarjota Yle-verolle vastinetta: kaikki Ylen julkaisemat sisällöt ovat myös jatkossa jokaisen suomalaisen löydettävissä.

Uusi mediatyö

Teollisen ajan loppusuoralla pitkät työurat sekä aikaan ja paikkaan sidottu, suorittava työ sekoittuvat uusiin työmuotoihin ja vapaa-ajan käsitteeseen. Automatisaatio muuttaa lopullisesti perinteisen työn käsitteitä ja työpaikkoja häviää robotisaation myötä. Karkeasti noin puolet perinteisten sanomalehtitalojen tuloksesta syntyy nyt digissä. Ennen televisioon ja printiin nojannut mainonta ja markkinointi on muuttunut dataohjautuvaksi ja automatisoiduksi. Medialukutaito ja selviytyminen sosiaalisissa medioissa ovat aikamme perustaitoja, jotka synnyttävät jatkuvasti uusia media-alan ammatteja ja ansaintamalleja.

Digitaalinen ympäristö luo tarpeita uudelle kompetenssille. Turvallisuushakuisuutta ja kollegoiden homogeenisyyttä täytyy rikkoa tietoisesti. Uudessa työssä onnistuminen vaatii jatkuvasti enemmän digitaalisuuteen syntyneiden nuorten ja kokeneemman polven yhteistyötä. Maailmalla yleinen ns. Reverse mentoring -toiminta on vihdoin rantautumassa Suomeen. Tässä mallissa oppiminen tapahtuu molempiin suuntiin nuorten ja senioreiden välillä.

Entä julkisen palvelun algoritmi? Ylessäkin muotoillaan uutta asiakaskokemusta data scientistien avulla. Tehtävänä on mm. muotoilla Yle Tunnuksen suositteluperusteista käyttäjäkokemusta, joka pitää huolen siitä, että itse optimoitua somekuplaa rikastetaan myös Ylen sivistävillä yllätyksillä.

Yle haluaa olla aloitteellinen toimija koko toimialan lähivuosina haastavassa muutoksessa, jossa virtuaalitodellisuus (VR, Virtual Reality) ja lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) muuttavat tarinankerrontaa ja median kulutustapoja.

Suuret teknologiayhtiöt lanseeraavat vuosina 2016 - 2017 useita virtuaalitodellisuuden kuluttajatuotteita, jotka muuttavat median kulutustapoja ja tarinankerrontaa. Pelkästään virtuaalitodellisuuden sisältömarkkinoiden arvon ennustetaan nousevan neljään miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä.

Piilaakso ja Hollywood ottavat nyt parhaillaan ensimmäisiä tanssiaskeleitaan, ja on ilo nähdä myös Nokia mukana näissä karkeloissa.

Suomen Televisioakatemia valmistelee Ylen aloitteesta tapahtumallista koulutustapahtumaa marraskuulle, jossa voidaan tutustua yhdessä uusiin VR ja AR-teknologioihin koko toimialan voimin.

Jakamis- ja kierrätystalous

Yhteisölliset uudet tuotteet ja palvelut haastavat vallitsevia markkinoita, käytäntöjä ja vanhoja hierarkioita. Syntyy hyöty-yhteisöjä, joissa osaamista ja pääomaa jaetaan yhteisöllisten päämäärien saavuttamiseksi. Joukkorahoituksella on totuttu tekemään yksityisiä kulttuurisia sisältöjä, mutta rahoituskohteet laajenevat tulevaisuudessa myös kohti yhteiskunnallisia hankkeita.

Lokakuun lopussa käynnistyvä Yle FOLK on suomalaisten tekemiä videoita ja verkon sisältöjä kuratoiva Ylen uusi pavelu, joka myöntää pienrahoitusta suoraan tekijöille. Yle FOLKia valmistelee noin kahdensadan hengen harrastajista ja ammattilaisista koostuva yhteisö, jossa tekijät löytävät parhaillaan toisiaan tuleviin projekteihin.

Yhdessä tekemisen voima ilahduttaa: FOLKin tekijäyhteisössä pakolaistilannetta ruotiva toimittaja löysi työparikseen entuudestaan itselleen tuntemattoman videokuvaajan. Kaksikymppinen kansalaisjournalisti on saanut mentorikseen Ylen kokeneen toimittajan. Marraskuussa nähdään lisää mistä on kyse.

Yhdessä kohti uutta

Uuden aikakauden voittajina selviytyvät ne, jotka uskaltavat tehdä tilaa uudelle vanhasta luopuen. Yhteiskunnan ja työpaikkojen dynamiikka muuttuu, julkiset palvelut ja instituutiot haastetaan uusiutumaan. Kokonaiset maat voivat nyt onnistua ketteryydellä: Islanti nousi takaisin jaloilleen ja Viron e-Estonia-hanke kerää huomiota.

Ensi vuonna 90 vuotta täyttävälle Ylelle sopii sekä aikaisen omaksujan, että edelläkävijän roolit: mukaudumme kontekstiin sopivaksi kumppaniksi ja esittelemme tulevaisuuden maailmoja yhteiskunnan hyväksi.

Risto Kuulasmaa on Yle TV ja Yle Areenan julkaisupäällikkö.

Lainaus

Tee tulevaisuutesi - nyt!

