Blogit - viestintä

Poliitikko, käytätkö Instagramia?

Tuija Aalto — Tue, 03 Mar 2015 12:27:27 +0000

"Poliitikkojen ja toimittajien välinen tiivis kommunikointi Twitterissä näyttää rakentavan -- läheisyyden ja läsnäolon lumoa luovaa tunnepolitiikkaa", ilmeni Tampereen yliopistossa tehdyssä Twiittien politiikaa - Demokratia, edustus ja tasa-arvo politiikan uusissa verkkojulkisuuksissa -tutkimuksessa.

Poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä from Jukka Huhtamäki

Poliitikkojen ja politiikan toimittajien suhteita käsittelevän verkostoanalyysin mukaan valmiit ja vakiintunet kommunikaatiosuhteet ovat vallalla Twitterissäkin. Arkihavainnot toki tukevat tätä tutkimuslöydöstä - kyllähän sitä nyt tuttua kaveria Twitterissäkin pitää seurata. Moni on sen lisäksi valmis vannomaan, että Twitterissä syntyy myös uudenlaisia verkostoja ja suhteita sellaisten ihmisten välille, jotka eivät muissa ympyröissä olisi kohdanneet. Twiittaamalla tutustuu uusiin hyviin tyyppeihin.

Suurten tietomassojen analyysi tekee tuloaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen, kirjoittaa tutkija Petro Poutanen. Kova data on aina paikallaan, ja siitä tehtävä asiantunteva analyysi on tarpeen muuttuvan viestinnän maiseman ymmärtämisessä. Osuvat tulkinnat lisäävät ymmärrystä. Mutta väheksyä ei pidä viestijöiden omia motiivejakaan. Siksi kyselenkin nyt, josko poliitikot instaavat nykyään, ja miksi.

Digivaalit 2015 -tutkimusprojekti on osana tiedonkeruuta raapinut kansanedustaja-ehdokkaiden instagram-tilejä listaksi. (Silmämääräisesti arvioiden Instan käyttöön ottaneet ehdokkaat olisivat nuorempaa polvea kuin keskivertoehdokkaat, mutta korostan että tämä on täysin ensivaikutelmaa.)

Onko Instagram monikanavaisen viestintästrategian kuumin uusin kanava ja keino kosiskella nuoria äänestäjiä - vai puhdasta fiilistelyä? Instaava poliitikko, millainen rooli Instagramilla on viestintärutiineissasi?

Lainaus

Vierailuja, vaikuttamista ja vuoropuhelua

Reija Hyvärinen — Wed, 30 Jan 2013 16:20:46 +0000

Kirjoittaja on Ylen viestintäjohtaja.

Työstä ja tehtävästä riippumatta meillä kaikilla Ylessä on - ja pitää olla - selkeä käsitys siitä, miten monipuolisin tavoin Yle tuottaa arvoa suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kaikilla Yle-veron maksajilla tätä tietoa ei ole. Selvää on myös, että Ylen tehtävästä keskustellaan, Yleä seurataan ja Ylen hyödyllisyyden perään kysytään.

Yle on koko kansan yhtiö ja meidän pitää kuunnella suomalaisia, laajentaa verkostojamme ja tavoittaa keskusteluyhteyteen myös uusia ryhmiä. Meidän on jatkuvasti vakuutettava kansalaiset ja päättäjät kyvystämme toteuttaa meille annettu tehtävä parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on kerta toisensa jälkeen kohdattava meitä seuraavat kyseenalaistajat.

Viestimme Ylen arvosta, monipuolisuudesta ja tehokkaasta rahankäytöstämmekin on oltava selkeä. Järkevän rahankäytön perään kysytään aivan erityisesti tässä taloustilanteessa, kun taantuma on totta yhä useamman elämässä.

Kuluva vuosi on suuri viestintäpoliittisen murroksen vuosi, kun koko viestintälainsäädäntö laitetaan yhteen pakettiin ja viedään eduskuntaan. Tekijänoikeudet on sekin kokonaisuus, josta suomalaisen luovan alan tekijöiden, järjestöjen, yritysten ja päättäjien kanssa on puhuttava paljon. Yle haluaa edistää työtä tekijänoikeusmallien uudistamiseksi, jotta sisältöjä voidaan tuoda eri välineissä mahdollisimman laajasti kaikkien ulottuville.

Ylen merkitys ja tarpeellisuus välittyy ohjelmistojemme ja palveluidemme kautta. Ylen monipuolisuudesta on kuitenkin tärkeää päästä keskustelemaan ihmisten kanssa myös kasvotusten. Useimmiten ihmiset muodostavat mielipiteensä Ylestä vain oman tai lähipiirin mediankäytön kautta.

