Blogit - sää

Luonto hei, tehdäänkö diili?

Juhana Säilynoja — Tue, 14 Jul 2015 07:11:02 +0000

Kesä on ehdottomasti lempivuodenaikani. Kesäkuun vaalea vihreys, heinäkuun poltettu oranssi ja elokuun pimeät, mutta lämpimät yöt herättävät minussa esiin ihmisen, joka muina vuodenaikoina uinuu.

Se ihminen on aikaansaava ja innovatiivinen. Se keksii uusia asioita ja on reipas. Varmaankin siksi, kun se nukkuu suurimman osan vuodesta. Kesäviikonloppujen loppumattomat yöt, jolloin voi pyöräillä minne tahtoo ja käydä välillä uimassa. Ne tuntuvat jotenkin enemmän elämältä kuin syksyinen arki.

Tänä kesänä en ole saanut aikaan enemmän kuin talvella. Tajusin sen, kun heinäkuun vaihteessa olivat ne kaksi hellepäivää. Ne päivät tuntuivat jatkuvan ikuisesti. Niinä päivinä sain mielettömiä ideoita työnteosta ja toteutin kunnianhimoisen projektin. Niinä päivinä hyvin ehti aamulla ennen töitä pyöräillä tenniskentälle ja sieltä aamiaiselle pohtimaan rystylyönnin kadonnutta yläkierrettä (jota sitten lunttasin alla olevasta videosta).

Ne kaksi päivää olivat kuin tussi, joka alleviivasi koko edeltäneen kesän turhuuden. Sillä tämä kesä se vasta turha on ollut. Yhtä alkukevättä vaan koko kesäkuu, eikä heinäkuukaan paljoa parannusta tuonut.
Vaihtaisin milloin vain tällaisen turhakekesän (joka ei muuten tuonut helpotusta edes jokakesäisiin allergiavaivoihin, pah) kunnon piimähelteisiin.

Eli kuulepas luonto, nyt olisi kunnon helteisen elokuun aika. Sopiiko? Sellainen, että Flow’n teltassa hiki virtaa muutenkin kuin KXP:n tahtiin tampatessa.

Sellainen elokuu, joka täyttää puistot auringonpalvojista pitkin Suomea.

Semmoinen hellekausi, että uljaan hepankin on mentävä pulikoimaan.

Sovitaanko näin? Vastalahjaksi voin luvata olla reipas myös talvella. Tai ainakin vielä syyskuussa.

Lainaus

Neljä sovellusta sään seuraamiseen

Niko Antin — Mon, 10 Dec 2012 08:55:50 +0000

Ylen meteorologi Matti Huutonen ei juuri välitä lähinnä paikkakuntakohtaisia täsmäsääennusteita tarjoavista älypuhelin- ja tablet-sovelluksista, mutta monille muille ne ovat kullanarvoisen vaivaton tapa tarkistaa, pitääkö panostaa pitkiin kalsareihin tai pärjääkö taksijonossa pelkällä minihameella.

Rele esittelee muutaman keskeisen sääsovelluksen, jotka ovat tarjolla useille eri laitealustoille.

Foreca Weather Free - mainosrahoitteinen (iOS, Android, Symbian, Windows Phone)

Forecan sovellus saa ”perussääsovelluksista” myös meteorologi Matti Huutoselta yläpeukun, koska se on julkaistu myös Symbianille eli käytännössä Nokian halvemmille puhelimille.

- Forecan applikaatio Symbianille on ihan kelpo, hän arvioi. Se on monipuolinen ja sisältää muun muassa tutkakuvia ja karttoja.

Foreca Weather tarjoaa paikalliset 10 vuorokauden sääennusteet ja havainnot sekä sade- ja pilvisyysanimaatiot. Valittavana on jopa 140 000 paikkaa ympäri maailman, jotka voi hakea käsin tai käyttää puhelimen paikannusta. Sovellus tarjoaa sääennusteen vain 3 tunnin jaksoissa, kun Ilmatieteen laitoksen vastaavassa intervalli on tunti. Plussaa se saa siitä, että mukana on myös ennustekartta pilvianimaatioineen, vaikka se onkin melko yksinkertainen. Täsmäsää graafeineen on havainnollinen.

