Blogit - palvelumuotoilu

ABC ei onnistuisi julkisena IT-hankkeena

Vesa Metsätähti — Sun, 26 Feb 2012 07:22:00 +0000

Epäonnistuneet IT-hankkeet saavat huomiota mediassa. Esimerkiksi vuoden 2011 lopulla hieman epäonnisen uudistushankkeen läpikäynyt VR:n lipunmyyntijärjestelmä on ollut monenkirjavan uutisoinnin aiheena. Puolustusvoimien palvelinuudistuksen lisälasku saattaa herättää lisäkeskustelua.

Usein viivästyneitä, budjetteja ylittäviä ja puuttellisesti palvelevia projekteja ja järjestelmiä voidaan lukea selitettävän mm. puutteellisella vaatimusmäärittelyllä, kuten Pavel Haimin artikkelissa. Jokseenkin vastakkainen selitys, vedenpitävään vaatimusmäärittelyyn uskomisen kankeus, on alkanut näkyä 2011-2012 vaihteessa yhä enemmän, kuten Antti Koskelinin blogauksessa.

Keskustelun kohteena on useimmin julkishallinnolliset järjestelmät. Osin siksi, että niitä seurataan ja niistä saadaan enemmän tietoa, kuin yritysten sisäisistä tai välisistä hankkeista. Osin niihin liittyvien hankintamenettelyiden mukanaan tuoman hankaluuden vuoksi.

Minkälainen olisi nyky-ABC:n tarjouspyyntö?

Jos jokin julkishallinnollinen taho tilaisi ABC-asemien toteutuksen, niin tavoitteeksi saatettaisiin mainita esimerkiksi:

kuntakeskusten siirtäminen lähemmäs valtateiden varsia
kaupankäyntikeskittymän luominen ja paikallisten tuotteiden myynnin mahdollistaminen tämän yhteydessä
suomalaisen valtatiemaiseman muuttaminen ja harmonisoiminen
lämpimän ruoan 24h tarjoaminen
paikka uutuuslevyjen lanseeraamiselle
400 polttoainemyyntipistettä eri puolilla maata
jne.

Kävisikö tälle projektille kuin julkisille palvelu- ja tietojärjestelmähankkeille? Olisiko homma edes hoidettavissa? Rahalla voi tarjota lämmintä ruokaa ympäri vuorokauden ja polttonestettä voi laittaa tarjolle, jos kukkaro kestää. Ihmisten käytöstä on kuitenkin vaikea muuttaa pelkällä määräyksellä.

ABC startuppina

Myönnetään, että ABC ei vastaa perinteistä käsitystä aloittelevasta yrityksestä, jonka jokainen askel saattaa olla horjahdus taloudellisen turmioon. Kirjassa The Lean Startup Eric Ries käyttää termiä sisäinen startup viittaamaan toimintaan jo vakiintuneiden yritysten sisällä. Kun toimintaan liittyy suurta epävarmuutta, tavoitellaan jotain jonka tulos on epävarma, melko lailla hämärän peitossa. Kuulostaa siis hieman julkishallinnolliselta IT-projektilta.

Kirjassa esitetään, että aloittelevaa toimintaa pitäisi arvottaa sen perusteella, miten nopeasti opitaan, mikä on oikeasti arvokasta asiakkaille ja mille voi rakentaa kestävää businesta? Neuvotteluhuoneiden uumenissa tehtyjen arvausten todetaan olevan inhimillisiä ja usein hyviä, mutta usein vääriä.

The Lean Startup ei ole ajatustensa kanssa mitenkään yksin. 2000-luvulla julkaistun Ketterän ohjelmistokehityksen julistuksen hengessä on julkaistu useita tuotekehitystä ja businesta yhdisteleviä opuksia ja näiden ajatusten yhteydessä viitataan usein Toyotan tuotantomalliin. Mallit ja säännöt kuulostavat kovin yksinkertaisilta, mutta usein käytännössä intuition vastaisia ja vaativat ympäröivältä toiminnalta (asenne)muutoksia.

