Blogit - jakaminen

Jakamistalous - kolikon kääntöpuoli

Anna Martela ja Viola Strandberg — Mon, 23 Feb 2015 18:48:31 +0000

Jakamistaloudesta on viime aikoina puhuttu paljon myös Suomen mediassa, ja erityisesti on keskitytty tämän uuden talouden muodon mahdollisuuksiin. Jakamis- ja välitystalous eivät ole vielä vakiintuneita vakiintuneita talouden muotoja Suomessa, mistä kertoo esimerkiksi Überin jatkuva vääntö viranomaisten kanssa siitä, onko kyseessä taksiliiketoiminta vai kyydinjakopalvelu ja millaisia säädöksiä siihen sovelletaan.

Monet jakamis- ja välitystalouden muodot ovat toistaiseksi niin pieniä, että vakiintuneita käytänteitä ei ole vielä muodostunut. Siksi nykyiset palvelut ovat pioneereja, joiden perusteella toimintatavat muotoutuvat. On hyvä tunnistaa se kulttuurinen ympäristö, jossa nämä pioneeripalvelut ovat syntyneet, ja huomata myös erot Suomeen verrattuna. Jakamistalouden ideaalit perustuvat siihen, että ihmiset voivat jakaa omistamiaan asioita silloin kun eivät niitä käytä, ja saada siitä korvausta. Tämän mahdollistamiseksi luodaan alustoja, joiden käyttäjistä kilpaillaan. Koska jakamistaloudessa ei välttämättä myydä ammattitaitoa, on myös hintataso yleensä alhaisempi kuin vastaavassa perinteisessä palvelussa.

Jakamistaloudesta tavalliseen talouteen

On myös otettava huomioon, millaisia muotoja palvelut saavat kasvaessaan. Monet Suomeenkin rantautuneista jakamistalouden malleista, kuten Über ja Airbnb, perustuvat siihen, että ne eivät ole tekijänsä päätoimi. Alkuperäinen idea on ollut luoda alusta, jonka avulla ihmiset voivat jakaa omistamiaan asioita ja taitojaan silloin kun eivät niitä itse käytä, eli satunnaisesti. Kun palvelu kasvaa, myös monet sen käyttäjät liukuvat lähemmäs yrittäjyyttä.

Nyt on se hetki, jolloin luodaan raamit sekä sille, miten välitys- ja jakamistaloutta käsitellään Suomessa, että sille, millaiset edellytykset uusien palvelujen syntymiselle tarjotaan tulevaisuudessa. Tämä vaatii uusia näkökulmia työhön ja yrittäjyyteen, sekä niihin liittyvään sääntelyyn. Ehkä koko jakamistalous terminä onkin vääristynyt, ainakin jos puhutaan isommista digitaalisista välitystalouden alustoista kuten Überista, koska silloin kyse ei ole enää pelkästä vapaa-ajan harrastuksesta, vaan liiketoiminnasta.

Siinä vaiheessa, kun jakamistalouteen kuuluvasta toiminnasta tulee täysipäiväistä, sen luonne muuttuu. Jos jakamistaloudella haluaa hankkia elantonsa, on oltava valmis toimimaan kuin täysipäiväinen yrittäjä. Joskus toiminta ja yhteiskunta joutuvat tällaisessa tilanteessa hankaukseen. Niin kauan kuin jakamistalouden toiminta on pienimuotoista, eikä pääelinkeinomaista toimintaa, on järkevää, että se pysyy joidenkin rakenteellisten instituutioiden ulkopuolella. Silloin se on verrattavissa esimerkiksi satunnaiseen vanhojen tavaroidensa myymiseen kirpputorilla. Milloin jakamistalouden luonne muuttuu? Missä määrin yhteiskunnan tulisi puuttua jakamistalouden toimintaan sääntelyin? Näihin kysymyksiin joudutaan ottamaan pian kantaa ja luomaan selkeät mallit joiden puitteissa voidaan rakentaa kestäviä jakamistalouden malleja Suomeen.

Suurin ja ammattimaisin liiketoiminta yleensä syntyy jakamistalouden mahdollistavan alustan tuottamisesta ja pyörittämisestä, ja tähän välitystalouteen ja sen sääntelyyn yhteiskunnan kannattaakin panostaa.

Ongelmia kuitenkin syntyy, jos työn tekijän oletetaan toimivan yrittäjän lailla, mutta alustan ylläpitäjä (esimerkiksi Über) hyötyy kohtuuttomasti suhteessa itse työn tekijöihin, tai jos työn tekijällä ei ole oikeuksia määrittää esimerkiksi työnsä hintaa.