Sovellus on ilmainen, mutta siinä näytetään mainoksia, mikä tekee Foreca Weatherista hieman levottoman oloisen. Se ei ole yhtä kaunis kuin Ilmatieteen laitoksen vastaava, mutta sitä on helppo käyttää mm. iOS:llä, koska kukin osio on oman välilehden alla. Forecan sovellus ei valitettavasti hyödynnä iPhone 5:n täyttä ruutua.

Ilmatieteen laitoksen sää - kaunis ja selkeä (iOS, Android, html5-selainversio)

Omaperäinen ulkoasu poikkeaa virkistävästi monista iOS- ja Android-sovelluksista. Mieleen tulee jotenkin Windows Phone -käyttöjärjestelmän värikäs ja laatikoihin perustuva maailma. Oleelliset tiedot näkee nopeasti etsimättä.

Ilmatieteen laitos tarjoaa ilmaiseksi 10 päivän sääennusteet yli 17 000 paikkakunnalle Suomessa sekä suurimmissa ulkomaisissa kohteissa. Kotimaiset ennusteet päivittyvät 7 kertaa vuorokaudessa, mikä on riittävästi peruskäyttäjälle. Kun samaan syssyyn kerrotaan varoitukset, sateen todennäköisyys, tuulen suunta ja nopeus sekä oikeastaan se kaikkein tärkein eli ”tuntuu kuin” -lämpötila, ei lahjahevosen suuhun juuri kannata vilkuilla.

Miinusta tulee varoituskartasta, joka ilmeisesti vain upotetaan sovelluksen sisälle verkkosivuilta, eikä ole tarkkuudeltaan riittävä esimerkiksi iPhonen näytölle. Sateet ja muut tutkatiedot uupuvat, koska ne on jaettu erilliseen Rainman-sovellukseen.

iOS- ja Android-versioiden lisäksi tarjolla on hyvin toimiva html5-pohjainen selainversio, mikä tuo palvelun myös muihin puhelimiin. iOS-versio tukee ilahduttavasti iPhone 5:n suurempaa näyttöä. Androidille ei ole käyttöä nopeuttavaa widgetia.

Rainman - missä sataa ja salamoi? (iOS)

Nimestään huolimatta Dustin Hoffman ei toikkaroi tässä autistisena. Ilmatieteen laitoksen julkaisema ilmainen Rainman on säätutkasovellus, joka kertoo missä tällä hetkellä ja vähän ajan päästä sataa. 15 minuutin välein päivittyvistä tutkakuvista näkee sadealueet koko Skandinavian alueella ja karttoja voi zoomata haluttuun tarkkuuteen. Uuden iPhone 5:n omistajat pääsevät nauttimaan sadetutkakuvista täydellä ruudulla. Rainmanin avulla pääsee ensimmäistä kertaa Ilmatieteen laitoksen säätutkaverkon tietoihin täydellä tarkkuudella, mutta se vaatiikin jo rahaa.

Maksullisen Rainman Pron ostamalla (4,49€/vko tai 5,49€/kk iOS:llä) saa mm. pääsyn 10 minuutin välein päivittyviin säätutkahavaintoihin, reaaliaikaisiin salamahavaintoihin, Pohjoismaiden säätutkahavaintoihin ja säätutkaennusteisiin. Käytännössä Pro-palvelun ostamalla pääsee käsiksi havaintotietoihin samalla tarkkuudelle kuin Ilmatieteen laitoksen meteorologit.

Rainman on ilmaisena versiona yksinkertainen ja tylsä. Toki siitä näkee, missä sadepilvet liikkuvat ja paljonko tuuli minnekin puhaltaa, mutta niin näkee monesta muustakin sovelluksesta. Pro-versio on kallis, mutta se lieneekin tarkoitettu vain todellisille sade- ja salamaintoilijoille.

WeatherPro – saksalaisella pieteetillä (iOS, Android, Symbian, BlackBerry, Windows Phone, Windows 8/RT)

WeatherPro on Euroopan suurimman itsenäisen sääyrityksen MeteoGroupin luomus. Androidille se maksaa 2,99€, iOS:lle 3,59€ ja Symbianillekin kolme euroa, joten hinnassa mennään jo kännysovellusten premium-luokassa, mikä saa monen varmasti miettimään sen hankkimista.

Sisältö on kuitenkin vakuuttavaa. Seitsemän päivän sääennusteet yli kahteen miljoonaan paikkaan maailmalla ja globaalit tutka- ja satelliittikuvat suureen osaan Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Isoa-Britanniaa. Sääennusteen saa perusversiossa kolmen tunnin välein kuten Forecalla. WeatherPro on kuitenkin sekavampi kuin kotimaiset vaihtoehdot, eikä kaikki selviä pikaisesti vilkaisemalla.