Eric Ries esittää Lean startupissa melko yksinkertaisen rakenteen:

Vision
Steer
Accelerate

ABC ja vision

Suunnittelutyötä ajatellaan usein ongelmanratkomisena. S-ryhmällä oli ongelma. Huoltamoketjut lopettivat pieniä polttoaineasemia syrjäseuduilta. Kun bensaa käytiin tankkaamassa isommassa taajamassa, siellä hoidettiin samalla ruokaostokset. Lähikaupalta katosi elinvoima. Miten pitää elintarviketarjonta asiakasomistajien saatavilla ympäri Suomen?

Oman polttoaineketjun perustamisesta on kai ollut aiemminkin puhetta, mutta nyt katoavien kylmäasemien korvaaminen todettiin tärkeäksi osaksi ratkaisua. Eri malleja vertaamalla S-ryhmässä todettiin, että päivittäistavarakaupan, polttoainekaupan ja ravintolan yhdistelmällä saavutettaisiin riittävän kestävä kustannusrakenne.

Ketjun rakentamisessa haasteena on riittävän tasalaatuisen tuotteen tarjoaminen (varsinkin ravintolapuolella). Logistiikastahan S-ryhmällä on vankka kokemus.

S-ryhmässä tiedettiin, mikä on kustannus- ja suoritusmielessä mahdollista ja minkä hallitsemiseen on sopivat osaamiset?

Arvo-olettamat ja asiakkaat

Asiakasta ei ilahduta paljoa tieto siitä, että kustannusrakenne on tehokas. The Lean Startupin esittämän mukaan tarvitaan arvo-olettamia1 — arvauksia siitä, mikä on asiakkaalle arvokasta. Selvitystyön perusteella arvo-olettamiksi nousi mm. suuret puhtaat vessat, jotka löytyvät heti sisäänkäynnin kulmalta.

ABC ja steering

Huoltamoketjua ei lähdetty rakentamaan lopulliseksi, täydelliseksi ratkaisuksi. Heti alussa ei ollut selvää, että huoltamoita olisi kolmea perusmallia. Vuonna 1998 joku saattoi jo olettaa, että 13-vuotta myöhemmin huoltoasemilla ET-lehden kanssa tarjottaisiin seniori-iltapäiviä. Lanseerauksessa keskityttiin kuitenkin minimituotteen lanseeraamiseen ja arvo-olettamien sekä kasvu-olettamien varmentamiseen.

The Lean Startup esittää prosessiksi julkaisemista, mittaamista ja oppimista. Kun näkemys hyvästä ratkaisusta on mielessä, sitä pitää päästä validoimaan mahdollisimman nopeasti jotain julkaisemalla. Todellista toimintaa tarkastelemalla ja asiakkaan kanssa keskustelemalla mitataan, miten arvo-olettamat toimivat. Opitun perusteella rakennetaan uusia arvo-olettamia, joita sovelletaan seuraavaan julkaisuun.

ABC:n kohdalla tämä näkyy toimineen ilmeisen hyvin. Varmennettua oppimista ei lopetettu ensimmäiseen onnistumiseen. Heikkoja signaaleita kentältä on kuunneltu hyvin tarkasti ja uusia arvo-olettamia on rakennettu jatkuvasti. (Esimerkiksi Seniori-iltapäivät tai kisoihin matkaaville urheilujoukkueille tarjottavat Sportti-menut — ennakkotilauksena 10 % alennus, tai savonkielinen palvelu).

ABC ja accelerate

Niiltä osin kuin arvo-olettamat osoittautuvat oikeiksi, voidaan painaa kaasua. Kehitystä tehdään pienissä erissä, joissa kokonaisuus tehdään alusta loppuun peräkkäin monta kertaa. ABC-asema toisensa jälkeen antaa lisätietoa sille, miten taustalla toimiva logistiikka ja seuraava asema kannattaisi rakentaa. Tämä on melko vastakkaista sille, miten ohjelmistohankkeissa edetään usein hyvin pitkälle, ennen kuin saadaan toteutettua jokin osa koko arvoketjusta. Pienissä erissä toteuttaminen on kuitenkin välttämätöntä julkaisemalla oppimiselle.

Kaasun painaminen tapahtuu pitkälti kysynnän luoman imun eikä innokkaan tarjoamisen ansiosta. Esimerkiksi kysyntä 24 tuntia vuorokaudessa saatavilla olevalle lämpimälle ruoalle oli paljon suurempaa kuin, mitä ketjun alkua kehitettäessä oli osattu odottaa. Ravintolapalveluiden kohdalla onkin tapahtunut mittavaa kehitystä ja vauhdin lisäämistä.