Erilaisissa tapahtumissa, vierailuilla, keskusteluissa ja kohtaamisissa kasvokkain on mahdollista jakaa tietoa ja oivalluttaa ihmisiä siitä, miten monipuolinen sekä monin ja yllättävinkin tavoin hyödyllinen Yle erilaisille suomalaisille on. Siksi erilaista jalkatyötä ja viestintää julkisen palvelun tehtävästä on jatkettava ahkerasti tänä vuonnakin. Se on meidän työtämme Yle viestinnässä ja toki siihen omissa piireissään osallistuu jokainen yleläinen, jolta Ylestä tai Yle-verosta kysytään.

Vuonna 2013 Yle viestinnällä on vireillä useita vuoropuhelua edistäviä ja Ylen arvosta kertovia hankkeita:

Viestintä ja keskustelu Yle-verosta ja sen oikeutuksesta.
Koko kansan Yle -strategian tunnetuksi tekeminen eri tavoin erilaisille, myös uusille sidosryhmille.
Ylen arvon aktiivisempi viestiminen medialle ja sitä kautta kansalaisille.
Paremman vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden kehittäminen kansalaisten kanssa koko kansan Ylestä.
Tietoyhteiskuntakaareen liittyvä seuranta (keväällä lausunnot, syksyllä lakipaketti eduskunnassa) sekä vaikuttaminen tekijänoikeuslainsäädäntöön.
Uuden, kevyen Yle Kulmilla -konseptin kehittäminen ja vieminen käytäntöön eri puolilla Suomea.
Yhteistyö oppilaitosten ja kirjastojen kanssa.

Me kerromme näistä asioista medioille ja toimittajille, viestimme verkon keskusteluissa ja tuotamme julkaisuja. Parin viime vuoden aikana Yle on myös avautunut hienosti, kun vierailuja ja tapahtumia on ollut enemmän sekä Ylessä että Ylen ulkopuolella. Yle viestintä toteutti viime vuonna lähes 100 eri tapahtumaa, joissa Ylen toimintaa avattiin niin nuorille kuin vanhoillekin suomalaisille. Pienimmissä oli mukana muutamia kymmeniä ihmisiä, suurimmissa satoja. Medioiden kautta tapahtumat levisivät tuhansien tietoon. Lisäksi Ylessä kävi 8000 vierasta kaikille avoimilla, opastetuilla Yle-kierroksilla.

Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään Ylestä! Ylen viestintä ottaa vastaan palautetta, etsii vastauksia kysymyksiin ja kertoo Ylen tehtävästä.

Lainaus

Ensimmäiset kokemukset uudesta Areenasta

Antti Huttunen — Thu, 08 Dec 2011 12:42:04 +0000

Kirjoittaja on tuottaja Ylen markkinoinnissa.

Uusi YLE Areena julkaistiin eilen beta-testaukseen. Vaikka mukaan mahtuu vielä paljon bugeja ja suorituskyvyssä on vielä kehittämistä, oli vastaanotto rohkaiseva. Ensimmäisten tuntien aikana saimme suuren määrän palautetta, joka on arvokasta, kun palvelua lähdetään kehittämään eteenpäin niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin.

Yksi palautteissa usein toistunut toive on saada Areena toimimaan myös iPadissa. Toive on perusteltu ja siihen voimme iloksemme vastata, että tämä tulee tapahtumaan, mutta hieman myöhemmin. Ensin keskitymme viilaamaan uuden emo-Areenan huippuunsa.

Toinen palautteissa usein toistunut teema, osin edelliseen liittyvä, on kritiikki flashin käyttöä kohtaan. Ratkaisuksi ehdotettu HTML5-standardi ei valitettavasti vastaa Ylelle asetettuihin vaatimuksiin.

HTML5 ei tarjoa medioiden jakeluun vielä sellaista suojausta, jota tekijänoikeuksien haltijat Yleltä vaativat, ts. videot ovat kopioitavissa käyttäjän omalle koneelle vaivatta. Vaatimukset tulevat sekä ohjelmantekijöiltä (esim. BBC:ltä) että musiikin tekijänoikeusjärjestöiltä (Gramex).

Käyttöliittymätekniikkana HTML5:n osia on käytössä, kuitenkin niin, että palvelu on saavutettavissa myös vanhemmilla selaimilla.

YLE Areenan vaiheista kerrotaan myös YLE Areena -blogissa.

Lainaus

Sosiaalinen media siirtyy organisaatioiden strategiakeskusteluun

Tuija Aalto — Mon, 02 May 2011 09:23:05 +0000

Tähän asti isoissakin organisaatioissa sosiaalisen median onnistumiset ovat olleet yksittäisen ihmisen aktiivisuuden ansiota, havaitsivat Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen EVAn tilaamaa Suora yhteys -raporttia varten tekemissään haastatteluissa.

Heidän mukaansa sosiaalinen media on hyvää vauhtia siirtymässä organisaatioiden strategiakeskusteluun.

Tekijät taustoittavat raporttia Mediaattori -podcastin jaksossa 2.5.