Premium-versiosta saa maksaa vielä lisää (esim. iOS 5,49€/vuosi), mikä nostaa sääpalvelun hinnan jo varsin korkeaksi. Sillä saa mm. erittäin tarkat sääkartat, tunnittaiset päivitykset, 14 päivän ennusteet, hiihto- ja rantasään sekä enemmän tietoja tutkasta ja tuuliolosuhteista. Onko kaikki tarpeellista? Tuskin.

WeatherPron valikot ja perustekstit on suomennettu, mutta jostain syystä mukana on vielä sääkuvauksia englanniksi, kuten ”cloudy, moderate snow”. Android-käyttäjät pääsevät nauttimaan live wallpaperista ja widgetistä. Toimii myös iPhone 5:n isolla näytöllä. Tuki eri alustoille on esiteltyjen sovellusten laajin.

Lainaus

Ammattilaisen vinkit sään seuraamiseen

Niko Antin — Thu, 29 Nov 2012 20:43:08 +0000

Vaihtuvien vuodenaikojen Suomessa sää on aina puheenaihe. Nykyään ennuste vilkaistaan usein verkosta, todennäköisesti oman suosikkimedian ennusteesta. Mutta mistä alan ammattilainen tarkistaa viimeisimmät säätiedot? Rele kysyi vinkit säähifistelyyn Ylen villasukkameteorologilta, Matti Huutoselta.

- Mobiilisovelluksia käytän aika vähän, puhelimenani on Nokia Pureview808, ja Symbianiin saatavien sovellusten määrä on vähän niin ja näin. Forecalta löytyy ihan kelpo applikaatio myös Symbianiin, lisäksi Nokian karttasovellus tarjoaa myös säätä Huutonen kertoo.

- Ilmatieteen laitos julkaisi syksyllä myös sovelluksen, jota olen käyttänyt. Se on selainpohjainen, joten se ei ole varsinainen applikaatio. Eniten seuraan säätä nettisivujen kautta ja aika usein menen näille kännykän kautta. Opera Mobile -selain on kokemukseni perusteella paras siihen.

Huutonen suosittelee tietysti Ylen sääsivuja ja sieltä varsinkin sääkarttoja ja säärinkiä. Hän kertoo seuraavansa myös Ilmatieteen laitoksen sivuja ja etenkin säätutkia ja varoituksia. Jos on kiinnostunut Suomen säästä ja paikallisista sääennusteista nämä palvelut toimivat hyvin, mutta meteorologi vaatii enemmän vapaa-ajallaankin.

- Itse en juurikaan välitä tarkoista paikkakuntakohtaisista ennusteista, toisin kuin varmasti suurin osa perussään käyttäjistä. Haluan katsoa asiaa isommassa skaalassa, eli missä se matalapaine on, mihin sadealue yltää, kuinka ennuste on muuttunut edellisistä laskelmista jne, Huutonen kertoo.

- Ongelma eri sovelluksissa on, että tuotteet ovat pitkälti tarkkoja paikkakuntakohtaisia ennusteita. Säässä tämä ei ole toimivin vaihtoehto, pistekohtainen ennuste voi antaa hyvinkin väärän kuvan tilanteesta.

Matti Huutosella onkin antaa nettivinkkejä niille, jotka haluavat tutustua säähän tavallista syvällisemmin:

Norjalainen yr.no on muutama vuosi sitten liikkeelle laitettu sääsivusto, josta löytyy niin ennusteita kuin havaintojakin. Varsinkin satelliittianimaatiot ovat hienoja.
Meteo-sivustolta löytyy eri ennustemallien tuotteita suhteellisen simppelissä ja Suomen alueelle soveltuvassa esitysmuodossa.
Kotimaisten harrastajien ylläpitämä myrskyvaroitus.com on hyvä tiedon lähde kovemmasta säästä pitäville. Kyseessä ei varsinaisesti ole harrastajoukko, vaan Ilmatieteen laitoksella työskentelevät meteorologit, joiden harrastuksena on myrskybongaus.
Saksalaisella Wetterzentrale-sivustolla on tarjolla laajasti säähän ja säähavaintoihin liittyvää materiaalia. Se ei ehkä ole käyttäjäystävällisin, mutta tietoa on laajasti.

