Blogit - innovointi

Workshopien viisi sudenkuoppaa – ja miten vältät ne

Tuija Aalto — Wed, 15 Apr 2015 20:09:15 +0000

Erilaiset ryhmäideointeihin perustuvat workshopit ovat suosittuja, kun halutaan kehitellä uusia konsepteja. Monesti nämä voivat tuottaa sellaisia tuloksia, joita ei yksin puurtamalla tai perinteisissä palavereissa synny. Tällaisia workshopeja hyödynnetään erityisesti tilanteissa, joissa eri alojen osaamista halutaan tuoda yhteen.

Ryhmäkeskustelun voidaan nähdä toimivana menetelmänä erityisesti silloin, kun halutaan ideoida jotain täysin uudenlaista. Hienous piilee siinä, että hulluimpiakin ideoita saa ja kuuluu tuoda esille. Mitään ideoita ei tulisi sensuroida.

Ryhmässä keskustelijat voivat tarttua toistensa ideoihin ja kehittää niitä pidemmälle. Toinen osallistuja voi jatkaa jonkun muun heittämän hullun idean jalostusta ja kolmas tuo siihen sellaisen kulman, että idea onkin jo toteutuskelpoisempi. Yleisinä keinoina ajatusten teemoittamiseen käytetään esimerkiksi post-it lappuja sekä valmiita pohjia, joille voi kirjoittaa ideoita ja ajatuksia. Usein näiden avulla pystytään hyvin hyödyntämään ryhmän jokaisen jäsenen osaamista uusien konseptien kehittämisessä.

Tällaiset workshopit eivät ole kuitenkaan täysin ongelmattomia ja niiden hienoudessa piilevät myös niiden sudenkuopat. Erilaisissa ideointia kiihdyttävissä työpajoissa tehdyn etnografisen tutkimuksen perusteella listasimme viisi yleistä sudenkuoppaa workshopeissa.

1. Sudenkuoppa: workshopit blokkaavat tietyt ideat ja suosivat toisia

Monesti workshopeissa on se ongelma, että aktiivisimmat keskustelijat pääsevät ääneen passiivisempien kustannuksella. Tästä seuraa muutamia ongelmia, jotka vähentävät työpajojen onnistumista. Tutkimissamme työpajoissa keskustelijat ovat tulleet eri taustoista ja ovat kokeneet melko erilaiset teemat tärkeiksi.

Joissakin keskusteluissa – sen sijaan että ideat olisivat todella kehittyneet yhteistyössä – keskustelun osallistujat tuntuivat välillä ajavan enemmänkin omaa agendaansa. Tällöin yhteenveto tärkeiksi koetuista teemoista saattaa vääristyä. Etnografian kautta olemme havainneet, että pahimmillaan ryhmäkeskustelua dominoi yksittäinen henkilö, joka tuo voimakkaasti ja yksipuolisesti esille omaa ideaansa, eikä ole kiinnostunut muiden ajatuksista.

Tästä voi seurata se, että mediaseksikkäimmät tai parhaiten verbalisoitavissa olevat ideat päätyvät jatkokäsittelyyn. Lopulliset työpajassa kehitellyt ratkaisut nojaavat tällöin johonkin alun perin vain yksittäistä henkilöä kiinnostaneeseen teemaan.

Puolueeton puheenjohtaja edesauttaa sitä, etteivät joidenkin ideat ja ajatukset häviä muiden äänekkäämpien ideoiden taakse. Näin saadaan aikaan avoimempi ilmapiiri, jossa keskustelijoiden ei tarvitse ajaa omaa asiaansa, vaan asioista voidaan keskustella yleisemmällä tasolla. Myös post-it laput ja yksin tehdyt kirjalliset ideoinnit, jotka käydään ääneen läpi, edesauttavat kaikkien ideoiden esiin tulemista.

Puheenjohtajan ja erilaisten osallistamismenetelmien käytössä täytyy kuitenkin huomioida seuraavaksi esitelty sudenkuoppa.