Entäs sitten?

ABC näyttää siis kehittyneen pitkälti lean-ajattelun (mikä mahtaisi olla oikea suomennos tälle?) mukaisesti. Julkisena hankintana tämä olisi tuskin onnistunut, koska merkittävä osa nykyiseen laajuuteen ja tarjontaan kehittymistä on saavutettu jatkuvalla iteraatiolla.

Käyttäjien, asiakkaiden osallistamisesta kehitystyöhön puhutaan onneksi nykyään usein jo perinteikkäämmänkin busineksen kohdalla. Arvo-olettama on yksi tapa käsitellä tutkimustyötä ja tuoda se osaksi kehitystyötä. Jokaista asiakkaan antamaa vihjettä ei kannata uskoa sellaisenaan. On tärkeämpää miettiä, mitä pyyntö merkitsee ja minkälaiseen arvo-olettamaan se viittaa. Suuret amerikkalaiset keksijät tv-sarjaa seuranneet muistanevat esimerkiksi, miten fokusryhmässä heitetty toive saada ohje-DVD kuntoiluvälineen yhteydessä, toteutettiin sellaisenaan sen sijaan, että olisi pyritty muuttamaan käsitemaailmaa ja laittamaan opasvideot, vaikka YouTubeen, jolloin ne olisivat toimineet samalla tuotteen markkinointina. ↩

Lainaus

Sisältö hyödykkeenä, eli miten Intialainen kuvaisi Suomen sisällissotaa?

Fri, 23 Sep 2011 07:46:44 +0000

Mediatalossa tulee aina lopulta puheeksi sisältö. (Ja jos ei tule niin sitten ollaankin jo pulassa).

Puhe sisällöstä on ongelmallista, koska se määrittelee puheena olevaa asiaa turhan laveasti.

Sisältöbusines on usein kuitenkin siitä kiitollista, että innokkaat ja taitavat tekijät saavat jonkinlaisen julkaistavan teoksen aikaiseksi. Ilma-aika jää harvoin tyhjäksi, vaikka sisällön määrittely tapahtuisikin kovin laveasti.

Itseasiassa sisältöä on olemssa aika paljon ja useimmin löytyy jotain julkaistavaa.

Minkälaisen artikkelin intialainen kirjoittaja tuottaa Suomen sisällissodasta?

Yllättävän hyvän.

Puhuessaan onnistumisestaan mediatoimija mainitsee julkaistavan sisällön määrän, ainakin sisäisen tehokkuuden mittarina. Päätin koittaa taannoin mikä olisi halvin tapa tuottaa riman ylittävää julkaistavaa.

Tilasin taannoin Intiasta lyhyen artikkelin Suomen sisällissodasta:

200-300 sanaa
sisältää numerotietoa kaatuneista
tietoa taistelun osapuolista
jonkinlainen huomio hävinneen osapuolen näkökulmasta

Artikkelin hinnaksi tuli 4 $ ja se toimitettiin seuraavana aamuna.

Luonollisesti artikkeli oli englanniksi, mutta minkälaisella panoksella hankkisivat suomenkilisen kirjoittajan? Näillä sisällöntuotantoklustereilla on joustavia sopimuksia: voit antaa sisällönhallintajäjestelmään oikeudet ja kirjoittavat vaikka viikossa 100 artikkelia määrätyillä spekseillä. Kunnon määrästä saa kunnon alennuksen. Syötteeksi kelpaisi sopimuksen mukaan varmasti kuvat, videonpätkät ja keskustelunavaukset.

Vastaavanlaisella diilillä voi saada eri puolilta maailmaa myös video-, kuva- ja audiotuotantoa (jossa laatu kärsii kyllä eri tavalla).

Miltä artikkeli näyttää?

The Finnish Civil War

The Finnish Civil War is one of the most important events in the history of Finland. Fought in Finland from 27 January to 15 May 1918, the war was an outcome of the national and social upheavals caused by World War I. The civil war was fought between the forces of the Social Democrats led by “Reds” the People’s Deputation of Finland and “Whites” the forces of the non-socialist, conservative-led Senate. The Reds had direct support from the Russian Soviet Republic and the Whites had military assistance from the Germans.