Jakamistalous on myös median tulevaisuutta

Jakamistalous voi myös olla ideoiden jakamista, tai erilaisia yhteiskehittämisen malleja. Silloinkin tärkein osanen on toimiva alusta, joka mahdollistaa yhteistoiminnan välittämisen.

Myös median tulevaisuus on hyvin kiinni välitystaloudessa. Yhteisölliset palvelut kuten YouTube mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi luoda sisältöä, ja saada potentiaalisesti yhtä laajan katselijakunnan kuin perinteisessä televisiossa. Nyt myös mediatalot ovat kiinnostuneet näistä pienimuotoisemmista tekijöistä, jotka parhaimmillaan saavat enemmän katsojia kuin kaupallisesti tuotetut ohjelmat.

Median kuluttajien osallistaminen esimerkiksi televisio-ohjelmiin on jo yleistä. Ylen suunnitelmissa on lopettaa toimitettu Ajankohtainen Kakkonen -makasiiniohjelma ja tuottaa tilalle A2-teemailtoja, joiden ytimessä on katsojien ottaminen sosiaalisen median avulla mukaan keskusteluohjelmaan.

Mediatalojen intresseissä on yhä enemmän osallistaa kuluttajia ei pelkästään ottamaan kantaa, mutta myös luomaan ja kehittämään sisältöjä median tarpeisiin. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti innovatiiviset ja mielenkiintoisia sisältöjä luovat henkilöt.

Tällainen yksityishenkilö voi jossain tapauksessa olla myös vloggari jolla on kymmeniä tuhansia katsojia omasta takaa. Tällöin hämärtyy raja pienen ja suuren toimijan vaikutusvallan välillä.

Pienillä toimijoilla on kiinnostusta lähteä mediatalojen konsepteihin mukaan, mutta millä hinnalla? Jos isot toimijat haluavat parantaa ketteryyttään ja kiinnostavuuttaan nostamalla esiin pienimuotoisia toimijoita, jotka ovat saavuttaneet suosiota vaihtoehtoisissa mediakanavissa, kuten YouTubessa, voi syntyä myös ongelmia. Pienten toimijoiden innovaatiot voidaan valjastaa isojen mediatalojen käyttöön, ja parhaimmillaan siitä hyötyvät kaikki. Tässä piilee kuitenkin myös riskejä, jos vakiintuneita käytäntöjä ja sopimusmalleja ei ole. Mitkä ovat pienten toimijoiden oikeudet ja toisaalta oman toiminnan vastuu ideoiden jakamisessa?

Myös Yle on luonut media-alustoja, joilla pienet tekijät voivat luoda kiinnostavia materiaaleja ja jakaa niitä. Tällaisille aktiivisille medianluojille Yle on hyvä kanava saada näkyvyyttä ideoilleen. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että saadessaan kiinnostavampia sisältöjä, joita se ei ole itse pystynyt tuottamaan, Yle hyötyy alkuperäisen tekijän kustannuksella.

Kun lähdetään luomaan yhteiskehittämisen malleja, ei aina ole itsestään selvää kuka voittaa. Kenelle kuuluvat yhteiskehittämisessä syntyneen tuotteen tekijänoikeudet, ja kuka saa suurimman taloudellisen hyödyn? Moni pieni tekijä voi lähteä suuren mediatalon yhteiskehittämiseen mukaan ajatuksella, että palkkioksi riittää projektista mahdollisesti saatava maine ja julkisuus, tai tulevat työmahdollisuudet. Jos suosio kuitenkin yllättää, voi palkitsemisjärjestelmä olla epäsuhdassa ideasta saatavaan taloudelliseen hyötyyn, joka menee alustan tarjoajalle eli mediatalolle. Yhteiskehittäminen, jossa monet toimijat kantavat oman kortensa kekoon, on eri asia kuin työsuhteessa olevien ihmisten innovointi yhteisen työnantajan hyväksi.

Voi olla, että Yle on yleishyödyllisen luonteensa vuoksi toimija, joka voi onnistuneesti käyttää yhteiskehittämisen tapoja sisältöjen luomiseen. Jos tällaisista jakamisen ja yhteiskehittämisen malleista halutaan luoda yleinen tapa toimia, on tärkeää, että luodaan myös jonkinlaisia rakenteita oikeuksien turvaamiseksi.

Jakamistalous toimii niin kauan kuin se on osa-aikaista ja pienimuotoista, kun siitä tulee kokoaikaista toimintaa, se ei enää ole jakamistaloutta vaan ihan tavallista taloutta, johon pitää soveltaa tavallista verotusta ja työsuhdemalleja.