2. Sudenkuoppa: keskustelun ohjaaminen rajoittaa tuloksia.

Vaikka puheenjohtaja voi auttaa siinä, että kaikki pääsevät ääneen workshopeissa, voi keskustelun liiallinen ohjaaminen rajoittaa tuloksia. Ryhmäkeskusteluiden ja ideointi-workshopien kuuluu olla mahdollisimman avoimia, ja osallistujien heittää hullultakin kuulostavia ideoita, joten tiedostamatonkin keskustelun ohjaaminen rajoittaa tuloksia.

Ryhmäkeskusteluissa piilee näin ollen sama ongelma kuin monissa kyselytutkimuksissa: saadaan vastaus vain siihen asiaan, mitä osataan kysyä. Kysymykset ja yleinen teema voivat johdatella liikaa vastauksia tai keskustelijoiden ajatuksia ja argumentteja tiettyyn suuntaan. Toisin sanoen, järjestävän tahon omat ennakko-oletukset, toiveet ja motiivit ohjaavat workshopin lopputulosta tietynlaiseksi. Näin tapahtuu usein, vaikka workshopien tarkoitus on aivan päinvastainen.

Kysymyksenasettelu ja esitystapa täytyy siis muotoilla mahdollisimman avoimeksi, jotta osallistujien ideointia ei ohjailla liikaa. Puheenjohtajan on tärkeä huomioida, että kaikki pääsevät puhumaan. Paras lopputulos saavutetaan sellaisissa workshopeissa, joissa kuunnellaan aidosti jokaisen osallistujan ideoita ja mielipiteitä.

Usein on parempi, että puheenjohtaja enemmänkin fasilitoi keskustelua, eikä itse osallistu keskusteluun, jotta keskustelu sujuu mahdollisimman puolueettomasti. Samalla fasilitaattori voi havainnoida, mitkä aiheet saavat ihmiset todella innostumaan. Näiden aiheiden kautta voidaan löytää uusia teemoja ja innovaatioita.

3. sudenkuoppa: Itsesensuuri iskee ryhmäkeskustelun osallistujiin

Vaikka muut keskustelijat eivät torjuisi puheenaiheita suoraan, saattaa keskustelija itse pitää ajatuksia sisällään tai tulkita toisen osallistujan eleet virheellisesti tyrmääviksi. Parhaan lopputuloksen takaamiseksi, tulee osallistujien osata ottaa muiden tunteet huomioon. Usein kaikki eivät koe ryhmäkeskusteluihin osallistumista luontevana.

Kaikki eivät ole ulospäin suuntautuneita keskustelijoita, jotka heittäytyvät idean kuin idean pariin tuntemattomien kanssa innolla. Eikä kaikkien pidäkään olla, mutta workshopien onnistumisen takaamiseksi, tulisi kaikkien ajatukset ja ideat tulla kuulluksi.

Tähän sudenkuoppaan liittyy myös ryhmäpaineen luomat vääristymät omille mielipiteille. Jos kaikki muut, tai suurin osa, ovat tiettyä mieltä jostain asiasta, ei siihen ole kovin helppo ilmaista omaa eriävää mielipidettään väliin. Tämä on varsinkin vaikeaa, jos keskustelu lähtee sellaisille raiteille, joka ei ole kaikkien keskustelijoiden ominta alaa.

Ryhmäkeskustelu vaatii siis luottavaisen ilmapiirin, jossa keskustelijoiden ei tarvitse pelätä epävarmuuksiensa paljastuvan. Ryhmäkoon pienentäminen auttaa usein vähentämään itsesensuurin määrää. Lisäksi olo siitä, että workshopissa työskennellään kohti yhteistä päämäärää, edesauttaa sitä, että muiden ideoihin suhtaudutaan myönteisesti ja kannustavasti. Seuraavassa sudenkuopassa keskustellaan tästä aiheesta tarkemmin.