Anna Solovjew-Wartiovaara — Fri, 21 Aug 2015 10:41:47 +0000

Katso kristallispalloon: mitä näet? Joskus tuntuu, että olisi ihana nähdä tulevaisuuteen. Joskus taas muutosvauhti tuntuu niin hurjalta, että haluaisi ummistaa silmänsä.

Mutta silmiä ei kannata sulkea, eikä muutosta ja epäjärjestystä pelätä. Epävarmuutta pitää syleillä, sanoi Nassim Taleb Tomorrow-tulevaisuustapahtumassa Helsingissä kesäkuussa. Musta joutsen -kirjan kirjoittaja ja epävarmuuden asiantuntija kertoi seminaariyleisölle, miten selvitä yllättävistä tapahtumista, mustista joutsenista. Hänestä muutokselle, epävarmuudelle ja kaaokselle ei pidä yrittää tulla vastustuskykyiseksi, koska se tarkoittaa, että pysyy samana. Sen sijaan pitää pyrkiä “epähauraaksi” (antifragile): kehittyä epäonnistumisten ja kokeilujen avulla. “I’d rather be antifragile than smart. People tend to overestimate knowledge over experimentation. Rather you should think how to “milk” your lack of knowledge.”

Kokeilemisen tärkeyttä korosti myös Tuuti Piippo, Future makers -kirjan kirjoittaja. Hän puhui tulevaisuuden tekijöistä, sankareista (esityksen kalvot). Piipon resepti tulevaisuuden tekemiseen on seuraava:

tue “hulluja”: anna tila uteliaisuudelle, repimiselle ja uudelleen rakentamiselle,
yritä ymmärtää: kysy, miksi, miksi ei, mitä jos, miten voin tehdä tämän paremmin?
johda esimerkillä: kerro tarinasi, seuraa intohimoasi, jaa etenkin ne nolot kokemukset.

Piippo kehottaa kokeilemaan asioita ja aloittamaan NYT, ei vasta sitten, kun tietää, kuinka tehdä.

Piippo puhui myös virtuaalitodellisuudesta. Hänestä virtuaalitodellisuus voisi pelastaa journalismin: sillä on suuri vaikutus maailmaan ja siihen, kuinka maailman näemme. Esimerkiksi Syyria-uutisointi muuttuu radikaalisti, jos yleisö pääsee tapahtumapaikalle mukaan. Itse toivoisin näkeväni mediataloilta kokeiluja virtuaalitodellisuuden tai lisätyn/yhdistetyn todellisuuden saralla. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua vaikka Turun yliopiston tai VTT:n projekteihin.

Riko ajatuskuplasi ja ryhdy hommiin!

Media-alalla pohditaan ankarasti, mihin suuntaan mediankäyttö, teknologia, mainosrahat ja sisällöt kulkevat. Valitettavasti kristallipallo ei auta, sillä tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tulevaisuudesta voi kuitenkin saada otteen ajattelun avulla - sitä voi ennakoida. Ja hyvä uutinen on, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, tulevaisuus ei ole ennalta määrätty.

Tulevaisuuteen voi suhtautua preaktiivisesti eli havainnoida kehityssuuntia, haarukoida mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja valmistautua odotettuun muutokseen. Tärkeää on rikkoa ajattelua mahdollisesti rajoittavat kuplat ja olla avoin muutoksille. Mutta preaktiivisuus ei riitä, pitää olla myös proaktiivinen eli toimia halutun muutoksen aikaan saamiseksi. Pitää tehdä joka päivä valintoja ja tekoja, jotka vievät maailmaa haluttuun suuntaan. Haluammeko maailman muuttuvan kanssamme, ilman meitä vai meitä vastaan?, kuten tulevaisuudentutkija Michel Godet on sanonut.

Tulevaisuutta voi kuitenkin olla vaikea muuttaa yksin. Yksi esimerkki uudenlaisesta tulevaisuustyöstä, ennakoinnin yhdistämisestä tekojen tekemiseen sekä avoimuudesta on Ylen TV:n ja Areenan päällikön Risto Kuulasmaan luotsaama Yle Prophecy, jossa niin yleläiset kuin ulkopuoliset tahot on otettu mukaan Yle Areenan tulevaisuusvision suunnitteluun. Ja pelkän visionnin sijaan tapahtuu myös paljon kokeiluja.

Ja vielä pähkinänkuoressa, miten tulevaisuudesta voi saada otteen:

Avaa silmäsi
Ole avoin
Havainnoi muutoksia
Jaa
Kuvittele
Kokeile

Jos haluaa pysyä maailman menossa mukana, pitää kurkottaa tulevaan ja alkaa tehdä haluamaansa tulevaisuutta. Yle Prophecy-tapahtumassa puhuneen Pia-Henrietta Kekäläisen sanoin: “You need to eat local, think global, act universal and be cosmical. Go make some epic stuff now!”

Kirjoittaja on tulevaisuuspohdintoihin hurahtanut yleläinen.

Lainaus

Mikä suomalaisten mobiilimediakäytön puitteissa on muuttunut seitsemässä vuodessa? Mikä muuttuu seuraavaksi?

Tuija Aalto — Thu, 20 Nov 2014 08:37:37 +0000

Seitsemän vuotta sitten internetin käyttö vielä yleistyi Suomessa. Rajattomia tai kiinteän kuukausimaksun dataliittymiä ei ollut, eikä kuluttajilla ollut vähäisintäkään kiinnostusta mobiilipalveluihin. Yksi asia ei taida olla muuttunut - aika moni pähkäilee yhä ajanhallintaansa ja miettii, mistä ihmeestä sitä repisi joka viikko aikaa bloggaamiseen.