Anna Martela on Etnografinen tutkimustoimisto Kennon toimitusjohtaja ja Viola Strandberg tutkimusjohtaja. Kenno on uudenlainen asiakasymmärrystoimisto, jonka mielestä ihmisten arjen kokemukset ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Kirjoitus on ensimmäinen kolmesta pienten ja suurten toimijoiden välistä yhteistyötä käsittelevistä blogikirjoituksista.

Lainaus

On arvokasta ajatella ääneen

Tuija Aalto — Mon, 18 Aug 2014 18:49:13 +0000

Aikaleima -blogi käynnistyy uudelleen. Aiheina digitalisoitunut arki laajasti katsoen ja erityisesti mediatoimialaaan vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. (Yleisradion toimintaympäristön muutoksista aiemmin ks. koosteet Yleisradion toimintaymparistökatsaus, toukokuu 2013 ja Yleisradion toimintaymparistokatsaus 1-2014.) Ylen toimintaympäristöverkoston jäsenet kirjoittavat jatkossa tässä blogissa vaihtelevasti isommista ja pienemmistä teemoista. Aloitamme perehtymällä nettineutraliteettiin.

Tässä blogissa aiemmin kirjoittaneet Ylen ulkopuoliset asiantuntijat Elina Hiltunen ja Markus Keränen ovat jatkaneet tulevaisuustyön popularisoimista eri foorumeilla: Hiltunen on luennoija, tietokirjailija ja kouluttaja ja mm. Future Infinite -konferenssin ohjelmaryhmän puheenjohtaja. Konsultti Keränen on viimeksi pannut informaatiodiettinsä kuntoon välttyäkseen henkiseltä ylipainolta.

Jaettu ajatus poikii ideoita, leviää ja palaa takaisin jakajalleen entistä parempana. Mikä sinua on askarruttanut viime aikoina?

Lainaus

Elävän arkiston aarteet nyt liitoon ja kiitoon

Reijo Perälä — Thu, 05 Jun 2014 08:47:59 +0000

Nyt se on totta: Ylen Elävän arkiston runsas sisältö on tästä päivästä lähtien entistä laajemmin ja paremmin kaikkien suomalaisten ilona ja riemuna.

Nettisivustollemme on nyt lisätty odotettu ominaisuus, jonka avulla voi ”upottaa” Elävän arkiston sisältöä myös Yleisradion ulkopuolisille verkkosivuille ja elävöittää verkkotarinaansa Elävän arkiston aikamatkoilla, nostalgisilla ajankuvilla, yhteisillä muistikuvilla ja tuhansilla muilla ohjelmilla.

Samalla toteutuu toinenkin merkittävä parannus. Uudistetun soittimen eli playerin avulla voi jatkossa katsella ja kuunnella Elävän arkiston sisältöä myös yleisimmillä tableteilla ja muilla mobiililaitteilla.

Tähän asti näillä laitteilla on voinut lukea sivustomme artikkeleita ja muuta tekstisisältöä, mutta soitin ei ole toistanut mobiililaitteissa videoita ja audioita. Uudistetun soittimen myötä Elävän arkiston videot pyörivät jatkossa esim. iPadin selaimen kautta. Kehitystyö on sekä embeddauksen että mobiilikäytön osalta vielä kesken, mutta jo nyt näitä ominaisuuksia voi käyttää.

Jatkossa Elävän arkiston yksittäisiä video- ja audiosisältöjä on siis lupa ”upottaa” eli embeddata myös Yleisradion ulkopuolisille verkkosivuille - kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät.

Lupa koskee niin yksittäisiä suomalaisia kuin esim. yhteisöjä, järjestöjä tai vaikka sellaisia mediasivustoja, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Uutiskäytössä ja journalistisissa yhteyksissä Elävän arkiston yksittäisiä medioita on lupa embeddata soittimemme avulla.

Tai jos vaikka Sinä, arvoisa lukija, kirjoitat blogin tai teet omia nettisivuja ja haluat elävöittää ja taustoittaa käsittelemääsi aihetta Elävän arkiston tarjoamalla filmiesimerkillä tai Elävästä arkistosta löytyvällä ajankuvalla, niin se on OK, kun pelisäännöistä pitää kiinni.

Näistä pelisäännöistä on sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa. Palveluparannus, jonka oikeudenhaltijat ja tekijänoikeusjärjestöt ovat mahdollistaneet, on todella merkittävä. Tällä ratkaisulla yhteinen, kansallinen kulttuuriperintö tuodaan netin kautta entistä laajemmin kaikkien suomalaisten iloksi.

Käytännössä tämä tapahtuu siten, että videot ja audiot voi liittää osaksi verkkokerrontaansa Elävän arkiston soittimen avulla. Soitin otetaan sivustolle ns. embeddaus- eli upotuskoodilla Elävän arkiston nettisivustolta ns. desktopista. Mobiililaitteisiin tämä ominaisuus tuodaan Elävän arkiston sivustolle myöhemmin, vaikka Elävän arkiston aineisto jo pyörii tärkeimmissä mobiililaitteissa.