4. Sudenkuoppa: Teeman epäselvyys ennen workshopia

Teeman pitää kuitenkin samalla olla jokseenkin selkeä – ettei synny epävarmuustekijöitä. Etnografisissa tutkimuksissa on huomattu, että jos teemaa ja omaa osallistumista ei ole selkeästi perusteltu, ihmiset tulevat paikalle epävarmoina.

Jos aihe on liian epäselvä tai abstrakti, voi olla hankala kiteyttää ajatuksia ja tuoda omaa asiaansa esille. Hyvätkin ajatukset saattaa tällöin jäädä sanomatta. Tähän liittyy myös se, että etukäteen annetun tiedon tulee olla yhtenäinen workshopin sisällön kanssa. Esimerkiksi etukäteen tehdyt ideointitehtävät teemaan liittyen voivat auttaa osallistujia sisäistämään työpajojen tarkoituksen ja helpottaa omien ajatusten jäsentelyä. On tärkeää, että kaikki osallistujat kokevat oman panoksen olevan merkityksellinen.

On siis tärkeää, että viestintä workshopista tai ryhmäkeskusteluista on heti alusta asti selkeää ja yhtenäistä. Lisäksi workshopin tavoitteet tulee olla avoimesti tiedossa kaikille osallistujille. Toisin sanoen, kaikkien tulisi olla selvillä siitä, mitä workshopilla halutaan saada aikaan ja varsinkin, mihin ja kenen hyödyksi tuloksia käytetään. Näiden asioiden kertominen etukäteen on tärkeää ja kannattaa käydä läpi myös workshopin alkaessa.

5. Sudenkuoppa: Workshopien liiallinen kunnianhimo

Viimeisenä hyvin tyypillinen ongelma workshopeissa. Ratkaisukeskeiset workshopit voivat kaatuvat omaan kunnianhimoonsa. Post-it lapuilla aletaan välillä ratkoa liian laajoja ongelmia. Tällöin on haastavaa saada kunnollista otetta siitä, mitä workshopilla todella halutaan saada aikaiseksi. Abstraktit aiheet eivät välttämättä kannusta konkreettisiin ratkaisuihin ja keskustelu saattaa jäädä turhan teoreettiseksi. Tämä koetaan usein kiinnostavaksi, mutta välillä konkretia tuntuu olevan workshopeista kaukana.

Osallistujat saattavat lähteä intoa puhkuen pois workshopista, mutta workshopien innostava ilmapiiri laantuu, jos käteen ei jää konkreettista toimintasuunnitelmaa.

Tämän takia on tärkeää, että jo etukäteen mietitään jonkinlainen konkreettinen suunnitelma siitä miten edetään, kun workshop on ohi. Kaikkien tulisi olla workshopista lähtiessään tietoisia seuraavista, yhteiseen tavoitteeseen johtavista, askelista. Konkreettisen ja osallistavan otteen säilyttäminen koko projektin elinkaaren aikana on usein haastavaa. Tämän vuoksi on hyvä järjestää pieniä ideointi workshopeja tasaisin väliajoin projektin koko elinkaaren aikana.

Monet ideointi-workshopien sudenkuopat nivoutuvat toisiinsa. Workshopit tarvitsevat asiantuntevat fasilitaattorit sekä konkreettisen otteen. Fasilitointia tarvitaan etenkin kynnyskohdissa, kun workshopissa keskustelua tuodaan yhteen, valitaan yksi teema tai lähdetään viemään asioita konkreettisemmalle tasolle. Monesti sekin auttaa ehkäisemään sudenkuoppia, jos workshopissa on paikalla asiantunteva havainnoija, joka pystyy heti tilanteessa huomauttamaan sudenkuoppien muodostumisesta. Tärkeää on myös, että kysymyksenasettelu on kunnossa, jotta se ei ole liian johdatteleva.

Anna Martela on Etnografinen tutkimustoimisto Kennon toimitusjohtaja ja Viola Strandberg tutkimusjohtaja. Kirjoitus on osa pienten ja suurten toimijoiden välistä yhteistyötä käsittelevää kolmiosaista kirjoitussarjaa.