Vuoden 2006 blogikooste
Kirjoitetaanko yhdessä kuvitteelliset otsikot vuodesta 2021? Mitä kerromme media- ja viestintälaitteista, yhteyksien saatavuudesta ja hinnoittelusta, palveluista? Millaisessa yhteiskunnassa elämme?

Lainaus

EU ja talouden näkymät

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 27 Aug 2014 07:54:47 +0000

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineita tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi.

USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä palattu Erooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla.

Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuuttakymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta, joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enään juuri ole. Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu.

Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Lainaus

Suomalaisen media-alan tulevaisuus – edistyä, uudistua vai olla rohkea?

Gunilla Ohls — Mon, 09 Jun 2014 04:56:47 +0000

Gunilla Ohls on Ylen strategiajohtaja.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi toukokuussa sidosryhmiensä näkemyksiä tulevaisuudesta joukkoistamalla tiedonkeruun avoimelle wiki-alustalle. Ministeriön tulevaisuuskatsauksen tausta-aineisto on jäsennetty kolmentasoisia vaihtoehtoisia muutoksia kuvaavasti: edistyvä, uudistuva ja rohkea Suomi.

Millaisia muutoksia maamme media-alalla tarvitaan, jotta suomalaisen median elinvoimaisuus turvataan ihmisten mediakäytön muuttuessa, kilpailussa globaaleja toimijoita vastaan?

Juuri nyt on erityisen tärkeää tukea kotimaisen media-alan toimijoita. Suomessa tarvitaan kaupallisesti kannattavia digitaalisia sisältöjä. Ylen näkökulmasta monimuotoinen kotimainen media-tarjonta on kaikkien etu.

Mediayritysten kohtaamien haasteiden pohjalta ehdotamme, että

Suunnataan määräaikainen median innovaatiotuki digitaalisten sisältöjen, julkaisutapojen ja kaupallisten hyödyntämismenetelmien kehittämiseen. Innovaatiotuki palvelisi sekä perinteisiä kaupallisia toimijoita että uusia media-alan start-upeja.
Perustetaan sisältöteollinen ohjelma kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon erilaisten ansaintamallien juurruttamiseksi ja laajentamiseksi käytäntöön. Kootaan media-alan yritykset, oppilaitokset ja muut media-alan toimijat kehittämään digitaalisen median tuottamista ja kaupallistamista. Vahvistetaan julkisrahoitteisten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä.
Rohkeassa tulevaisuudessa valtakunnallisten (ml. Yle) ja alueellisten mediayritysten ympärille muodostuu digimedian tuotanto- ja kehitystoimijoiden verkosto, jossa niin mediayritykset kuin kansalaisyhteiskunnan yleishyödylliset toimijat voivat kilpailla keskenään taloudellisen ja sosiaalisen arvon tuottamisessa.

Kaikki ehdotuksemme kaupallistamisesta ja ansainnasta viittaavat kaupallisten mediayritysten tulojen lisäämiseen, eivät Ylen tuloihin. Media-ala Suomessa tarvitsee enemmän ennakkoluulottomia ratkaisuja ja lisää epäpyhiä alliansseja.

Ylen ja muiden media-alan toimijoiden näkemykset median sisältötuotannon tulevaisuudesta.
Ylen kommentit kokonaisuudessaan löytyvät wikin eri osioista: Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020

Lainaus

Shoppailu pidentää ikää -ja mitä muuta siitä onkaan sanottu

Prisma Studio/Pirjo Koskinen — Wed, 24 Oct 2012 21:09:51 +0000

Seitsemän enemmän tai vähemmän tärkeää asiaa shoppailusta.

1. Tulevaisuuden trendi on elämysshoppailu!

Tulevaisuustutkijat ennustavat, että seuraava trendi tulee olemaan elämysshoppailu. Ostopaikat suunnitellaan niin, että ne tuottavat kokonaisvaltaisen, "elämyksellisen" kokemuksen. Ostosten lomassa voi pulahtaa uimaan tai käydä vaikkapa keilaamassa.

Kun ihminen astuu kauppaan, hän astuu sisälle tarinaan. Luomukaupat henkivät harmoniaa ja tuotteiden puhtautta. Farkkuliikkeessä esitellään screeneillä farmarihousujen historiaa, puuseinät ovat kuin 1800-luvun jenkkivarastosta ja kaupan päälle saa amerikkalaista hittimusiikkia.

Levykaupassa on kahvila ja siellä järjestetään myös livekeikkoja. Siellä vietetään laadukasta aikaa.

2. Oven sijainti on tärkeää

Amerikassa on tutkittu, että ihmiset haluavat kiertää kauppaa vastapäivään. Niinpä ovi kannattaa olla kaupan oikeassa laidassa.

Huonoin vaihtoehto on ovi vasemmassa laidassa, keskellä vähän parempi.

3. Sää vaikuttaa shoppailuun

Aurinkoisella ilmalla ihmiset ovat paremmalla tuulella ja avoimempia, silloin he ostavat enemmän. Aikainen kevät tietääkin kaupoille hyvää.

