Blogit - YLE Uutiset

Nuori vetreys Ylen kanaville

Pietari Kokko, Ylen siisti kesäduunari, Yle Uutiset — Fri, 13 Jun 2014 13:13:54 +0000

”Tehän käyttäydytte kuin oikeat toimittajat. Pitäkää tuoleistanne kiinni!”

Näin minulle ja kollegalleni Henrylle totesi Yle Uutisten kotimaantoimituksen esimies aamukokouksessa ensimmäisellä viikolla. Me molemmat olemme Ylen siistejä kesäduunareita kyseisellä osastolla sekä uutistoimistossa.

Ja se onkin tähänastista työpaikoistani todennäköisesti antoisin. Kollegat innostavat, kannustavat ja antavat rakentavaa palautetta kaiken aikaa, mutta mikä parasta: meidän annetaan tehdä juttuja siitä mistä itse haluamme ja näin olla omatoimisia kesätyöntekijöitä.

Minä juttukeikalla.

Erinomaista, että Yle otti meitä nuoria töihin. Nythän on valitettava totuus olemassa: suuri osa kanavaa seuraavista on keski-ikäisiä tai harmaahiuksisia aikuisia, ja nuori vetreys jää jonnekin taka-alalle.

Kesätyössäni olen tähän mennessä saanut havaita yleläisten olevan erittäin rentoja työläisiä, mitä en olisi uskonut seurattuani kanavaa. Mutta se minua ihmetyttää, miksei se näy ulospäin television katsojille?

Se olisi nimittäin ykkösprioriteetti saada nuoret kiinnostumaan Ylestä. Pitäisi hankkia ulkomaalaisia sarjoja, vaikkapa Criminal Minds, Simpsonit ja Arrow. Rahaa voisi karsia niistä ohjelmista, jota nuoret eivät nyt katso. Vaikka tarkoitus olisi.

Työpisteeltäni huomaa, että kiire on aikamoinen.

Uutisten osalta valtionyhtiön pitäisi ehkä alkaa kirjoittamaan enemmän nuoria kiinnostavista aiheista: Siis Hesarin ja Iltiksen tapaan - peliarvosteluja. Niitä pelejä pelaava nuoriso todennäköisesti lukisi mieluusti. Ja jos nettiin tehtäisiin nuorille oma uutisosio? Tai vaikkapa kokonaan oma sivusto?

Sitten on sosiaalinen media, jossa kesätyöläisten rekrytoinnissa toimittiin oivallisesti. Kiitos kuulunee Yle_Rekry-tilille Twitterissä sekä #Ylemme-tunnisteelle Insagramissa. Kuinka mielenkiintoista olikaan tutustua Yleen jo ennen kuin pääsin sinne!

Mutta nuorille suunnattua somea Yle voisi mielestäni petrata muutenkin kuin ylensiisti-hashtagilla ja Ylensiistit-Twitter-tilillä. Mietitäänpä kanavan mielestäni parasta sarjaa: Pasilaa. En ole nähnyt yhtäkään sarjan tiliä tweedissäni, vaikka olen jo ajat sitten seurannut sitä. Twiittejä pitäisi tulla päivittäin, jotta nuoret muistaisivat ohjelman. Sama Ylen tapauksessa: nuorisolle suunnattuja postauksia kehiin – mitä useammin, sen parempi.

Mitäs niitä muita keinoja on? En nyt äkkiseltään muuta keksi. Mutta eiköhän tätä päivitetä jos sellaista ilmenee!

Joka tapauksessa, olen erittäin tyytyväinen Yleen, sen henkilökuntaan, työtovereihini ja –tehtäviini. Kiitos!

Seuraa minua Twitterissä: @Pietz98

Muista lukea Ylensiistien tuotoksia Twitterissä, Facebookissa ja Insagramissa tunnisteella #ylensiisti. Älä unohda tätä blogia!

Lainaus

Tutkimusmatkalla Uutisten maailmaan

Henry Hedborg, Ylen siisti kesäduunari, Yle Uutiset — Fri, 06 Jun 2014 17:42:52 +0000

”Henry Hedborg soittaa Yle Uutisista, hyvää päivää.”

Tätä on tullut hoettua Ylen puhelimessa jo lukuisia kertoja! Luurista onkin ollut tärkeä työkalu. Ensimmäinen viikko unelmatyössä täällä Ylen siistissä kesäduunissa Yle Uutisissa on ollut todella siisti ja mielenkiintoinen.