- Niin sanotut parviennusteet ovat minulle tärkeitä. Parviennusteessa esitetään useiden kymmenien mallilaskelmien näkemys esim. lämpötilan kehittymisestä jatkossa. Tämän avulla voidaan määritellä sekä ennusteen luotettavuus että trendi, mihin suuntaan ollaan menossa. Saksalaispalvelusta löytyvät nämä parviennusteet, Huutonen opastaa.

Koska harva varmastikaan tietää, miten parviennusteita pitäisi tulkita, tässä lyhyt oppimäärä yllä olevasta Wetterzentrale-sivuston kaaviosta:

Kuvassa on ennuste Etelä-Suomeen parin viikon ajalle. Punainen käyrä on keskimääräinen tilanne ilmastotilastoista. Muut käyrät ovat ennusteita ja jokainen käyrä kuvaa eri ennustetta. Mitä isompi hajonta, sitä epävarmempi ennuste on.

Sitten vain säätä vahtaamaan.

Lainaus

Jokien vesi voimistaa hirmumyrskyjä

Milla Kontkanen — Tue, 14 Aug 2012 09:51:17 +0000

Joista meriin virtaava makea vesi voi tehdä trooppisista hirmumyrskyistä entistä voimakkaampia. Tulokseen on tullut ryhmä yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia tutkijoita.

Noin 60 prosenttia maailman ihmisistä elää trooppisten hirmumyrskyjen vaivaamilla alueilla. Hirmumyrskyjen kulkusuunta osataan ennustaa tarkasti satelliittiteknologian avulla. Sen sijaan voimakkuutta ei pystytä ennustamaan yhtä tehokkaasti. Tämä vaikeuttaa ihmisille aiheutuvan riskin ennakoimista.

Tiedämme että lämpö ruokkii trooppisia hirmumyrskyjä. Kun myrskyt kulkevat meren yli, ne imevät aluksi lämpöä merestä ja kasvavat voimakkuudeltaan. Hirmumyrskyjen voimistuessa niiden tuulet alkavat sekoittaa toisiinsa lämmintä pintavettä ja sen alla olevaa kylmempää vettä. Tällöin pintavesi viilenee. Merestä nouseva kylmyys jäähdyttää hirmumyrskyjä ja laannuttaa niiden voimaa.

Kansainvälinen tutkijajoukko havaitsi, että voima ei laannu sellaisilla alueilla, joissa meriin virtaa makeaa vettä. Näin käy suurten jokien, esimerkiksi Amatson- ja Gangesjokien, kohdatessa meren. Päinvastoin, näillä alueilla hirmumyrskyt voivat voimistua entisestään.

Tutkijat havaitsivat syyksi voimistumiseen sen, että joista virtaava lämmin ja makea vesi muodostaa erottavan kerroksen meren lämpimän pintaveden ja alemman kylmän veden välille. Meren alempi kylmä vesi ei pääse viilentämään pintavettä myrskyn myllertäessä meren pintaa. Kun pinta pysyy lämpimänä, se pumppaa lisää lämpöä ja voimaa hirmumyrskyyn. Tällöin trooppinen hirmumyrsky voimistuu keskimäärin 50 prosenttia enemmän kuin silloin, jos myrskyn kulkisi meren yli, johon ei ole sekoittunut makeaa vettä.

Tutkijat tarkastelivat 587 trooppista hirmumyrskyä, jotka olivat riehuneet läntisellä trooppisella Atlantilla, läntisellä Tyynellämerellä ja pohjoisella Intian valtamerellä aikavälillä 1998 ja 2007.

Tulokset saattavat auttaa ennustamaan paremmin hirmumyrskyjen voimakkuutta ja ihmisille aiheutuvaa uhkaa.

Tutkimuskesta kerrotaan Proceedings of the National Academy of Sciences –julkaisussa.

Lainaus

Kuivuus ennustaa korkeita lämpötiloja

Milla Kontkanen — Tue, 17 Jul 2012 14:51:14 +0000

Ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöiden, kuten erityisen kuumien ja pitkien helleaaltojen todennäköisyyttä ympäri maailmaa. Koska äärisää voi aiheuttaa ongelmia, sään ennustamisesta tulee yhä tärkeämpää.

Tavallista kuivempi maa voi ennakoida poikkeuksellisen lämmintä ajanjaksoa eri puolilla maailmaa alueiden lämpimimpinä kuukausina. Tähän tulokseen ovat tulleet sveitsiläisen Institute for Atmospheric and Climate Sciencen tutkijat.