Pitkän pimeän syksyn vaikutuksista ei ole selvää tietoa.

4. Shoppailu pidentää ikää

Ainakin Taiwanissa. Siellä ihmiset, jotka shoppailivat enemmän kuin muut, elivät pidempään kuin harvemmin ostoksilla kävijät. Vaikutus oli selvin yli 65-vuotiailla miehillä.

5. Shoppailu laihduttaa

Pienehkö nainen kuluttaa tunnin shoppailun aikana yli 300 kaloria. Parin tunnin onnistunut shoppailu vastaisi siis tunnin kuntosalilla oloa. Hyvä löytö saa aikaan kiksit, jotka ovat verrattavissa liikunnan aiheuttamaan mielihyvän tunteeseen.

6. Shoppailuun voi kehittyä riippuvuus

Silloin ihminen ei pysty olemaan ostamatta, vaikka uusiin tavaroihin ei olisi rahaa, eikä niitä edes välttämättä tarvitse. Ostoshuumassa ei ole köyhä eikä kipeä. Itsetunto kohoaa, shoppailu saa aikaan voimakasta mielihyvää.

Jälkeenpäin olo on kuitenkin pettynyt ja masentunut, ostoskrapulainen.

Naisilla ostoskiihko kohdistuu usein vaatteisiin ja kosmetiikkaan, miehillä taas elektroniikkaan ja harrastusvälineisiin.

7. Tulevaisuuden rahaksi on povailtu muoviseteleitä

Australiassa, Uudessa Seelannissa ja monessa trooppisessa maassa niihin on jo siirrytty. Euro ei kuitenkaan polymeeriksi muutu, meidän ilmastossamme paperirahat kestävät riittävän hyvin.

Seteleiden paperi tehdään puuvillasta. Sen kestävyyteen voidaan vaikuttaa materiaaliteknisin keinoin, kuten kuitujen sijoittelulla toisiinsa nähden.

Paperiseteleitä on myös vaikea väärentää, niissä on aito rahan kahina.

Blogi on muokattu Prisma Studion jutun käsikirjoituksesta. Shoppailujakso katsottavana Areenassa:

http://areena.yle.fi/tv/1675926

Linkkejä:

http://hbr.org/2011/12/the-future-of-shopping/ar/1

http://news.yahoo.com/blogs/technology-blog/meet-canada-high-tech-plastic-currency-184640433.html

http://www.sciencedaily.com/releases/2011/04/110406192437.htm

Lainaus

Yle tulevaisuusvaliokunnalle: Tekijänoikeuslain muutos tarpeen arkistojen avaamiseksi

Kari Haakana ja Katri Olmo — Wed, 24 Oct 2012 12:35:09 +0000

Katri Olmo on Ylen lakiasioiden johtaja ja Kari Haakana on Yle internetin palvelupäällikkö.

Yle linjasi tänään Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, että tekijänoikeuslain 25 g §:n muutos tulee toteuttaa ensi tilassa, jotta Yleisradion arkiston sisällöt voidaan tuoda paremmin yleisön saataville internetissä. Lainmuutos edistäisi radio- ja televisioyhtiöiden ja lehtikustantajien arkistomateriaalin saatavuutta.

Yleisradio pyrkii mahdollisuuksien mukaan hankkimaan yhä laajempia internet-jakeluoikeuksia, jotka mahdollistavat ohjelmien ladattavuuden ja jaettavuuden internetissä entistä paremmin. Yleisradio myös pyrkii tuottamaan kasvavassa määrin sellaista sisältöä, jota voimme julkaista myös edelleen jaettavaksi ja muokattavaksi.

Yleä ja muita sähköisen viestinnän toimijoita kuultiin tänään tulevaisuusvaliokunnassa sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman käsittelyn merkeissä.

Lausunnon tiivistelmä

Yleisradio pitää valtioneuvoston valmistelemaa sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa yleisesti onnistuneena eikä näe tarvetta tehdä ohjelmaan muutoksia.

Kotimaisen av-sisältöjen tuotannon ekosysteemin kehittäminen onnistuu parhaiten toimijoiden yhteistyöllä, ei nostamalla ostoja määrittävää kiintiötä yli ohjelmassa esitetyn 19 prosentin. Lakisääteisen kiintiön nostaminen vaarantaisi sisältöpalvelujen riippumattomuuden ja kangistaisi tuotannon joustavuutta.

Yleisradio pyrkii mahdollisuuksien mukaan hankkimaan yhä laajempia internet-jakeluoikeuksia, jotka mahdollistavat ohjelmien ladattavuuden ja jaettavuuden internetissä entistä paremmin. Yleisradio myös pyrkii tuottamaan kasvavassa määrin sellaista sisältöä, jota voimme julkaista myös edelleen jaettavaksi ja muokattavaksi. Jotta Yleisradion arkiston sisällöt voidaan tuoda paremmin yleisön saataville internetissä, lähettäjäyritysten (radio- ja televisioyhtiöiden) ja lehtikustantajien arkistomateriaalin saatavuutta edistävä tekijänoikeuslain 25 g §:n muutos tulee toteuttaa ensi tilassa.

Viestintäpoliittisen ohjelman ehdotus maanpäällisten tv-lähetysten siirtymisestä uuteen lähetystekniikkaan on myönteinen tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta. Ehdotus tarjoaa lisää taajuuskapasiteettia langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla, ja toisaalta pitkän ja joustavan siirtymäajan tv-liiketoiminnan ja tv-katsojien kannalta.