Paina embeddaus-painiketta “</>” videon ollessa pysäytettynä.
Kopioi (ctrl+c) avautuvasta tekstilaatikosta HTML-koodi.
Liitä (ctrl+v) HTML-koodi omalle sivullesi

Reunaehtojakin on. Mainonnassa, markkinoinnissa tai kaupallisessa tarkoituksessa aineistoa ei ole lupa käyttää. Elävän arkiston palvelukokonaisuuden tarjoaminen esim. operaattorin tai muun kolmannen tahon palvelussa edellyttää oikeudenhaltijoiden erillistä lupaa.

Video- ja audiosisältöä ei saa muuttaa tai muokata. Niihin ei saa liittää tai kytkeä vierasta sisältöä, eikä niistä saa mitään poistaa. Mediasisällöt on esitettävä sellaisenaan Elävän arkiston soittimen tarjoamassa muodossa ja soittimen kautta. Asiayhteydestä on myös aina käytävä selkeästi ilmi, että kyseessä on Ylen Elävän arkiston aineisto.

Arkiston aarteita tulee tämän uudistuksen myötä entistä paremmin katseltavaksi ja kuunneltavaksi paljon - satoja tai jopa tuhansia tunteja. Aivan koko ohjelmistolle ei ole kuitenkaan vielä käyttöoikeutta. Elävän arkiston soittimesta ja artikkeleista ilmenee tapauskohtaisesti, onko mediaa oikeus embeddata. Esim. urheilukisojen aineistolle, kuten olympialaisille, ei ole toistaiseksi koko aineiston osalta käyttölupaa.

Tarkemmat kuvaukset ja ohjeet embedauksesta löytyvät käyttöohjeista.

Joka tapauksessa kysymys on merkittävästä palveluparannuksesta, jolla Ylen arkistoaineistoa tuodaan suomalaisten käytettäväksi. Tästä kiitos kuuluu oikeudenhaltijoille ja tekijänoikeusjärjestöille, joiden myötävaikutuksella Elävä arkisto tämän uudistuksen toteuttaa.

Yleisradion tavoitteena on, että arkistot avataan yhteiseksi iloksi mahdollisimman laajasti. Oikeudenhaltijoiden kanssa solmitun sopimuksen mukaan embeddaus-toiminto on käytössä kokeiluluonteisesti vuoden 2014 loppuun.

Elävä arkisto on perustettu vuonna 2006. Tällä hetkellä palvelussa on vanhoja filmejä ja tv-ohjelmia noin 2 900 tuntia ja radio-ohjelmia noin 1 800 tuntia. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa. Aineistoa taustoittaa yli 12 000 tekstiartikkelia. Toimitustiimi on palkittu useilla palkinnoilla, mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

Mottona voisi olla: Elävässä arkistossa eilinen elää huomisen hyväksi. Vanhaa ja uutta, nostalgiaa ja viihdettä yhteiseksi huviksi ja hyödyksi!

Reijo Perälä on Yle Areenan, Elävän arkiston ja yle.fi-etusivutoimituksen ohjelmapäällikkö.

Lainaus

Ylen sosiaalisen median verkosto kesätauolle

Tuija Aalto — Thu, 20 May 2010 17:53:23 +0000

Yle Vision HR-päällikkö Sari Veikkolainen emännöi kahdeksannen sosiaalisen median verkoston tapaamisen, jossa Essi Moilanen kertoo sosiaalisen median analysoinnista ja minä, Markus Nygård ja muut jaoimme Ylen kokemuksia liikkuvasta ja langattomasta videostreamauksesta.

Jakson tallenne löytyy Yle Areenasta Webinaarit-ohjelmaotsikon alta. Webinaaritaltion voi myös ladata omalle koneelleen (MP4).

Linkit

Essi Moilanen LinkedInissä
Muistiinpanoja tapaamisesta Qaikun #seminaarikannussa
Kurt "PersonalEU" Linderoosin kännykkälivelähetys osa 1, osa 2 ja osa 3
Markus Nygårdin haastattelu toimittajan työkaluista Bambuserissa
Socialwebtoolsyle.posterous.com -blogi
Social Web Tools Yle Facebookissa
Somakoulutuksen ryhmäblogi

Sosiaalisen median seminaaritapaamiset jatkuvat syksyllä. Tapaamiset ovat osa Ylen verkoviestinnän koulutuksen kokonaisuutta (kuva).

Verkottuneen Journalismin Koulutuspaletti 2010 2012

View more presentations from Sari Veikkolainen.

Lainaus