Blogit - tuulivoima

Suomi pelaa vain ydinkortilla

Tiina Lundell — Mon, 29 Apr 2013 13:17:36 +0000

Suomessa on vuosia vallinnut länsimaisesta näkökulmasta katsottuna poikkeuksellisen vankka usko ydinvoimaan. Kun monissa muissa Länsi-Euroopan maissa on viime vuodet puhuttu ydinriippuvuuden vähentämisestä tai jopa ydinvoimasta luopumisesta, Suomessa on tehty päätökset rakentaa kolme uutta ydinvoimalaa.

TVO:n Olkiluoto 3 otetaan käyttöön 2016, seitsemän vuotta myöhässä. Jos nyt suunnitteilla olevat TVO:n Olkiluoto 4 sekä Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeet toteutuvat, tuotetaan 2020-luvulla jo 60 prosenttia Suomen sähköstä ydinvoimalla.

Uusien ydinvoimaloiden käyttöikä on 60 vuotta. Teknologiaan sitoudutaan vuosikymmeniksi. Jos kaikki lyödään nyt yhden ydinvoimakortin varaan, rahaa ei ehkä riitä uusille kehityshankkeille.

Maailman energiamarkkinoilla on muutamassa vuodessa tapahtunut suuria mullistuksia. Uusiutuvien kärjessä kulkee Saksa, missä sähköstä jo viisi prosenttia tuotetaan aurinko- ja yli 8 prosenttia tuulivoimalla. Vuonna 2020 aurinkosähkön osuuden on arveltu nousevan 20 prosenttiin.

"Jos nyt ajattelee jotain aurinkoenergian osuutta Saksassa, niin kukaan ei olisi voinut kymmenen vuotta sitten kuvitellakaan sellaista, saati sitten mikä on tilanne kymmenen vuoden kuluttua", sanoo professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta.

Suomessa uusien ydinvoimaloiden kohtaloon saattaa vaikuttaa enemmän se, että teollisuuden, etenkin metsäteollisuuden, sähkönkulutus ei enää kasva kuten ennen - tai jopa vähenee.

TVO ja Fennovoima tarvitsevat vielä lopulliset rakennusluvat, jotka käsitellään 2015. Siihen mennessä kannattaisi vielä panostaa hankkeisiin, joissa haetaan uusia sähköntuotantomalleja ja energian säästökeinoja.

Lainaus

Tuleeko meistäkin energiaköyhiä?

Martti Backman — Mon, 13 Dec 2010 12:43:21 +0000

Suomessa on ilmeisesti tuudittauduttu siihen, että ilmastonmuutos poistaa talvemme. Päättyvän vuosikymmenen alun leudot talvet yhdistettynä ilmastonmuutoskohuun saivat jotkut suomalaiset uskomaan, että emme enää tarvitse lumen aurausta, jäänmurtajia emmekä asuntojen tehokasta lämmitystä.

Tämän illan MOT lähestyy talvea faktojen, ei uskomusten näkökulmasta. Lämmitys vie pakkasilla edelleenkin puolet Suomen kaikkien sähkölaitosten tuottamasta sähkötehosta. Ja sekään ei tulipalopakkasilla riitä, vaan sähköä on tuotava ulkomailta usean ydinvoimalaitoksen tehon verran.

Suomalaisille uskoteltiin, että kolmen uuden ydinvoimalan avulla pääsisimme eroon riippuvuudesta venäläiseen sähköön. Sähkömarkkinoiden omalaatuisista lainalaisuuksista johtuen tämä on hyvin epätodennäköistä. Näyttää siltä, että uudet ydinvoimalat pahentavat talviaikaista sähköpulaa ja nostavat kotitalouksien sähkön hinnan huippukorkeaksi.

Se johtuu siitä, että ”ydinvoimalamme” eivät ole enää meidän ydinvoimaloitamme, kuten vanhassa maailmassa. Uusien ydinvoimaloiden omistajat ovat pörssiyhtiöitä, eikä niillä ole mitään muuta käskyä kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman suuria voittoja.

Sähköstä on tullut Suomessakin keinottelun kohde ja väline. Sähkö ei ole enää teollisuudelle vain tuotantotekijä, vaan siitä on tullut sijoituskohde, jota myydään ja ostetaan pörssissä sekä suojataan monimutkaisilla finanssi-instrumenteilla.