Sähköisen median nopeat muutokset voivat aiheuttaa tarvetta uusille sääntelytoimille, jotka eivät ole olleet nähtävissä viestintäpoliittista ohjelmaa valmisteltaessa. Siksi Yleisradio pitää tärkeänä, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa tarkasti viestintäpoliittisen ohjelman vaikutuksia, ja on valmis nopeasti reagoimaan mahdollisesti ilmeneviin uusiin sääntelytarpeisiin. Eräs mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tuleva sääntelytarve on Yleisradion tv- ja radiokanavien lähettäminen avoimessa internetissä ryhmälähetystekniikalla (IP-multicasting).

Yleisradion lausunto kokonaisuudessaan (pdf)
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma (word), käsittelytiedot
Tekijänoikeustoimikunnan opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdottama muutos tekijänoikeuslakiin (25 g §) ks. Tekijänoikeustoimikunnan mietintö; Ratkaisuja digiajan haasteisiin

Lainaus

Nämä esineet Prisma Studio lähetti vuoteen 2562

Prisma Studio — Sun, 14 Oct 2012 20:19:05 +0000

Mitkä esineet kertoisivat parhaiten ajastamme tulevaisuuden arkeologeille? Prisma Studio keräsi katsojilta ja tunnetuilta suomalaisilta ehdotuksia tavaroista, jotka lähettäisiin paketissa tulevaisuuteen, 550 vuoden päähän.

Saimme yhteensä yli sata ehdotusta, suurimman osan yleisöltämme. Lisäksi kysyimme myös muutamalta tunnetulta suomalaisilta heidän ehdotuksiaan. Kirsti Lonka päätyi kirjojen ja geenipankin kautta lopulta huiluun, Stefan Lindfors transistoriradioon ja Minna Joenniemi polkupyörään. Roope Mokka ehdotti mm. peruskännykkää, maitohyllyä (maidon jalostusaste on viety ajassamme äärimmilleen) tai ilmakehää. Paavo Väyrynen säilöisi mm. megakaupunkien keskustat, ydinvoimalat ja vesivessat.

Valinta tehtiin arkeologi Wesa Perttolan avustukselle Prisma Studiossa 16.10.2012. Paketin päällä lukee tiukasti ”Saa avata vuonna 2562”. Siitä ajasta emme vielä tiedä mitään, siksi valinta ei ollut yksinkertainen. Tavaroiden on säilyttävä tunnistettavina huomattavan pitkään. Lisäksi sen ajan ihmisten on ymmärrettävä mitä ne esineet oikeasti ovat.

Paketti lukittiin, Wesa vei avaimen yliopistolle ja alumiinivahvisteinen paketti meni kallion sisälle varmaan talteen.

Pakettiin päätyivät nämä esineet:

-Karttakirja

-kolikoita

-Crocksit

-peruskännykkä

-juustohöylä

Bonuksina pistimme mukaan vielä nuorimman osallistujan (6v) ehdottamia kuviolaastareita (”silloin ei varmasti ole sellaisia ja niitä tarvitaan aina”). Ja sujautimme boksiin myös dvd:n jossa on tallennettuna Prisma Studion edellinen jakso, silläkin uhalla että arkeologin mukaan se ei kyllä säily sinne saakka. Siinäpä miettivät, mikä se on…

Kaiken kaikkiaan saimme toista sataa ehdotusta,kiitos kaikille osallistujille. Tässä suurin osa niistä:

Muistitikku, valokuvakansio, askelmittari, itsekkyys, ahneus, lääkärikirja. pöytätietokone, kännykkä, Bogart co:n tuotanto, kosketusnäyttö, muovikassi, konserttiflyygeli, henkinen ilmapiiri, Mitä missä milloin –vuosikirja, Pertti Jarlan tuotanto, öljyä, kaukoputki, silikoni-implantti + botox-ruiske, kirja, sanomalehti, seteli, televisio, crocksit, näppäimistö, kuulokkeet, vesivessa, robotti, vesipullo, pokaali, sumutinpullo, silitysrauta, sakset, Bratz-nukke, gps-paikannin, valokuvia, älypuhelin, solu- ja kudosnäytteitä, joulukortti, pipariresepti, kuva tähtitaivaasta, naavaa, koivuntuohta, ikiliikkuja, raskaustesti, tupakkakartonki, tallennukset historiaa (lerppuja ja korppuja ja cd), ihmisen kyyneleitä, hevosenpää, kaljapullo, tiskiharja, tuhkakuppi, ydinvoimalat, popcorn-kone, citymaasturi, Raamattu, Koraani, etikkapunajuuripurkki täynnä tupakantumppeja, maailman kartta, Kummisetä –elokuvat, litra bensaa, kaasugrilli, suomenkieltä tallenteina, juustohöylä, Ramonesin tuotanto, Rubikin kuutio, pärekori, purentakisko, Eppu Normaalin tuotanto, ehkäisyvälineitä, energiansäästölamppu, lääkärintodistus, silmälasit, sytkäri, tulitikut, pankkikortti, postimerkki, kansalaisnörtin kotityöpiste, sähköhammasharja, kynttilä, palikoita, jääkiekko, mäyräkoira (siis kaljapakkaus), tuikku lämpökynttilöineen, sarjakuvia, pölynimuri, vedenkeitin, potkukelkka, ilmakehä, megacityjen keskustat, transistoriradio, lato, e-kirjan lukulaite, vihta, banaaniteline, taskulamppu, viskipullo, lehtipuhallin, eläimen raato, mopoauto, kreikan tukipaketti, huonepölyä, pikanuudeleita, luottokortti, tietokonepeli, korkkiruuvi, läppäri, muistikortti, mopokypärä, mainoslehtisiä, sähkökitara, sukset, simaresepti, sosiaalinen media, palovaroitin, jäätä, kalenteri, porkkana, turkis, maidonvaahdotin, jalkapallo.