Since Finland was the part of the Russian Empire, it got directly affected by the 1917 February and October Revolutions in Russia. The Russian empire collapsed during the World War I and the whole chaos led to the breakdown of the Finnish state and society.

The war, induced by a general strike in 1917 called by Finnish workers against Bolshevik takeover, soon turned into armed conflicts between the Red and White soldiers, causing death of many soldiers. The white troops comprised of farmers mostly, while the Reds had the support of the urban modern class.

The whites had a lot of advantages over the Reds, which actually became the prime reason of their defeat. The Whites had a professional leadership, while the Reds not only had poor leadership but also lacked training, discipline and proper food. As a result, the Whites had a decisive victory by reducing the control area of the Reds and never giving them a second chance to make a comeback.

Though the end of the war brought in sweet victory for the Whites, the war cannot be forgotten for the number of casualties involved. About 37,000 people died during the war, shockingly most of them not on the battlefield. The soldiers and their sympathizers were killed and tortured by political terror campaigns. The loss of so many casualties also marred the Independence Day celebrations.

Julkaisu on triviaalia

Verkossa kuka vain voisi perustaa blogin, youtube-kanavan, tms. johon voi tilata jotakin intiasta.

Julkaistua materiaalia mittaamalla kuka vaan voi siis olla mainio toimija. (Jos taskurahat riittävät). Tulevaisuudessa julkaisukanavan omistamisesta saa entistä vähemmän etua.

Millä sitten on väliä?

Pitää tietää mitä julkaista, riippumatta siitä kuka sen sisällön tuottaa. Tärkeää on julkaista jotain, millä on merkitystä yleisölle. Suunnitelmallisesti. Tarjota se kulutettavassa muodossa.

Eikö sitten tekijöillä ole väliä?

Vanha sanonta: “sodan ensimmäinen uhri on totuus” ei pidä paikkaansa. Ensimmäisenä uhrina kaatuvat suunnitelmat.

Intialaisiakin pystyy uudelleenohjeistamaan, mutta paremmin homma etenee, jos taitavat tekijät ja suuntaa määrittelevät tekevät työtä yhdessä. Silloin pystyy reagoimaan odottamattomaan (jota varmasti tulee) ja säätämään suuntaa helpommin.

On kuitenkin kiusantekoa jättää taitavat tekijät selviämään ilman suuntaa ja suunnitelmaa. Vain reagoimaan. Silloin businestasi ohjaa joku muu kuin sinä.

Lainaus

"Planning is design" - suunnittelu on suunnittelua

Tue, 03 May 2011 10:23:54 +0000

Suunnittelu on suomeksi aika laaja sana. Esimerkiksi sekä planning että design ovat suomeksi suunnittelua. Designistä puhuttaessa onkin alettu käyttää enenevässä määrin sanaa muotoilu (ja tämä taas on sikäli hankalaa, että siinä on vahva mielleyhtymä todella fyysiseen, kosketeltavaan toimenpiteeseen).

Puhuttakoot alla plänäyksestä, kun tarkoitetaan organisaation tai vast. tekemästä suunnitelmasta jonkin tavoitteen tai toiminnan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Ongelman suunnittelu vs. ratkaisun suunnittelu

Plänäys on ratkaisun suunnittelua. Aikataulutetaan ja resursoidaan esimerkiksi projekti jolla ratkaistaan jokin ongelma. Vaikkapa raitiovaunujen keskinopeuden putoaminen palvelusopimuksessa määritellyn alle.

Jotta plänäys voisi onnistua on ongelma tunnettava hyvin. Vanhan sanonnan mukaan ongelman ratkaisemisessa onnistuu todennäköisimmin se, joka osaa mallintaa sen hyvin. Jotta plänäys voisi olla realistista eikä (raskaista tiilistä tehdyn) pilvilinnan rakentamista, tarvitaan lähtökohdiksi ongelman selvittämistä josta voidaan johtaa suunnitelma ja suunnitelma sen ratkomiseksi.