Yle Uutisissa meitä siistiläisiä työskentelee neljän hengen kopla: minä ja Pietari olemme kirjoitushommissa vuoroviikoin kotimaantoimituksessa ja Uutismaisemassa, Tomi tekee koodia ja Sapsu visuaalisia hommia sekä kuvauskeikkoja minun ja Pietarin juttuprojekteja varten.

Alkuviikko sujui tutustuessa Radiotalon alakerran uutistoimituksiin. Heti ensimmäisenä iltapäivänä noutajamme Riikka (uutistoimittaja, joka nouti meidät neljä töihin siistiläisten alkutapaamisesta) opetti meille kaksi tärkeintä asiaa: it-tuen lyhytpuhelinnumeron ja reitit Radiotalon kahvikoneitten luo. Näillä eväillä onkin pärjätty jo pitkälle!

Minulle ja Pietarille nakitettiin kotimaantoimituksessa heti tärkeä homma: meidän pitää muiden normaalijoutuisten töittemme ohessa pitää loputonta listaa kaikista asioista, jotka täällä ovat havaintojemme mukaan ihan pielessä. Suuri vastuu lankesi myös muillekin siistiläisille, kun duunarin roolimallimme Sari käski koko porukan käyttäytyä hyvin ja näyttää siten vähän käytöstapojen mallia Ylen vakioväelle.

Olemme Pietarin kanssa melko itsenäisestikin kehittelleet omia juttuprojektejamme, joita kirjoitamme Yle Uutisten nettisivuille. Vikalistaan ei ole kirjattu ainakaan käytännön ongelmia meidän siistiläisten ja vakkariväen välillä, vaan olemme saaneet todella hyvän vastaanoton ja eikä meitä ole aliarvioitu ollenkaan.

Loppuviikosta pääsin omalle juttukeikalleni Sapsun kanssa Vuosaareen. Kävimme haastattelemassa kesätöissä ollutta rantapelastajaa ja jätimme tietysti Aurinkolahden rantaan terveiset Ylen Siisteiltä. Keikan loppuhuipennukseksi Mercedes kaartoi Ison Pajan pääovien eteen ja lasku vingutettiin Ylen taksikortin piikkiin. Siistiä!

Ensimmäisenä iltapäivänä meille myös tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: saamme halutessamme joko lapsenvahdin hengittämään niskaamme koko kesäkuuksi, tai voimme olla siistejä ja omatoimisia ja kysyä ihan itse neuvoja kun niitä tarvitsemme. Luulen, että valinta on selvä. Lapsenvahti jääköön takavasemmalle, jos vaikka joku vakkari tarvitsee. HR-osaston Ransua tosin kovasti odottelemme kaverikuvaan olallemme.

Lainaus

Ylen uudistaminen vaatii rohkeutta

Atte Jääskeläinen — Tue, 19 Feb 2013 12:49:55 +0000

Kirjoittaja on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja.

Ylessä ei koskaan ole uusittu uutisten ilmettä ja esitystapaa niin perusteellisesti kuin viikko sitten. Nyt muuttuivat yhden iltapäivän aikana sekä television, radion että verkon uutiset, kaikkiaan seitsemällä kielellä – jos selkosuomikin lasketaan. Kun Suomen luotettavin uutistoimija muuttaa tapaa, jolla se päivittäin toimii, muutos on miljoonille ihmisille merkityksellinen. Muutos on suunniteltava huolella, jotta hyvää ei pilata.

Uudistuksen pohtiminen alkoi kolme vuotta sitten. Projekti ilmeen uudistamiseksi käynnistyi kaksi vuotta sitten. Peruskonsepti oli valmiina vuosi sitten. Mukana oli satoja yleläisiä ja valittuja ulkopuolisia ammattilaisia, joilta haettiin uutta näkemystä ja olemassa olevan kyseenalaistamista.

Olemme Ylessä luvanneet uudistaa toimintaamme rohkeasti. Rohkeutta tarvitaan. Ylen tekemisiä seurataan hyvin kriittisesti. Panostetaanko oikeisiin asioihin? Onko verorahoja käytetty vastuullisesti?

Suomalaiset kokevat tutkimustemme mukaan uutiset Ylen julkisen palvelun tehtävistä kaikkein tärkeimmäksi. Ja mikä parasta: Onnistumme tässä tehtävässä kansalaisten mielestä erittäin hyvin. Selvästi yli puolet suomalaisista pitää Yleä maan johtavana uutistoimijana.

Tämä asema velvoittaa kehittämään. Jos uutisia ei kehitetä, ne alkavat näyttää ja kuulostaa vanhanaikaisilta. Tämän huomaa selvästi, kun katsoo edellisten vuosikymmenten lähetyksiä.

