Pankkitoiminnan ja pikavippien sääntelyssä on isoja vikoja

Yle Tiede — Fri, 20 Apr 2012 09:44:22 +0000

Rahoitusmarkkinoiden jatkuva epävakaus johtuu virheellisestä sääntelystä, väittää kauppatieteiden maisteri Oskari Juurikkala. Parempaa sääntelyä syntyy, kun ymmärretään ihmisten toiminnan psykologinen ja moraalinen puoli.

Juurikkalan mukaan pankkitoiminnan sääntely perustuu ristiriitaiseen logiikkaan. pankeille on annettu lisää vapauksia, mikä lisää riskiottoa ja paisuttaa bonuksia. Toisaalta kansalaisille on myyty kuvitelmaa turvallisesta järjestelmästä ja tehokakasta valvonnasta. Varovaisuus ja henkilökohtainen vastuu on vähentynyt ja samaan aikaan riskit ovat kasvaneet.

Sääntelyn harmonisointi on luonut yhteisiä pelisääntöjä, mutta samalla se on lisännyt järjestelmän epävakautta. Kansainvälinen pankkkisääntely on pino huonoja kompromisseja, ja porsaanreiät kannustavat edelleen riskinottoon. Peruspankkitoiminnan eriyttäminen olisikin Juurikkalan mukaan harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.

Pikavippejä väittelijä pitää ongelmallisina. Pikalainoja ottavat ihmiset, jotka lankeavat helposti lyhytnäköiseen rahatalouteen. Toiveajattelu ynnä muut psykologiset harhat edeltävät syveneviä rahoitusvaikeuksia. Juurikkalan mielestä on vaikea löytää kevyitä sääntelykeinoja pikavippi-ongelmien ehkäisyyn.

Asuntoluottojen sääntelyyn väittelijä löytää kevyitä keinoja. Asiantuntijat voisivat kehittää malliasuntolainan, joka pankkien olisi esitettävä ainakin ensilainaa hakeville. Mallilaina olisi turvallinen vaihtoehto kokemattomalle asunnonostajalle, ja se hillitsisi psykologisiin harhoihin perustuvaa vallankäyttöä. Monet kotitalouden välttyisivat pankkien kauppaamilta riskipitoisilta ratkaisuilta.

Oskari Juurikkalan Oikeustaloustieteen väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 28.4. Joensuun kampuksella

Lainaus

Kallis euromaa

Timo Harakka — Mon, 10 May 2010 11:24:21 +0000

Markkinat, oi markkinat. Odotimme tänään sydän pamppaillen, hyväksyvätkö markkinat euroalueen rahoituspaketin vai eivät, nauttivatko Euroopan valtiot markkinoiden luottamusta.

Markkinat paheksuvat nimittäin sitä, että kaikki Euroopan maat ovat ylivelkaantuneet. Suomikin velkaantuu joka vuosi kymmenen kaksitoista miljardia lisää. Mistä moinen leväperäisyys – ostavatko suomalaiset kulutusluotolla avoautoja ja kylvetäänkö täällä sampanjassa?

Niin. Markkinat eivät ehkä muista, mutta valtiot joutuivat ottamaan satoja miljardeja velkaa – pelastaakseen markkinat. Siitähän on jo vuosi aikaa. Silloin se valtava elvytys oli fantastista viisautta, mutta nyt sitten taas paha synti, josta pitää rangaista – mieluiten puolustuskyvyttömiä. Tuo velan tuoma kestävyysvaje peritään tällä vuosikymmenellä lapsilta, vanhuksilta ja sairailta. Julkisista palveluista leikataan rahat yksityisille rahastoille.

Anteeksi, tämä on nyt sitä populismia. Mutta. Sen verran Jyrki Kataistakin tämä rosvopankkien hyysäminen kyrsii, että hän jopa Brysselin yössä kypsyi kannattamaan kansainvälistä rahamarkkinaveroa. Jos kerran jokaisesta suklaapatukasta peritään arvonlisävero, niin miksei sitten jokaisesta keinottelusiirrosta – eikä Panda ole kai ajanut maailmaa melkein konkurssiin.

Rahamarkkinavero on vanha idea, sen keksi jo seiskytluvulla James Tobin. Suomessakin on yksi poliitikko, joka on eduskunnassa ajanut vuodesta toiseen pörssiveroa. Hänelle on naurettu. Häntä on pilkattu. Häntä on pidetty hölmönä.

Viime vuoden maaliskuussa eduskunnan kyselytunnilla Jyrki Katainen vastasi hänelle, että tämmöisiä riskejä ei Suomessa kannata ottaa. Mutta nyt on ääni muuttunut hänenkin kellossaan – kun koko muu Eurooppa ja Usa on ensin päättänyt panna pankit verolle. Koko maailma on siis seurannut tätä yksinäistä, rohkeaa suomalaista kansanedustajaa. Tämä on Bjarne Kalliksen voiton päivä.

Markkinat, oi markkinat. Ne osoittivat taas mahdollisimman konkreettisesti, ketkä ovat isäntiä talossa, niin kuin vanhoina hyvinä aikoina ennen finanssikriisiä. Nyt markkinat panivat Euroopan nimelliset johtajat seinää vasten ja antoivat aikaa aamukolmeen, kun ne heräilevät Aasiassa.

Mutta ehkä tämä oli viimeinen taisto – ja ensimmäinen voimannäyttö Euroopan liittovaltiolta, johon Suomi kuuluu, vaikka ei haluaisikaan. Eikä muuten ulkopuolella pysytteleviä brittejä kannata yhtään kadehtia. Englantilaisilla on edessään verta, hikeä ja kyyneleitä – ja vielä aika monta valvottua yötä.

Lainaus

Blogit - rahoitusmarkkinat

Pankkitoiminnan ja pikavippien sääntelyssä on isoja vikoja

Kallis euromaa