Tutkimuksen mukaan todennäköisyys keskimääräistä useampiin kuumiin päiviin on korkea kuivan sään jälkeen ja matala kostean sään jälkeen. Sama löydös tehtiin suuressa osassa maailmaa, mukaan lukien Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja osissa Kiinaa.

Aikaisemmin vastaavia tuloksia on saatu erillisiltä alueilta, muttei samassa globaalissa mittakaavassa. Tutkijoiden mukaan kuumien säiden ennustusta voitaisiin parantaa huomattavasti, jos maan kosteutta mitattaisiin lämpimimpinä kuukausina.

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Fiksut ihmiset ovatkin tyhmiä

Seija Aunila — Thu, 14 Jun 2012 08:20:28 +0000

Korkea älykkyysosamäärä ei takaa fiksuja ratkaisuja. Päin vastoin, huomattavan älykkäät ihmiset tekivät nopeasti muuttuvissa tilanteissa paljon huonompia päätöksiä, kuin keskimääräisellä älykkyysosamäärällä varustetut.

Lue lisää aiheesta

Miksi nykyruoka lihottaa?

Tutkijat ovat ihmetelleet, miksi ihmiset lihovat enemmän kuin, mitä ruoka-annosten koko on kasvanut. Ratkaisu on löytynyt ruuan sokeripitoisuudesta. Nykyruoka sisältää selvästi enemmän sokeria kuin aiempina vuosikymmeninä. Lisäksi sokeri addiktoi, mikä taas koukuttaa ihmiset syömään lisää.

Lue lisää aiheesta

Avaruusmatka toiselle tähdelle vuonna 2012

Pentagonin tutkimus- ja kehitysyksikkö on aloittanut miehitetyn avaruuslennon suunnittelun toiselle tähdelle. Tähtäin on sadan vuoden päässä ja sopivaa tähteä etsitään tällä hetkellä. Koska tähti sijaitsee valovuosien päässä, niin matka aika on pitkä. Yhden sukupolven ikä pitäisi kuitenkin riittää reissuun, jotta matkalle lähteneet ehtisivät saavuuttaa kohteensa.

Lue lisää aiheesta

Maailman hankalin paikka ennusta säätä?

Huippuvuorilla sään ennustaminen on kenties hankalampaa kuin missään muualla. Huippuvuorilla rajakerroksessa on poikkeuksellisen paljon muuttuvia tekijöitä. Jääolosuhteet vaihtelevat hyvin paljon – osan vuodesta vuonoissa on jääpeite, joka saattaa olla rikkonainen.

Arktisen alueen kannalta vuonojen olemassaolo on hyvä asia. Jos lämpöä ei vapautuisi Huippuvuorille, ja samalla vesi viilenisi, lämmin vesi jatkaisi matkaansa Huippuvuorten ohi arktiselle alueelle. Tämä tarkoittaisi, että jää hupenisi arktisella alueella entistäkin nopeammin.

Lue lisää Harri Alanteen blogikirjoituksesta

Lainaus

Maailman hankalin paikka ennustaa säätä?

Harri Alanne — Tue, 12 Jun 2012 10:37:41 +0000

Viidentoista asteen pakkanen ja viima – Huippuvuorilla sijaitsevan Isfjorden-vuonon rannalla on maaliskuun alussa hyytävän kylmä. Tästä huolimatta Isfjorden on jäätön.

Vuonot vaikuttavat monin tavoin Huippuvuorten säähän ja ilmastoon. Yksi seuraus tästä on se, että Huippuvuorilla sääennusteista ei ole juurikaan hyötyä. Tämän koin kouriintuntuvasti myös itse maaliskuun alussa: kun yritin ottaa selvää millainen sää on seuraavaksi päiväksi varatulla moottorikelkkaretkellä, siitä ei saanut minkäänlaista tolkkua – ennusteet muuttuivat niin tiuhaan.

Huippuvuorilla sään ennustaminen on kenties hankalampaa kuin missään muualla. Longyearbyenissä tapasin tutkija Tiina Kilpeläisen, joka kertoi miksi sää- ja ilmastomallit toimivat Huippuvuorilla huonosti.