Liikkeellelähtö on pakko tehdä plänäys edellä, mutta ei tarvitsisi plänäillä niin pitkälle

Kun organisaatio, iso tai pieni, tarttuu johonkin toimeen se alkaa todellisessa maailmassa kuitenkin plänäilyllä. Tähän on impulssina intuitiivinen huomio tai muuten enemmän omin voimin esille noussut ongelma.

Innokas ratkaisija plänää pöytään heti resursoitavan projektin joka pyörii vuoden (vaikka sen epäonnistuminen käykin ilmeiseksi ensimmäisen kymmenyksen aikana).

Fiksu plänääjä haluaa parempaa näkyvyyttä ongelmaan ja suunnittelee sen mukaan mitä tiedetään (oli kyse sitten planning-suunnittelusta tai design-suunnittelusta). "Mikä toiminta vie asiaa seuraavaksi eteenpäin ja kertoo meille enemmän siitä ollaanko menty oikeaan suuntaan?"

Raitiovaunujen keskinopeuksia ratkottaessa keskinopeuteen vaikuttavien syiden selvittäminen on tärkeää.

Arvaukseen perustava suunnitelma, plan, on olettamus jota pitää testata ennen kuin tehdään lopullista

Liikkeelle lähdettäessä aiheen kanssa työskennelleet keksivät nopeasti muutamia hyviäkin ratkaisuja, joskus datankin pohjalta.

Risteys saattaa olla tuskallinen, mutta jos niin tehdään niin mihin kaikkeen se vaikuttaa?

— "Raitiovaunuliikenteen keskinopeutta hidastaa reittien X ja Y käännös noista valoista, ajoin siitä vuosia, tosi tuskallosta."
— "Jospa laitamme vaunut kulkemaan suoraan ja ne ohittavat tämän hankalan lenkin?"
— "Hyvä, ajetaan muutamia testejä koevaunuilla sekä hiljaiseen että ruuhka-aikaan ja katsotaan miten vaikuttaa näiden keskinopeuteen? Otetaan ihan matkustajiakin kyytiin niin nähdään miten pysäkillä seisominen vaikuttaa. Suunnitellaan reitti niin että ei tarvi testata koko matkaa..."

Entäs sitten?

Suunnittelu —planning ja design— ovat suunnittelua. Tämä ei ole omistajakysymys, vaan kysymys siitä miten asioita käsitellään.

Plänäyksen traditiot ovat vahvat. Plänäystä tapahtuu paljon ilman design thinkingiä. Aikataulukärjellä laaditaan ratkaisuprojekteja ennen kuin tiedetään mitä ne oikeastaan ratkaisevat, sopiiko ratkaisu ongelmaan ja voiko se saada tuotehyväksynnän.

Miten sen raitiovaunun kävi?

Riippuu siitä mitä lopulta oikeasti mitataan.

Jos todetaan yksikäsittesesti 15,5 km/h keskinopeuden olevan tärkeä saavutettava mittari, niin voi olla että mutkat voidaankin laittaa suoriksi. Vasta kun ongelmat ovat paremmin selvillä ja olettamuksia kokeiltu voidaan tietää mihin pitää vaikutta.

Moni nopeuttamistapa (reittivalinnat, pysäkkien poistaminen reiteiltä) saattaa laskea muuta asiakastyytyväisyyttä.

Ennen suuria pitkän aikavälin plänäämistä pieniä muutoksia ja kokeiluja. Joskus suin päin esitystavalla ratkottava asia onkin kiinni organisaation käytännöistä, joskus pitää miettiä taas uudelleen mikä ylipäänsä on sopivaa niille asiakkaille (ks. suunnittelutyön kerrosajattelu).

Lainaus

Mitä voidaan julkaista?

Thu, 21 Apr 2011 09:20:00 +0000

Ylellä tehdään työtä palveluiden kehittämisen yhteydessä miettien —päivittäisen busineksen hiomisen lisäksi sitä— miten eri toimintoja kehitetään useamman vuoden aikajänteellä. Tämä joukko on organisaation kokoa ajatellen kohtalaisen pieni.

Eräs kehityksen alla olevista toiminnoista on Elävä arkisto.

Kehityksen yhteydessä joudutaan miettimään mm. on mikä on pienin, ensiksi julkaistava päivitetty kokonaisuus.¹

Julkaisu voisi tukea organisaatiota, käyttäjätavoitteita ja businesta, työtapaa …

Ensimmäinen julkaistava päivitetty kokonaisuus voisi olla rakennettu tukemaan tunnistettuja käyttäjätavoitteita ja businesta.