Meidän velvollisuutemme on palvella myös kaikkein vaikuttavimmilla ohjelmillamme suomalaisia niin hyvin kuin pystymme. Se on verorahojen vastuullista käyttöä.

Päivittäiset mediankäytön rutiinit murtuvat, ja varsinkin nuoremmat ikäryhmät haluavat seurata maailman ja Suomen asioita silloin kuin se heidän omaan elämänrytmiinsä sopii. Jos media ei kehitä omaa toimintaansa, se ei pian kykene palvelemaan edes uskollisimpia ystäviään.

Monet yleläiset ovat olleet mukana useissa aiemmissa uutisuudistuksissa. Kriittistä palautetta osasimme odottaa, se kuuluu suuriin muutoksiin. Nyt välitöntä positiivista palautetta tuli enemmän kuin aikaisemmin. Tiedän että projektin ammattilaiset tekivät työtään upealla ammattitaidolla ja äärimmäisen sitoutuneesti.

Erityisesti tv-lähetysten ilmeen muutos on vaikeampi asia kuin ulkopuolinen arvaakaan. Muutokset pitää koodata syvälle tietojärjestelmiin. Graafinen suunnittelu ei ole vain piirtämistä, se on myös tietotekniikkaa. Kun vanhasta ilmeestä vaihdetaan uuteen alle kahdessa tunnissa, uudet esitystavat pitää harjoitella samaan aikaan kuin vanhat juoksevat ruudussa. H-hetken koitettua satojen ihmisten pitää muuttaa toimintatapansa uuteen. Ja – kyllä – jotain korjattavaakin toki vielä on.

"Kun jokin arkisista päivittäisistä rutiineistasi muuttuu merkittävästi, ymmärrät yksinkertaisella tavalla elämän jatkuvasti kehittyvän ja muuttuvan roolin, ja virkistyt", kirjoitti Ylen uutisuudistuksesta muotoilun ammattilainen vaikuttaja Markku Piri. Hänen johtopäätöksensä oli: Onnittelut, Yle.

Uudistuneita lähetyksiä katselleena ja kuunnelleena uskallan sanoa: Kyllä. Kannatti olla rohkea ja uudistua.

Video: Näin tehtiin ilmeuudistus.

Lainaus

Ylen uutisille uudet nimet

Pia Hagström — Thu, 16 Feb 2012 16:52:20 +0000

Yle muuttaa uutistensa nimet loogisemmiksi maaliskuussa. Jatkossa uutiset eri välineissä ovat nimeltään Yle Uutiset.

Miksi ihmeessä räplätä instituutioita, kuten Aamun peiliä tai TV-uutiset ja säätä?

Nimestä pitää käydä ilmi, mistä on kyse. Nyt Yle tekee uutisia kymmenillä erilaisilla nimillä. Vain noin joka neljäs 15-34-vuotiaista tietää, että Aamun peili on uutislähetys radiossa.

Suomalaisten mielestä juuri Yle on Suomen luotettavin uutistoimija. Siksi Yle kannattaa tuoda paremmin esille: näihin uutisiin voit luottaa.
Sosiaalisessa mediassa uutisiin törmää irrallaan alkuperäisestä esityskanavasta. Kun "paikka" ei enää olekaan vaikkapa YLE TV1 , on merkattava muulla tavoin, että sisältö on Ylen tekemää.

Eri lähetykset erotetaan tarvittaessa täsmentäen, esimerkiksi Yle Uutiset 20.30 tai Yle Uutiset minuutissa. Uutistarjonta pysyy ennallaan, samoin tutut uutistoimittajat.

Nimien muutos kattaa Ylen tekemät uutiset suomeksi, ruotsiksi, saameksi, viittomakielellä, selkosuomeksi, englanniksi ja venäjäksi.
Ruotsinkielisten uutisten - Yle Nyheter - nimet muuttuvat syksyllä.

Muutos on osa laajempaa Ylen uutisten brändihanketta, joka tähtää myös uutisjournalismin kehittämiseen. Ensi syksynä myös uutisten audiovisuaalinen ilme muuttuu.

Kiehtovampaa journalismia kaikille!

Pia Hagström on kehityspäällikkö ja Yle Uutisten brändihankkeen vetäjä

Lainaus

Suoran linjan uutisia

Timo Keränen — Mon, 13 Feb 2012 11:50:24 +0000

Kirjoittaja on Yle Uutisten Suoran linjan tuottaja Jyväskylästä.

Yle aloitti uuden vuorovaikutteisen uutisohjelman – Yle Uutiset Suora linja – tammikuun alussa. Sen keskeinen tavoite on aistia, mitkä asiat oikeasti puhuttavat ihmisiä, erityisesti netissä.