Rajakerroksen muuttuvat tekijät

Tiina on viettänyt Huippuvuorilla useita vuosia ja tutkinut vuonojen ympäristön rajakerrosta eli ilmakehän alinta kilometriä. Huippuvuorilla rajakerroksessa on poikkeuksellisen paljon muuttuvia tekijöitä. Jääolosuhteet vaihtelevat hyvin paljon – osan vuodesta vuonoissa on jääpeite, joka saattaa olla rikkonainen. Tämän seurauksena lämpötilaerot voivat olla melkoisia, sillä avovesi on hieman miinuksella (Huippuvuorilla meriveden jäätymispiste on noin miinus kaksi astetta), mutta jäälauttojen pinnalla lämpötila voi olla miinus kaksikymmentä astetta.

Kun tähän lisätään muu meren ja maan vuorovaikutus sekä ympäröivät vuoret, jäätiköt ja laaksot, ei mikään ihme, että sää- ja ilmastomallien laskelmat eivät pidä kutiaan.

- Huippuvuorilla mallien parantaminen edellyttää todella paljon lisää tutkimusta ja mittauksia, Tiina kertoo.

Vuonot ja merivirrat

Huippuvuorten yliopistossa työskentelevä merentutkija Frank Nilsen puolestaan kertoi meren, merivirtojen ja vuonojen sekä Huippuvuorten sään ja ilmaston yhteyksistä laajemmin. Golf-virran rippeet yltävät Huippuvuorille saakka. Isfjorden, muiden vuonojen muassa, toimii eräänlaisena lämpöpumppuna, joka ottaa osan veden lämmöstä talteen ja luovuttaa sitä ympäristöön. Tämän ansiosta esimerkiksi Huippuvuorten suurimmalla saarella Spitsbergenillä on noin kymmenen astetta lämpimämpää kuin vastaavilla leveysasteilla muualla.

Kirjoittaja vieraili Huippuvuorilla helmi-maaliskuun vaihteessa. Lisää Huippuvuorten säästä ja ilmastosta Prisma Studiossa syksyllä 2012.

Lainaus

Elämää ilman sähköä

laitinen_yle — Thu, 05 Aug 2010 18:07:44 +0000

Kyllä ilman sähköäkin pärjää maalla. Kirjoitan nimittäin tätä blogia mökillä kuudetta päivää ilman sähköä. (Huom: lopulta sähköttä oltiin yli kaksi viikkoa) Aikaa kirjoittamiseen ja lähettämiseen on 30 minuuttia. Sitten loppuu mikron akku. Kirjoittamista vaikeuttaa, että ei enää oikein tahdo nähdä mikron näppäimiä.

Sähkän tulosta ei ole tietoa. Eräs tietäväinen kertoi, että sähkötolpat ovat loppuneet Suomesta yllättävän kovan kysynnän takia. Siinä vinkki jollekin uutistoimittajalle tarkistettavaksi.

Mökkin on nyt siis sellainen kuin mökit olivat ennen sähkäistämistä. Mikäs siinä. Grillissä voi tehdä vaikka mitä. Se korvaa hellan. Vanhalle spriikeittimelle tuli uutta käyttöä.

Maakellaria jällen kaipaisi, mutta kun ei ole. Suosittelen, tehkää pahan päivän varalle. Silloin maito säilyisi ja saisi viileää oluttakin, ei siis liian kylmää.

Illalla on ihanan romanttista. Kynttiläillallinen joka ilta. Lukea tosin ei oikein voi, koska vanhat silmät kaipaisivat enemmän valoa.

Televisiosta vieroittaminen on hieman vaikeaa, mutta televisiottomuuteen alkaa tottua. Entisenä radiolaisena suosittelen kuuntelemaan radiota. Siitä saa kaikki mitä ihminen tarvitsee. Myös asiallista syventävää puhetta. Radio Peili, nkyiseltä nimeltään Puhe, on hyvä, toivottavasti YLE:n uusi johto ei lopeta sitä. Kukaan muu kuin YLE ei sellaista voi tehdä.

Myrskystä oli hyväkin puoli. Kun puita kaatui mökkitontilta enemmän kuin tarpeeksi, niin UMPS alkoi toimia tuvassakiin ikkunan äärellä. Aiemmin piti mennä parin sadan metrin päähän luodolle.

Mikäpä tässä ilman sähköå. Kyllä sitä pärjää kun on omatoiminen.
Paras lopettaa kun mikron pattereissa on vielä hieman virtaa. Täytyy mennä huomenna maalikylille lataamaan mikron ja kännykän akkuja.

P.S.

Piti mennä kiireesti luodolle, kun yhteys heikkeni.

Lainaus