Kun sähkön hinta nousee riittävän korkealle, teollisuutta ei ujostuta seisauttaa koneitaan ja myydä varaamansa sähkö pakkasen ahdistamille pienkuluttajille, kuten teräksen jalostaja Outokumpu on ilmoittanut tekevänsä. Metsäteollisuudesta on kuultu, että heille on yhdentekevää mistä voitot tulevat, paperista vai energiasta.

Energian hintaa on Suomessa hilattu järjestelmällisesti ylöspäin jo vuosikausia. Päästökaupan, energiaverojen, syöttötariffien ja muiden uusiutuvan energian tukien vaikutukset suomalaisten energialaskuun ovat jo raskaat. Ja nyt sen päälle tulee lisäksi pakkosyöttöisen ydin- sekä tuulivoiman lisäämisestä aiheutuva talvisähkön roima kallistuminen. Siinä on vetoista mökkiään sähköllä lämmittävillä eläkeläisillä vielä ihmettelemistä.

Mitä on ajateltava siitä, että teollisuutta seisotetaan, jotta suomalaiset voivat istua sähkösaunan lauteilla ja tassutella paljain jaloin sähköllä lämpiävillä lattioillaan? Maailmanlopun politiikkaa.

Tieteellisesti kestämättömään ilmastonmuutosvouhotukseen perustuva yhdyskuntakuntasuunnittelu tuottaa kalliita ratkaisuja niin yksilön kuin yhteiskuntienkin kannalta.

Britannian poliittisen väittelyn kuuma käsite on tällä hetkellä ns.”energiaköyhät”. Sillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden nettotuloista energialasku vie enemmän kuin 10 prosenttia. Kolmasosa Walesin ja Skotlannin asukkaista kuuluu jo tähän joukkoon.

Mutta britit ovat keksineet keinon, millä vastata kylmän ahdisteluun. Monilla energian köyhdyttämillä on kodeissaan komeat sukukirjastot, joista riittää niteitä takkaan heitettäväksi. Palavat kuulemma pitkään ja kuumalla liekillä.

Lainaus

Tuulivoimalla kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta?

Ella Airas — Tue, 07 Sep 2010 13:35:33 +0000

”-- Jossain kaupungissa on maailma näytteillä, mitä täällä on, aina samoja pieniä ilmiöitä, eikä vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa,--” Ultra Bra laulaa.

Niin, tuulivoimaa. Lisääntyvä määrä omakotitalo–asukkaista on kiinnostunut tuulivoimasta. Onko tässä kyse vain ekotrendistä vai voisiko ihminen tuottaa sillä ja aurinkokennojen avulla oman sähkönsä? Tällä hetkellä ei kokonaan, mutta moni omakotitaloasukas on jo kokeillut tätä. Entä kerrostaloasukkaat?

Tuulivoimala.comin teknisen myyntipäällikön, Tomi Räisän mukaan, tuulivoimasta on ihan oikeasti hyötyä myös kerrostaloissa.

Asun itse tällä hetkellä kerrostalossa enkä pidä tuulivoiman käyttöä yhtään mahdottomana ajatuksena, jos laskelmien jälkeen siitä voi olla hyötyä kerrostalossa ja tuulivoima pystyisi tuottamaan edes 1/3 sähköstä.

Ekosähkö leijuu ilmassa, kun odottelemme, miten uusiutuvan energian velvoitepaketti vie meitä kohti vähäpäästöistä Suomea. Vähäpäästöisyyteen ei päästä pelkästään tuulivoimalla, mutta jostain on aina hyvä aloittaa. Esimerkiksi sähköveron vapautus ekosähkössä voisi olla yksi pieni askel tai kannustus sähköiseen ekoiluun.

Myös hybridivoimalat ovat yleistyneet, siinä tuulivoima yhdistyy aurinkopaneeleihin. Osa on aloittanut parantamaan omaa sähkönkulutustaan maalämpöpumpuista. Kenties joskus omalla takapihallani seisoo vielä ylpeänä tuulivoimala. Ehkä sitten, kun voimalat ja ekosähkön vaihtoehdot ovat vielä kehittyneet ja olen tietoisempi niistä. Suunta näyttäisi hyvältä.

Toisaalta tätäkin vaihtoehtoa pohtiessa tulisi ottaa huomioon, ettei tuulivoimalakaan ole ratkaisu - harvinaiset metalliosat kuormittavat myös luontoa ja tuulivoimaloita pitäisi käsittääkseni olla noin miljoonalla ihmisellä, jotta niistä saatava hyöty vastaisi ydinvoimalaa.