Jakso katsottavissa myös Areenassa:

http://areena.yle.fi/tv/1663488

Lainaus

Viikko journalismin tulevaisuudessa: Mitä siellä sosiaalisessa mediassa nyt oikein saa sanoa?

Mika Rahkonen — Fri, 18 Nov 2011 13:20:03 +0000

Postaus on journalismin tulevaisuutta käsittelevää melkein-viikoittaista kirjoitussarjaa, jota aiemmin julkaistiin Yleisradion sisällä.

Terveisiä vaan taas täältä netin bränditaivaasta, Yleisradiosta.
Mitä? Okei, laitetaan peili pois ja leuka alas ja mennään asiaan.

Washington Postissa on käyty viihdyttävää pottuilusotaa journalismin mullistuksista.
Osapuolina ovat I Can Has Cheezburger? –hupisivuston perustanut Ben Huh ja Postin kolumnisti Gene Weingarten.

Weingarten yltyi taivastelemaan, miten Huhin kaltainen hupiveikko voitiin ottaa yhdeksi pääpuhujista syyskuussa Bostonissa järjestettyyn nettijournalismin jättiseminaariin.

Weingarten pilkkaa, kun vauhtiin pääsee, kirjoituksessaan tuuliviirin lailla pyöriviä nettitrendejä ja niiden tuottamia työpaikkailmoituksia, joista ei ymmärrä enää kukaan mitään.

Huhin vastaus on ihan terävä, mutta kärkenä on aika perinteinen pointti: journalismilla ei ole hätäpäivää, lirissä on sanomalehtien bisnes. Huhin mielestä journalistiporukoiden kuuntelu on masentavaa samalla lailla kuin on masentavaa kuunnella keski-ikäisen äijän baarihorinaa siitä, miten tämä oli kouluaikoina futiksessa hyvä.

Jaa, nyt on taas se aika vuodesta, jolloin aletaan puhua journalistien käytöksestä sosiaalisessa mediassa. Vajaa vuosi sitten julkaisimme täällä Ylessä omat ohjeemme, Hesari oli liikkeellä samoihin aikoihin, ja nyt Hesari on päivittänyt ohjeitaan melkoisesti.

Maailmallakin tapahtuu: uutistoimisto AP tarkensi omia ukaasejaan toimittajiensa puolueettomuuden takaamiseksi. Yhtiön mielestä ei ole sopivaa re-tweetata näkemyksiä niin, että ne näyttävät toimittajan omilta. Tarkkaa peliä.

AP:n tiukennus on poikinut aika lailla debattia ja kyynisiä ”onnea valitsemallanne tiellä” –tyyppisiä tuhahduksia.
Ne saivat vähän kiukkuisempaa sävyä sittemmin. Nettijournalismista kirjoittava Mathew Ingram kuittaa AP:lle, että hei uutistoimisto, Twitter on uutistoimisto.

Kalifornialaisen USC-yliopiston professori, verkkopiireissä tunnettu Robert Hernandez summasi tutuksi käyneisiin rintamiin asettuneen sodan näppärästi (vapaa käännös yllekirjoittaneen): perinneväki haluaa nyt korjata jotakin, joka ei ole edes rikki, ottamalla kontrolliin jotakin, joka ei ole kontrolloitavissa.

Olen pahoillani jos loukkaan Oikeaa Infografiikkaa kutsumalla seuraavia esityksiä infografiikoiksi. Älä ole vihainen, Oikea Infografiikka.

NPR näyttää erivärisillä nesteillä, juomalaseilla ja videolla, miten maailmasta tuli semmoinen paikka, että siellä on seitsemän miljardia ihmistä.
Hetkinen. Onko tämä lasi nyt sitten semmoinen, joka takuulla on puoliksi täysi eikä puoliksi tyhjä, mitä?

Mashable havainnollistaa aika hienosti suuria lukuja. Niitä tarvitaan, kun kertoo, miten iso nettikauppa Amazonista on tullut.

Guardian toistaa omalla videollaan Occupy Wall Street –liikkeen aatteellisen taustan datana.

*
Jos joku ei ole vielä hoksannut tai ei usko, että maailmassa on tapahtunut ja tapahtumassa asioita, jotka muuttavat aika lailla median ja yleisöjen perimmäisiä keskinäisiä suhteita ja rooleja, kannattaa viettää hetki Storifyn sivuilla.

Storifyn avulla tehdyt raportit Occupy Wall Streetistä kuulemma, tuota noin, oikein pelastivat koko uutisalan.