Toinen vaihtoehto on tarjota organisaation viestiä tukeva julkaisu.

Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi työskentelytapaa tukeva julkaisu. Kaikkien näiden on huomioitava jollain tasolla palveluun kohdistuvat lukuisat rajoitteet esimerkiksi tekijäoikeussopimuksien suunnalta.²

Organisaation viestiä tukeva julkaisu

Organisaation kannalta seuraavan kehitysaskeleen tulisi selkeyttää Elävän arkiston roolia ja toimintaa. Poimia sisältömassasta asioita helpommin kulutettavaksi.

Tärkeimpiä käyttäjätarinoita tässä yhteydessä olisivat vaikkapa

Käyttäjä näkee etisuvulla ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä poimintoja
Käyttäjä voi nähdä etusivulla poiminnan aiheesta josta kaikkien suomalaisten tulisi olla perillä
Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan poiminnoissa mainitun median
Käyttäjä voi siirtyä artikkelista aiheisiin ja muihin artikkeleihin aiheiden, henkilöiden, jne. perusteella

Tunnistettuja käyttäjätavoitteita tukeva julkaisu

Tunnistettujen käyttäjätavoitteiden pohjalta ensimmäinen julkaisu voisi rakentua myös hyvin toisenlaiseksi, tietyssä mielessä torsoksi, jossa kehitettäisiin ensin kuluttamista hakukoneiden ja jakamisen kautta. Esimerkiksi keskittymällä käyttäjätarinoihin:

Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan hakukoneessa esitellyn median
Käyttäjä voi siirtyä artikkeliin kuluttamaan käyttäjien toisilleen jakaman median
Käyttäjä voi jakaa median
Käyttäjä voi siirtyä artikkelista aiheisiin ja muihin artikkeleihin aiheiden, henkilöiden, jne. perusteella

Jotain on julkaistava ensin, mielummin pientä, vasta myöhemmin korvataan kokonaisuus

Tavoitteena on julkaista jotakin pienempää ensin. Pienemmän julkaisun ei ole tarkoitus korvata ensi vaiheessa tuotannossa olevaa palvelua. Pienillä julkaisuilla saadaan hiottua kehitystyötä ja ominaisuuksia paremmiksi kokonaisuuksiksi, samalla kun edetetään koko palvelun uudistamiseen.

Yksi vaihtoetho on tietenkin yritys osua maaliin kerralla ja julkaista paljon suurempi julkaisu joka korvaa kerta heitolla tuotannossa olevan palvelun. Sitä vain joudutaan aina odottamaan vähän pidempään eikä sen sopivuus —vaikka tehtäisiinkin kovasti selvitystyötä— osu aina yhtä hyvin kohdalleen.

Minkälaisen kehittämisen sinä kokisit mielekkäänä?

Julkaistaanko pienempiä toiminnallisuuksia, jotka täydentyvät käytettäviksi kolmannen osapuolien palveluiden (hakukoneet, some, sähköposti) kautta?
Julkaistaanko pienempiä kokonaisuuksia, jotka viestivät palveluista ja niiden näkökulmista?
Julkaistaanko suuria kokonaisuuksia, jotka parantavat palvelut uudelle tasolle kerta heitolla?

Näiden lisäksi oma etenemislinjansa on tietenkin tuotannossa olevien palveluiden toiminnan hiominen. Monissa tapauksissa jollain ominaisuudella voidaan parantaa tuotannossa olevaa palvelua. Suuresta pelikentästä johtuen moniin pienempiinkin muutoksiin liittyy kestävän kehitystoiminnan kannalta suurempia taustajärjestelmien ja toimintatapojen muutoksia.

¹Minimum viable product, eli tuotejulkaisu jossa on vain aivan välttämättömät ominaisuudet. Välttämättömyys tietenkin vaihtelee tavoitteen mukaan.

²Elävä arkisto on palvelu, jossa on lyhyitä näytteitä televisio- ja radio-ohjelmista. Tekijänoikeussopimukset sanelevat osaltaan näytteiden määrää ja kestoa. Lisäksi nykysopimuksilla näytteiden on liityttävä taustoittavaan artikkeliin ja olla kulutettavissa sen yhteydessä, Elävän arkiston kontekstissa.