Sarjan edellinen osa: Jakamistalous - kolikon kääntöpuoli

Lainaus

Paikkatietojen käyttö - konseptointia ja ideointia

Tuija Aalto — Wed, 16 Sep 2009 19:28:19 +0000

Pelitilannekatsaus. Qaikussa käynnistyneeseen peliin on ensimmäisen päivän aikana osallistunut 15 eri henkilöä, kuusi #JYV -kanavalla ja 9 #Helsinki - kanavalla. #Helsinki johtaa tässä vaiheessa niin repliikkien ja osallistujien kuin eitettyjen erilaisten ideoiden ja näkökulmienkin määrällä.

Tilanne 16.9. klo 22

#JYV 20 kommenttia 6 eri osallistujalta

hessuj http://www.qaiku.com/home/hessuj/
haloefekti http://www.qaiku.com/home/haloefekti/
Markus http://www.qaiku.com/home/Markus/
apoikola http://www.qaiku.com/home/apoikola/
Ile http://www.qaiku.com/home/Ile/
vimma http://www.qaiku.com/home/vimma/

#JYV -kanavalla sanottua

- Kanava on leimautumista, identiteettiä ja kätevä tapa siivilöidä paikallistieto muusta muussista. Saa sekä etukäteis- että jälkikäteisinfoa paikallisista asioista, tapahtumista.

- Haluan tietää ketkä ihmiset ovat kiinnostuneita samasta aiheesta. Kiinnostaa, ketkä Qaikulaiset ovat jollain tasolla linkittyneitä Jyväskylään ja mitä kiinnostavaa sanottavaa heillä on.

- Verkoston jäsenten fyysisen ja henkisen sijainnin tietäminen auttaa livetapaamisissa. Ensinnäkin, että livetapaamisia syntyy ja toisekseen juttu lähtee jouhevammin liikkeelle, kun henkilöiden henkinen sijainti, eli kiinnostukset yms. ovat tiedossa. Kynnys offline-tapaamiseen varmasti alenee, jos esim. mikroblogista käy ilmi tutun henkilön liikkuminen samalla alueella. Joskus paikkatieto voi myös auttaa kristallisoimaan lähetetyn twiitin sanomaa ja ajatuksia sen takana. Mielelläni myös tapaisin livenä muita, jotka koen jo sossumedian käyttäjinä samanhenkisiksi.

- Viestin jättäjän sijainti on kontekstuaalinen tieto, jonka merkitys vaihtelee suuresti. Itse olen yleensä kiinnostunut sosiaalisesta aspektista, jolloin sijainnin kontekstimerkitys sitoutuu siihen, ketkä ovat samoilla huudeilla samoihin aikoihin.

- Fyysinen- ja virtuaalimaailma kohtaavat. Sosiaaliverkkotopografia = tässä paikalla sanottiin sitä ja kuunneltiin tota ... fiilis tallettuu bittiavaruuteen ja siihen voi päästä käsiksi jälkeen päin. Esim. kävelemällä paikalle fyysisesti lokaatiolaite (puhelin) taskussa. Lisäksi voit saada vaikka hälytyksen, jos omat hakukriteerit ja seuranta jutut täyttyy (advanced tamagotchi tyyliin: @erkka ja @tuija jättivät sulle tälläset läpät tälle kohtaa jemmaan). Tai että tässä kohdalla joku heebo kuunteli tätä biisiä...tsekkaa ja osta. Vähän niinkuin virtuaalinen bulletin board. Tulevaisuudessa historian tutkijat voivat penkoa tätä topoa kuten arkeologit konsanaan.kaikki linkittyy googlemapsiin. Kuvat, ääni, lyhytviestit, fiilikset ... kaikki.