Tiedä semmoisesta pelastuksesta, mutta myös perinteisen median puolustustaistelu näkyy Storifyssä: suosituimpien koosteiden joukossa on erittäin näkyvästi mm. Guardianin, msnbc:n ja Los Angeles Timesin tekeleitä. Siinä se taas nähdään: media valtaa kaikki kiinnostavaksi muuttuvat tilat.

Haloo, Google+! Onko siellä ketään?

Ei siellä ainakaan tungosta ole, kertoo Los Angeles Times.

Kun Google+ avasi palvelunsa syyskuussa, käyttäjämäärä nousi miljoonasta viiteentoista, mutta puolet noista viidestätoista miljoonasta unohti koko palvelun jo seuraavalla viikolla.
Tuorein liike käyttäjämäärässä on taas ylöspäin, mutta ehkä Facebookin puntit eivät kuitenkaan vielä tutise.

*

Kevennys.

Tässäkin moneen kertaan mainittu Occupy Wall Street –liike on innoittanut ihmisiä eri puolilla maailmaa. Eri tavoin.

Uusiseelantilainen humoristi ja graafikko Mark Leggett kertoo oppineensa liikkeeltä sen, että haluaa mellakkapoliisiksi.

Lainaus

Yle.fi:n uudenvuoden lupaukset uudelle vuosikymmenelle

Tuija Aalto — Mon, 03 Jan 2011 18:28:09 +0000

Yle.fi toteuttaa Ylen strategiaa. Yle on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen kulttuuri vahvistuvat. Yle on avoimen tietoyhteiskunnan rakentaja. Yle tuottaa ja tarjoaa luotettavaa tietoa, yhteisiä kokemuksia ja suomalaisten elämää rikastuttavia mediasisältöjä.

Yle haluaa olla suomalaisille merkityksellisin ja heidän omakseen kokema sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea ja luova suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa.

Yle.fi teki syksyn 2010 aikana Tulevaisuustyön, jossa pohdittiin toimintaamme vaikuttavia muutosvoimia ja suhtautumistamme niihin. Keskustelujen tuloksena tiivistyi joukko tavoitteita tulevaisuuden toiminnalle.

1. Yle.fi on suositeltu, ja suosittelee

Sosiaaliset verkostot suodattavat tietoa. Suodatuksen läpi pääseminen vaatii entistä enemmän ponnisteluja sisällöntuotannossa. Sosiaalinen media kilpailee suodattajan roolissa perinteisesti toimitetun median kanssa (esimerkkinä Facebookin uutiset).

Algoritmit ja sosiaaliset verkostot tuottavat jopa osuvamman mediapaketin kuin perinteisesti toimitettu media.

Yle.fi erottuu sisällöillään. Pyrimme aktiivisesti siihen, että meihin linkitetään tekemällä suosittelemisen arvoista sisältöä.
Olemalla pienten yleisöjen Yle.fi tulemme koko kansan Yle.fi:ksi
Yle.fi-brändillä allekirjoitamme ja osoitamme yhteiset arvomme. Laatu ja ”sivistyneisyys” ovat myös jatkossa erottautumiskeinomme.
Yle.fi toimii suodattajana ja suosittelijana. Ihminen on parempi suosittelija kuin algoritmi. Teemme valintaperustelut läpinäkyviksi.
Yle.fi paketoi sisältötarjontaansa linkittämällä ulospäin ja hyödyntämällä Yle.fi:n ulkopuolella olevaa sisältöä tarjoten näin lisäarvoa käyttäjälle.

2. Yle.fi kehittää tarinankerrontaa

Kun kaikkea mediaa on aina saatavilla, ainutkertaiset elämykset nousevat arvoonsa.

Verkossa suomalaiset kokoontuvat oman henkistensä yhteisöihin.

Yle.fi kehittää tarinankerrontaa verkossa (esim. vuorovaikutteisen äänen, kuvan, liikkuvan kuvan, grafiikan, pelillisyyden, datajournalismin ja reaaliaikaisten syötteiden avulla).
Yle.fi tukee yllätyksellisyyden ja ainutkertaisuuden kokemista
Yle.fi kehittää tunteiden ilmaisua faktan rinnalla. Yle.fi tuntee, sillä on kasvot, se on henkilökohtainen.
Yle.fi mahdollistaa tarinankerronnassa vuorovaikutuksen, osallistumisen, yhdessä tekemisen ja ihmisten oman luovan toiminnan esiin pääsyn.
Yle.fi:n toimittajat liikkuvat verkossa yhteisöjen välillä ja kuljettavat ajatuksia ja vaikutteita yhteisöistä toisiin kasvattaen näin yhteistä sosiaalista pääomaa. Yle.fi toimii fasilitaattorina tuoden esille ja kokoaa tarinoita asioista, jotka koskettavat ja askarruttavat suomalaisia.
Yle.fin tekijät järjestävät eri kokoisille kohdeyleisöille tapahtumia päästäkseen yleisöjensä luo. Tapahtuma voi olla verkossa tai yhdistää kasvokkais- ja verkkotapaamisen. Hakeudumme tilanteisiin, joissa me voimme olla läsnä.

3. Yle.fi tukee toimijuutta

Auktoriteetit murenevat. Ihmiset – kuluttajat, yleisöt - nousevat toimijoiksi ammattilaisten rinnalle monella toimialalla, myös mediassa.

Ihmiset rakentavat verkossa omaa identiteettiään osallistumalla ja jakamalla sisältöjä.