Toinen yhtä tärkeä tehtävä on tuoda päivän ja viikon uutisvirtaan katsojien näkemyksiä tärkeimmistä uutisaiheista. Tämä mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen on avoin kaikille Suomessa ja miksei myös ulkomailla asuville.

Ensimmäisillä lähetyksillä katsojia oli reippaasti yli
400 000, minkä jälkeen seuraaminen on tasaantunut keskimäärin 330 000 katsojan paikkeille. Facebookissa faneja on jo reilusti yli tuhat. Ja jo ensimmäisen kuukauden aikana monet keskustelut yle.fi/suoralinja-sivulla ovat tuottaneet paljon lisäarvoa tv-lähetyksiin.

Kuinka usein uutinen koskettaa?
Ylellä on erinomainen verkosto, joka kattaa koko maan. Ylen uutiskoneisto on lyömätön nopeudessa ja tarkkuudessa. Kun jotain tapahtuu, Yle on läsnä. Siitä huolimatta Yle ei ole riittävän lähellä. Se, mistä uutisoidaan, kyllä noteerataan. Mutta kuinka usein uutinen oikeasti koskettaa katsojaa? Tuleeko katsojalle tunne, että tämä oli juuri minulle, tämä on juuri sitä, mitä minä olen ajatellut ja tuntenut?

Tällä tasolla Suoralla linjalla riittää tekemistä ja työsarkaa uutistarjonnan kokonaisuudessa.

Suora linja on katsojalle se ohjelma, johon voi helposti ottaa yhteyttä. Suora linja voi hyvinkin lukea esimerkiksi katsojan blogikirjoituksen ja siteerata sitä tv-lähetyksessä. Parhaimmillaan toimitus ottaa katsojat mukaan verkon avulla uutisaiheiden kehittelyyn, ennen kuin ne ajetaan lähetyksessä. Suora linja on myös ohjelma, joka elää osana valtakunnallisia, kansainvälisiä sekä alueellista uutisvirtaa. Suoran linjan toimitukselle vuorovaikutus tulee katsojalta ja uutisten gatekeepereiltä.

Kun vuorovaikutus tulee suoraan katsojilta, Suora linja voi myös haastaa perinteisen uutisajattelun. Se haastaa sen myös niin, että toimituksen päivälista on aina netissä, samoin asiat, joista teemme juttua. Lähetykseen pääsee mukaan eri tavoin.

Suora linja on siis avoin prosessi. Katsoja tietää, kuka uutista tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Se on kuin kauppa, jossa asiakkaalla on oikeus tietää tuotteen alkuperä ja tuotantotapa.

Suoran linjan uutisen syntymälahjana ovat kansalaisjournalismin parhaat periaatteet. Eli kuunnellaan mistä puhutaan, mitä puhutaan, miten puhutaan ja kuka puhuu. Suoran linjan uutinen antaa arkiselle kokemukselle arvon, kasvot ja mikä parasta, se etsii sitä katsojaa, joka osaa kertoa näkökulmansa rakentavasti. Suoran linjan paras uutinen ei ole valitus vaan sydämestä tuleva valistunut ajatus.

Lainaus

Presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastaukset avoimena datana

Kari Haakana — Fri, 13 Jan 2012 13:29:23 +0000

Yle Uutisten 2012 presidentinvaalien vaalikoneen käyttäjien vastausdata on nyt saatavilla Google Docs -palvelusta Excel-dokumenttina.

Dokumentissa ovat vaalikoneen käyttäjien vastaukset ajalta 12.12.2011 - 2.1.2012. Tarkoituksena on julkaista myöhemmin datasetti, joka sisältää vastausdatan varsinaiseen vaalipäivään ja mahdolliseen toisen kierroksen vaalipäivään saakka.

Dokumentissa on yhteensä 244 976 vastausriviä. Mukana ovat vastauskerrat, joissa käyttäjä on vastannut vähintään puoleen eli kymmeneen vaalikoneen kysymykseen. Tuloksista on suodatettu pois samasta ip-osoitteesta alle viiden minuutin sisään tulleet vastauskerrat.

Vastaajien valitsemat vastausvaihtoehdot on muunnettu numeroiksi seuraavasti:
täysin samaa mieltä = 5
jokseenkin samaa mieltä = 4
jokseenkin eri mieltä = 3
täysin eri mieltä = 2
en osaa sanoa = 1

Jos käyttäjä ei ole vastannut kysymykseen, kenttä on jätetty tyhjäksi. Vaalikoneen kysymykset ovat taulukon ensimmäisellä rivillä.