Lainaus

YLE.fi etusivun uudistus, mitä, miksi ja mitä on odotettavissa?

Vesa Metsätähti — Fri, 12 Mar 2010 16:02:21 +0000

Etusivu on uudistunut keskiviikkona 10.3. Tätä ennen sivu oli jonkin aikaa julkisessa betassa palautteen keräämiseksi. Kehityskohteet olivat pääosin selvillä betaan siirryttäessä. Palautteista haettiin sopivia tapoja ratkoa näitä kehityskohteita.

Uudistuksen myötä halutaan tuoda esille Yleisradion monipuolista sisältöä ja helpottaa siihen pääsemistä. Lisäksi halutaan varautua tulevaisuuden tarpeisiin: etusivulla pitää olla mahdollista reagoida erilaisiin tilanteisiin ja erilaisten sisältöjen esittämiseen. Muutosten tekemisestä haluttiin muutenkin helppoa.

Esimerkiksi uutisia voi esittää tilanteeseen sopivammalla tavalla: isommin, kun meneilään on jotain kriittisempää, pienemmin, kun on hiljaisempi päivä. Lisäksi, kun etusivun asiat on esitetty eheässä rakenteessa, mahdollistuvat erilaiset sisällön kulutustavat.

Vielä kolmisen vuotta sitten etusivu oli sivu, jossa piti kiteyttää toiminta yhdellä silmäyksellä. Nyt YLEnkin sisältöjä päädytään kuluttamaan paljolti muita reittejä kuin etusivun kautta. Etusivu tarjoaa mahdollisuuden törmätä myös sisältöihin, joita ei olisi osannut etsiä.

Monipuolisen, muuttuvan ja runsaan sisällön esittämistä varten etusivun visuaalisuus on suunniteltu puhtaasti käyttöliittymän näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että etusivun jokaisella graafisella elementillä tulee olla funktio.

Ilmavuudella ja typografialla, eli taitollisilla keinoin, on etusivusta pyritty luomaan helposti silmäiltävä kokonaisuus, jossa visuaaliset jännitteet luodaan sisältöjen kautta. Etusivun tyyli on kestävää designia, koska siellä ei ole “koristeellista” grafiikkaa, joka pitkässä juoksussa vain häiritsee varsinaisen sisällön kuluttamista.

Lisäksi uudistukseen liittyy toimintatapojen ja YLEn www-sisältöjen saatavuuden kehittämistä ihan yleisellä tasolla, ei pelkästään etusivun tai sen ilmeen kehittämistä. Vain osa ponnistuksista konkretisoituu nyt nähtävissä olevalla sivulla.

Haastavaa etusivun uudistamisessa oli sen ja muiden palveluiden roolien määritteleminen. Vain uutisiin keskityttäessä YLE Uutisten sivut palvelevat parhaiten, siinä missä etusivulla esitetään vain tilanteeseen sopivalla tavalla joitakin pääuutisia (urheilua mukaanlukien) ja jokunen viimeisin otsikko.

Ohjelmista esitetään muutama poiminta, nyt ja pian tulevia ohjelmia. Katselupäätöksen ja -suunnitelmien tekeminen sekä ohjelmien yksityiskohtien tarkastelu onnistuu tulevaisuudessakin parhaiten ohjelmaoppaassa. Etusivulla poimintojen lisäksi halutaan tukea ohjelmiin törmäämistä, netissä katselun esittämistä. Yhtaikaisia lähetyksiä valtakunnallisilla kanavilla on melko paljon.

Musiikkiin, kulttuuriin, viihteeseen liittyviä sisältöjä ei ole ollut kauheasti esillä aiemmin, vaikka aihetta sivutaan paljon. Sama koskee tieteen ja vapaa-ajan sisältöjä, joita YLEllä on runsaasti.

Vaikka muutos on aina hankalaa, luotamme siihen, että pitkällä juoksulla ratkaisut palvelevat paremmin käyttäjiä.

Seuraavaksi etusivulla on tarkoitus kehittää nettiradioiden saatavuutta ja ohjausta lastenpalveluihin.

Lainaus