Yle.fi kehittää sellaisia journalismin ja tarinankerronnan tapoja, joihin kuuluu yhteistyö aktiivisten kehittäjäasiakkaiden kanssa. Vakiinnutamme yhdessä tekemisen toimintatavaksi. Otamme kiinnostuneet ihmiset mukaan myös uudistus- ja kehitystyöhön.
Yle.fi tukee ihmisten toimijuutta ja tarjoaa erilaisia rooleja palveluissaan. Yle.fi mahdollistaa erilaisia keskusteluja.
Yle.fi tukee intohimon osoittamista. Yle.fi mahdollistaa tiedon rikastamisen (esim. virheiden korjaamisen, tietojen täydentämisen) ja tarjoaa väylän vaikuttaa sisältöjen tekemiseen.
Yle.fi panostaa positiivisen vahvistamiseen valitessaan, milloin se ennakkomoderoi ja milloin tukeutuu jälkimoderointiin tai mainejärjestelmiin esim. keskusteluissa.
Työsuunnittelu tukee toimittajien osallistumista keskusteluihin.
Yle.fi tuo tekemisen intohimon esiin
Yle.fi mahdollistaa työnkulut ideasta julkaisuun ketterästi ja nopeasti. Yle.fi:n toimintatapa tukee toimitustyön reaaliaikaisuutta. Sisällöntekijät, palvelusuunnittelu ja tekniikka ovat lähellä toisiaan. Organisaatio ja prosessit tukevat tekemisen meininkiä.

4. Yle.fi -sisällöt löytyvät

Informaatiota, myös ohjelmasisältöjä verkossa, on tarjolla enemmän ja enemmän. Kaikkiin tarpeisiin on sisältöä.

Hakukoneet annostelevat huomiota. Löydettävyys vaatii yhä enemmän aktiivista panostamista sisällön ja palvelun tuottajalta. Löydettävyys vaatii sekä toimituksellista työtä (esimerkiksi osuvaa otsikointia ja asiasanoitusta) että sitä tukevaa tekniikkaa (optimointi).

Mobiili mediakäyttö lisääntyy ja paikkatiedon merkitys sisältöjen kontekstinmukaisessa löytymisessä kasvaa.

Yle.fi:n tarjonta ja palvelurakenne on käyttäjille selkeä ja ymmärrettävä.
Palvelut suunnitellaan niin, että asiakkaiden liikkuminen palvelusta toiseen motiiviensa mukaan on sujuvaa, vastaa tarpeisiin ja yllättää.
Teemme sisältöjä ihmisille, ja huolehdimme niiden hakukonenäkyvyydestä. Teemme myös verkkoon julkaistut ohjelmat hakukoneiden löydettäviksi.
Levitämme itse sisältöä sinne, missä ihmiset ovat ja teemme jakamisen helpoksi.
Huolehdimme laadukkaasta metadatasta ja kehitämme asiasanoitusta.
Teemme sisältömme löydettäviksi myös paikkatietoisessa mobiilikäytössä.
Suomalaiset kohtaavat Yle.fi:n kaupungilla ja kotonaan eri päätelaitteissa; Yle.fi –sisällöt löytyvät sieltä, mistä yleisöt odottavat niitä löytävänsä.

5. Yle.fi:ssä ohjelmat ja sisällöt ovat aina saatavilla ja tukevat sosiaalisuutta

Media on koko ajan läsnä. Arkinen median kerros on kännykässä, television ja radion ”tapetissa”, julkisten tilojen näyttötauluissa.

Median päällekkäiskäyttö lisääntyy. Irtautumista ”tässä ja nyt” - media-arjesta tarjoavat uppoutuminen ja elämykset, joita tarjoavat esimerkiksi pelit, kuunnelmat, konsertit ja kotiteatterikokemukset.

On demand – mahdollisuus lisää ajankäytön hallinnan tunnetta. Yhä useammat suomalaiset odottavatkin voivansa katsoa tai kuunnella ohjelmia ja sisältöjä silloin, kuin heille itselleen sopii.

Sosiaalisen median ja pitkän hännän ilmiön myötä ohjelmat ja ohjelmasisällöt voivat olla puheenaiheita lähetyskaavioista riippumatta.

Yle.fi mahdollistaa ainutkertaisen yhdessä kokemisen jakamisen draamasta uutisiin. Reaaliaikainen yhteisöllisyys voi olla hetkellistäkin yhteisen tapahtuman ympärille kokoontumista.
Oma yhteisö on voitava pitää koko ajan mukana omassa mediankäyttökokemuksessa, samoin sosiaalinen kerros on voitava halutessa sulkea pois. Palvelusuunnittelumme tukee valinnan mahdollisuutta.
Ylen sisällöt ovat pysyvästi saatavilla Yle.fi:ssä sekä ladattavissa mukaan otettaviksi.
Yle.fi mahdollistaa ohjelmiemme ja niiden aiheiden pysymisen keskustelun aiheina, olivatpa ne sitten saatavilla tai ei. Tuotamme ja julkaisemme ohjelmien metatiedot ja nettisisällön siten, että ne toimivat tarvittaessa myös ilman itse ohjelmaa.

Tavoittaako ylläoleva jäsennys mielestäsi olennaisimman käsillä olevasta muutoksesta? Mitä poistaisit tärkeimpien havaintojen listalta, mitä lisäisit listalle?

Lainaus