Dokumentti julkaistaan CC-lisenssillä (CC-BY-NC-SA 3.0). Dokumentin sisältämää tietoa saa siis julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yle Uutisten vaalikone 2012.
Jos huomaat tiedoissa jotakin virheitä tai dokumentti herätää kysymyksiä, kerro se kommenteissa. Kerro kommenteissa myös, mikäli olet käyttänyt dataa johonkin. Liitä kommenttiisi myös linkki julkaisuun tai sen esittelyyn.

Katso myös:

Presidentinvaalien vaalikoneen tiedot avoimena datana

Lainaus

Puolue hurmoksessa Soinin hyppysissä

Ari Hakahuhta — Mon, 23 Aug 2010 17:22:16 +0000

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu YLE Uutisten nettisivujen NÄKÖKULMA-kirjoituksena 15. elokuuta 2010, Perussuomalaisten Porin puolueneuvoston kokouksen jälkeen.

Porissa kokoontunut perussuomalaisten puolueneuvosto näytti, että hurmos Timo Soinin ympärillä kasvaa edelleen. Huumaa on lisännyt menestyminen kannatusmittauksissa - ainakin seuraavaan mittaukseen asti. Kuten Soini itsekin sanoi, gallupit sojottavat ylöspäin. Heinäkuussa YLE Uutisten mittauksessa perussuomalaiset ohittivat jo vihreät.

Soinin puhe puolueneuvostossa keskeytyi lukemattomiin aplodeihin. Sutkaukset palkittiin suosionosoituksin. Soini oli lähimpiensäkin mielestä hyvässä vedossa. Eikä riemulla ollut rajoja kun SDP:stä eronnut raskasmetallilobbari Matti Putkonen lupautui Soinin sotilaaksi, työmieheksi eduskuntavaaleihin.

Porin puolueneuvosto osoitti myös, että puolue on tiukasti Soinin ja hänen puoluehallituksensa käsissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka todisti salin edessä, että kaikki eduskunnan suuressa salissa pidettävät niin sanotut ryhmäpuheet lähetetään Soinin hyväksyttäväksi vaikka Brysseliin asti. Soini tarkastaa, että ryhmän mielipiteet ovat linjassa puolueen kanssa.

Sääntömuutokset korostavat puoluehallituksen asemaa
Perussuomalaisilla on käynnissä sääntöjenmuutos. Näyttäisi siltä, että sen myötä puheenjohtaja Timo Soinin johtaman puoluehallituksen asema vahvistuu.

Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen jäseneksi ei voi tulevaisuudessa enää liittyä, ellei ole puolueen jäsen. Puoluehallitus hyväksyy jäsenet puolueeseen. Puolueen alkutaipaleella paikallistoiminnassa oli sitoutumattomia. Nyt vaaditaan jäsenyyttä.

Tulevaisuudessa paikallisyhdistyksen sääntömuutokseen tarvitaan puoluehallituksen hyväksyntä.

Sääntömuutoksilla vahvistetaan puoluehallituksen asemaa myös eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.

Puolueneuvoston kokouksessa salin syvistä riveistä esitettiin epäilys, onko sääntömuutoksessa vaarana vallan keskittyminen. - Päinvastoin, vastasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka, tarkoitus on laajentaa demokratiaa. Ja sali hiljeni.

Vistbacka varoittelee nopeasta noususta

Puolueen kannatuksen nopea nousu on saanut kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajan jo varoittelemaan mahdollisista ongelmista. Raimo Vistbackan mielestä vakaa nousu olisi parempi äkkimenestyksen sijaan.

Vistbacka pelkää, että jos Soinin haave eduskuntaryhmän kolminkertaistumisesta toteutuisi, alkaisi ryhmän yhtenäisyydessä ilmetä ongelmia. Siis: jos puolue saa merkittävästi nykyistä enemmän kansanedustajia, on joukossa myös niitä, joille ei enää riitä Soinille seisaaltaan aplodeeraaminen kokouksissa. Mielipiteet ja puolue voisivat alkaa jakaantua kuppikuntiin.

Tässä vaiheessa Vistbackan ihannemäärä kansanedustajia olisi 9 - 11. Useampaa olisi siis vaikea hallita.

Liekö Vistbacka konsultoinut vasemmistoliiton viime vuosien ryhmänjohtajia Martti Korhosta ja Annika Lapintietä? Erimielisyyksien vaikutusta eduskuntaryhmän toimintaan on puitu useamman kerran vasemmistoliiton ryhmähuoneessa. Huone on muuten eduskunnassa perussuomalaisten vieressä.

Lainaus