#Helsinki - ketjussa 38 kommenttia 9 osallistujalta

Ile http://www.qaiku.com/home/Ile/
vaiheinen http://www.qaiku.com/home/vaiheinen/
jal http://www.qaiku.com/home/jal/
sakari http://www.qaiku.com/home/sakari/
jahapaula http://www.qaiku.com/home/jahapaula/
hessuj http://www.qaiku.com/home/hessuj/
natasha_l http://www.qaiku.com/home/natasha_l/
Sunaitis http://www.qaiku.com/home/Sunaitis/
salainen http://www.qaiku.com/home/salainen/

#Helsinki -kanavalla sanottua

Omat jäljet talteen / Itse täydennettävä karttatieto

- Paikkatiedot talteen mobiiliin palveluun tallennettavaksi siten, että niitä voi hyödyntää yhdessä karttatiedon kanssa. Siis esimerkiksi siten, että tekstissä mainitaan vaikkapa ravintola X, siitä löytyy URL lisätietoihin ja/tai saa tallennettua paikkatiedon mobiiliin ja siinä se on mahdollista klikata auki suoraan kartalle.

- Paikkatiedollinen delicious. Olet ulkona ja vaikka Kaisaniemessä haluat selvittää ratikan pysäkkiaikataulun. Surffailet mobiilikännyllä ja löydät oikean saitin. Nyt jos selaimesta löytyisi toiminto GeoBookmark, voisit tallentaa urlin siten, että jatkossa se löytyisi mobiiliselaimen bookmarkista sinulla tai kenellä tahansa muulla, joka on samassa paikassa.

- Purjehduskisan kisajäljet talteen - siten päästään jälkikäteen analysoimaan kisasuoritusta.

Lisätietoa kartalla

- Karttatietoon liitetystä lisäarvosta kuten vaikkapa eat.fi-palvelun kaltaisista toteutuksista. #eatfi on hieno palvelu, jos käytössä on geolokaatio. iPhone-appsissa eat.fi ainakin osaa näyttää ravintolat lähistöltä.

Miksei saman tien olisi palvelu, joka yhdistäisi tuon edellä mainitun geo-deliciousin, geo-arvostelun (voisi kehua vaikka maisemaa), geo-kommentoinnin (paikallisuutisointi vaikka onnettomuudesta) ja geo-videoinnin (paikkatietopohjainen QIK).

Paikallinen ravintoloitsija voisi laittaa "oman kaupungin kanavalle" mainoksiaan ja käyttäjä näkisi ko. kanavan fiidiä vain silloin kun hän sattuu olemaan ko. kaupungissa. Näin turisti saisi "paikallisuutisia" automaattisesti konfiguroimatta itse mitään... Oisko tässä mitään ideaa?

- Aivan paikallisia asioita eli kaupungiosan sisällä olevaa tapahtuma/tilannetietoa voisi olla hyödyllistä seurata.

- Olisi kiva voida liittää sijaintiin ja katselusuuntaan liittyen wikisivuja, joissa olisi esim. jonkin patsaan/rakennuksen historiaa. Sivulla voisi olla myös audiota, jolloin mobiilisofta voisi soittaa audiona turisti-infoa kun saavut tiettyyn paikkaan.

- Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet: Videokuvan päälle tuodaan paikkakohtaista tietoa. Osa voi olla staattista, osa voi olla sometettua (esim. valokuvia/ääniraitaa/videoita/tekstiä onnettomuudesta). Olisi kiva tarjota paikallaolijoille live-audio-adhoc-chatti, esim. muodostamalla adhoc-wifi-yhteys lähialueen laitteiden kesken (iPhonessa GameAPI tukee kai tällaista mahdollisuutta). Voisi toimia myös viranomaistoiminnassa, kun ei tarvita mitään viranomaisverkkoa kun homma toimii lokaalisti.

Liikennepalvelut

- Joukkoliikenteen livesijainti (jos nyt vaikka sattuisi metro jumittamaan jostain syystä tunniksi tms.) Liikkuminen esimerkiksi julkisilla, miksei muullakin välineellä.

- Reittiopas antaa esimerkiksi laitureiden numerot sun muut ja olisi erityisen näppärää, jos niistä saisi bookmarkattua noiden laitureiden yms. paikat. Opasteita vaikkapa Kampin alueen pysäkeille.