Katso Tomi Räisän haastattelu A-tuubissa

Lainaus

Maabrändiä kytösavuista

Martti Backman, toimittaja, MOT — Mon, 22 Mar 2010 13:11:06 +0000

Olen tehnyt vuosien varrella useita energia-aiheisia MOT-ohjelmia ja keskustellut niitä tehdessäni ulkomaalaisten energia-asiantuntijoiden kanssa. He eivät kykene peittämään ihailuaan ja kateuttaan järkeviä suomalaisia kohtaan: Me kun ainoina maailmassa pystyimme pitämään päämme kylmänä ja tekemään oikea-aikaisesti päätöksiä uuden ydinvoiman rakentamisesta - silloin kun toimituskapasiteettia oli vielä olemassa ja hinnat alhaalla.

Tämä on ensiluokkaista Suomi-brändin rakentamista. Ulkomaalaisten näkökulmasta Suomella on jo pitkä etumatka, kun muualla vasta yritetään saada rivejä kokoon ydinvoimalapäätösten taakse.

Mutta sitä ulkomaiset asiantuntijat eivät ymmärrä, että miksi ydinvoimapäätösten jälkeenkin Suomessa halutaan vielä rakentaa tuulivoimaa, joka on osoittautunut taloudelliseksi katastrofiksi ja hyödyttömäksi, ellei suorastaan vahingolliseksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta.

Puhumattakaan tuulivoimaloiden aiheuttamasta tuhosta eläinmaailmassa: Yksin Espanjassa arvioidaan miljoonan linnun kuolevan vuosittain tuuliroottorien siipiin. Leikkikääpä ajatuksella, että ydinvoimalan tiedettäisiin aiheuttavan vastaavaa tuhoa linnuille, lepakoille ja perhosille. Saisiko sellainen voimala koskaan rakennuslupaa?

MOT-raportti "Helsingin vihreä painajainen" arvioi pääkaupungin energiaratkaisuksi tarjotun biopolttoainemallin perusteita ja vaikutuksia.

Helsinkiin suunnitellun laajamittaisen risujen polton päästämien pienhiukkasten tiedetään aiheuttavan vuosittain kymmenkunta ylimääräistä keuhko- ja sydäntautikuolemaa. Kymmenessä vuodessa se tekee 100 kuolemaa ja investoinnin 60 vuoden kuoletusaikana 600 hengenlähtöä. Kuvitelkaa huviksenne mitä seuraisi, jos ydinvoimalaan liitettäisiin vastaavat surmaluvut. (Lähde: professori Matti Jantunen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Euroopan johtajat ovat päättäneet, että Euroopan pitää näyttää muulle maailmalle esimerkkiä vaihtoehtoisiin, uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisessä. Asetetut prosenttivaatimukset ovat järkyttävän korkeita kaikille EU-maille, mutta silti Suomen asema on suhteellisen helppo muihin EU-kumppaneihin verrattuna: Meillä on puuta poltettavaksi, mutta eteläisillä EU-kumppaneilla ei ole käytännössä muuta kuin tuulta ja hiukan aurinkoa.

Puun poltto energiaksi on varmaankin järkevää suurten metsien ympäröimissä kunnissa ja kaupungeissa. Mutta Suomen eteläreunassa sijaitseva metropoli Helsinki on vihoviimeinen paikka laajamittaiselle metsähakkeen poltolle: Metsät ovat kaukana ja kaupungin keskusta saa riesakseen taukoamattoman rekkarallin, melua ja hajuja.

Pääkaupungille olisi tarjolla vaivaton vaihtoehto: kaukolämmön johtaminen Helsinkiin putkea pitkin Loviisaan rakennettavasta uudesta ydinvoimalasta. Ratkaisu olisi kansantaloudellisesti järkevä, sillä muuten halkeavan uraanin synnyttämästä lämmöstä valuu kolme neljäsosaa hukkana mereen.

Mutta Helsingin päättäjät ovat sitä mieltä, että se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Perusteita tälle oudolle väitteelle emme saa kuulla, koska ne ovat Helsingin Energian liikesalaisuuksia.

Kyllä näinkin voidaan luoda Suomi-brändiä: Kytösavun aukeilla mailla on kansa, joka aina on polttanut päreitänsä.

Lainaus