- Google Maps Traffic on hieno palvelu, jonka soisi tulevan Suomeenkin. Voit kokeilla sitä avaamalla osoitteen http://maps.google.com/ ja klikkaamalla nappia "Liikenne"/"Traffic". Zoomaa jokin kaupunki (jenkeissä) vähän isompana näkyviin, niin tiet on värjätty vihreäksi, keltaiseksi ja punaiseksi.

- Piippaa, kun mun bussi on 5 minuutin päässä sijainnistani (=töistä kotiin viime hetkellä singahtaen). Toinen paikannussovellus kun olen bussissa: Känny hälyttää, kun olen lähellä pysäkkiä, jossa pitää jäädä pois. Saa nukkua rauhassa

Minä suhteessa muihin ihmisiin

- Sijaintitieto osana matkailuraporttia

- Jos meillä olisi paikkatietoisia kanavia, yhdellä ja samalla #bb-kanavalla hoituisi kaikkien maiden BigBrother-keskustelut, jos voisin kertoa, että haluan kunnioittaa kanava-asetukseen tehtyä maakohtaista suodatusta oman sijaintini perusteella. Kanavalle siis voisi sanoa (kanavan omistajan toimesta), että "[X] tämä on paikkatiedolla suodatettava, tarkkuudella [X] maa / [ ] kaupunki". Oleellista paikkatiedon dynaamisuus. #puuseppä -kanavassa viestinjättäjän paikkatieto toimisi suhteessa kanavan tilaajan silloiseen paikkaan. Esim. Oulussa toimiva puuseppä näkisi halutessaan striimissään vain esim. 200km säteeltä kirjoitettuja viestejä. Sopii siis hyvin, kun kyseessä on alueellisesti toimivat palvelut.

- Staattiseen paikkaan sidottuun kanavaan voisi liittyä paikkatietoaspekti toisella näkökulmalla: Jos kanavalle voisi kertoa sen sijainnin (esim. LAT/LON + säde), voisi tarjota käyttäjäasetuksen "Tuo striimiini näkyviin sijaintiini osuvia kanavia". Näin jos matkustan vaikka Berliiniin, striimissäni alkaisi näkymään #berlin -kanavan jutut.

- Kännysovellus, joka kävisi välillä kysymässä, onko lähistöllä muita henkilöitä, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Ne voisi näyttää kartalla henkilönä/tagipilvenä, josta näkisi "ai tuolla menee @Kitti, joka on myös aktiivinen kanavilla XXX, YYY, ZZZ". Voisipa tarjota helpon käyttöliittymän, josta voisi katsoa, mitä hän on viimeksi ko. kanavilla huudellut. Tämä mahdollistaisi ihan uudenlaisia IRL-kohtaamisia myös henkilöiden kanssa, joita ei ole aiemmin nähnyt mutta joilla on samat kiinnostuksen kohteet.

- Lähestymiskiellonvalvontajärjestelmä. Tätä myös lapset voisivat soveltaa, jos haluavat välttää vanhempien kohtaamista perjantai-iltana.

- Missä minä olen juuri nyt -tiedon lähettäminen helposti: puhelimeen softa joka nappia painamalla ilman mitään lisäkoristeita (eli ei Latitude) postaisi koordinaatit määriteltyyn urliin. Niille jotka eivät osaa koodata pitäisi rinnalla olla helppo ja selkä paikka johon koordinaatit pamahtaisivat.

- Töissä muutama kollegani ja assari jakaa jo paikkatietoja keskenään Google Latitudella. Ihan mukava, kun voi aamulla katsoa, kannattaako soittaa vai odottaa hetki, kun pitää jokin asia käydä läpi.

- Ihan yleisen mielenkiinnon vuoksi on kiva tietää, missä päin verkoston jäsenet fyysisesti vaikuttavat. Ehkä tässä on myös kaikuja "vanhan maailman" määrittelyistä, joissa kotikaupungilla oli enemmänkin merkitystä.

- Tavallisten ihmisten seuraaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta esim. kansanedustajat saisivat kyllä jakaa paikkatietojaan.

Pisteiden lasku

Ketjun absoluuttinen repliikkien määrä (Qaiku laskee)
Ketjussa esitettyjen eri näkökulmien määrä (pelinjohtajan arvio)
Keskustelun antoisuus ja pelin hauskuus (pelinjohtajan arvio)

Pelin voittajajoukkue todetaan ensi torstain Internetin tietovirrat - seminaarissa.

Lainaus

Tutkija: Ennakointia arvostetaan, muttei osata

Tuija Aalto — Tue, 24 Feb 2009 21:14:06 +0000

50-luvulla amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yrityksissä osattiin pitkän tähtäimen ajattelu. Nyt se taito on unohtunut - yrityksissä ei ole aikaa ajatella, sanoo ennakointia suomalaisille yrityksille tällä viikolla opettanut tohtori William Cockayne Stanfordin yliopistosta.

Cockaynen mukaan pitkän tähtäimen ajattelu on hyödyllistä. Ei sillä, että tulevaisuutta pystyttäisi ennustamaan, vaan koska tulevaisuus tehdään.

Ensin on ymmärrettävä, missä ollaan nyt. On luotava konteksti käsiteltävänä olevalle ongelmalle, miten tähän on tultu ja mitkä kaikki asiat liittyvät kuvaan. Kontekstin muodostamisen jälkeen voidaan ottaa muutama kiinnostavin teema aseteltavaksi nelikentälle. X- ja Y - akselien arvoina kannattaa välttää polarisoivia hyvä-paha -arvoja - niillä syntyy latteita itsestäänselvyyksiä.

- Jos teet nelikenttää autoteollisuudelle ja otat x-akseliksi hinnan, saat tulokseksi havainnon, että mitä enemmän haluttuja ominaisuuksia, sitä kalliimpi auto. Onpa kiinnostavaa, Cockayne varoittaa sarkastisesti. Kaikki asiat eivät vain asetu kiinnostavasti nelikenttään. Nelikenttään sopivien asioiden poimimista ei oikein voi opettaa, ennakointiguru sanoo, ja kehottaa harjoittelemaan sinnikkäästi.

Työpajassa, johon osallistuin, oli parikymmentä yrityselämän edustajaa kansainvälisistä suuryrityksistä Väisälästä UPM-kymmeneen ja Nokiaan. Tavoitteena oli tutustua metodiin, mutta prototyyppeinä syntyi huikeita visioita: älykkäistä paperikuiduista rakennettu koti, energiaomavarainen talo kallioon varastoituine lämpöineen, urbaani kaupunkiliikennetietopankki, joka yhdistää Cityfillarit, City car Club - autovuokrauskonseptin ja Reittioppaan paikkatietoiseen taskukarttasovellukseen.

Ryhmä, jossa itse olin, lähti hakemaan vastausta nykyihmistä piinaavaan viestintästressiin. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat, kun viestintälaitteet ovat aina mukana. Miten yhdistää tavoitettavissa oleminen keskittymiseen saumattomasti? Kyllähän jo nytkin kännykkäänsä voi asettaa eri profiileja, mutta tosielämässä ei aina voi ennustaa, milloin pääsee uppoutumaan vapaa-ajan harrastukseen tai työn virtaan ns. flow-tilassa.

Ratkaisumme on aivojen alfa-aaltoja tunnistava yleiskaukosäädin: kun aivoaaltojen lukija huomaa, että olen luovassa ja keskittyneessä tilassa, se vaimentaa kaikki sisääntulevat puhelut ja jättää hälyttämättä sahköposteista ja tekstiviesteistä.

DIP FI innovatioverkoston järjestämässä ennakointityöpajassa käytiin läpi ennakoinnin kolme askelta nykytilan ymmärtämisestä mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ratkaisujen keksimiseen.

Seminaarin vetäjä kertoo tässä videohaastattelussa vaikutelmiaan suomalaisesta ennakointiosaamisesta tuoreeltaan työpajan päätteeksi.

Lainaus