Henkilöstö kirjoittamiskursseille?

Työntekijöiden huono kirjoitustaito haittaa organisaatioiden luontevaa verkkoläsnäoloa. Ilmeisesti monissa työpaikoissa ei voida mennä nettiin siksi, ettei firmasta löydy nopeasti ja sujuvasti itseään kirjallisesti ilmaisevia asiantuntijoita, Isokangas ja Kankkunen ällistelevät.

Kirjoittaminen vaatii kykyä ilmaista ajatuksiaan selkeästi. Luulisi, että tänä sähköpostin ja muistioiden aikana työpaikoilla huolehdittaisi kirjallisen viestinnän osaamisesta - ainakin sosiaalisen median tulo osaksi normaalia työntekemistä lisää paineita.

Kokeile ja päätä

Suora yhteys-raportin tekijöiden videohaastattelussa Mikko Hyppönen F-Securesta kertoo, kuinka hänen yrityksensä päätti kokeilla kuuden kuukauden ajan, saadaanko Twitteristä näkyvyyttä kansainvälisessä lehdistössä. Kokeilun tulos: saatiin, ja käyttö vakiintui.

Isokankaan ja Kankkusen raportti julkistetaan torstaina 5.5. ja on silloin ladattavissa EVAn sivuilla PDF-muodossa.

Lainaus

Hyvää Uutta Vuotta -tilapäivitykset eivät vielä ole korvanneet tekstiviestejä

Tuija Aalto — Fri, 08 Jan 2010 08:20:34 +0000

Moni Facebook-kaverini kertoi saaneensa ja lähettäneensä joulun ja uudenvuoden aikaan huomattavan vähän tekstiviestejä. Joiltakin aikaisempien vuosien tekstiviestitervehdysten tulva oli tyrehtynyt kokonaan. Tästä voisi päätellä, että edelläkävijämediakäyttäjien ystävien "rapsuttelu" on siirtynyt nettiaikaan, kun tilapäivitykset ovat korvanneet tekstiviestit. Kyseessä on heikko signaali digitaalisen ajan viestinnän muutoksesta.

Laajempi massailmiö tämä ei kuitenkaan ole. Pieti Näkkäläjärvi, palvelupäällikkö Elisasta, kertoi puhelimessa, että teksiviestejä lähetettiin prikulleen saman kaavan mukaisesti kuin aiempina vuosinakin, yhtiön ennakoimat noin 10 miljoonaa kappaletta.

Multimediaviesteissä jäätiin kuulemma karvan verran viime vuotisesta, niitä lähti "pikkasen alle" 200 000 juhlatervehdystä.

Elisan mukaan Jouluaattona lähetettiin noin 2,2-kertainen määrä tekstiviestejä normaaliin päivään verrattuna. Viestimäärä oli hieman viime joulua pienempi.

Aiempien vuosien "ennätysmäärä viestejä" -uutisoinnin kaavaa täytyy siis nyt muuttaa ja todeta, että juhlakauden tervehdystekstiviestien kasvu pysähtyi.

(muokattu 10:40)

Täydennys 11:30:

Sähköpostitse Näkkäläjärvi vielä täsmensi blogimerkinnän luettuaan, että "viestien kokonaismäärät kyllä kasvoivat (mms & sms) edellisestä vuodesta. Olimme arvioineet mms:n kasvun hiukan suuremmaksi kuin toteutui ja sms meni ~arviomme mukaan."

Lainaus

Journalismi ja sosiaalinen media kietoutuvat yhteen

Tuija Aalto — Wed, 09 Dec 2009 19:44:58 +0000

YLEn Kemin toimitus, YLE Perämeri tuo itseään tykö Facebookissa monipuolisesti toimituksen omalla sivulla. YleX:n verkkoantennit ottavat vastaan signaaleja vielä laveammalti. Tuottaja Elisa Tynkkynen kertoo YLEn sosiaalisen median verkoston blogissa YleX -kanavan Facebook-kokemuksista.

YLE pohtii tapoja toimia verkossa organisaation kaikilla tasoilla. Esimerkiksi tänään YLE Alueiden päälliköt olivat koolla Pasilassa pohtimassa tuoreita tapoja palvella verkkolukutaitoisimpia yleisöjänsä. Kuvassa ryhmätöitä raportoi sosiaalisen median aktiivina tänä syksynä aloittanut YLE Vision HR-päällikkö Sari Veikkolainen.

Samaan aikaan kun mediatalot hiovat ja toimeenpanevat sosiaalisen median strategioitaan, median murros kiinnostaa myös journalismin tutkijoita. Tutkimus tietenkin tulee hitaan luonteensa mukaisesti kunnon viiveellä perässä. Outi Vainionkulma-Immonen tuskaili lukiessaan Esa Väliverrosen toimittamaa Journalismi murroksessa - teosta.

Tänään iltapäivällä journalismin ja sosiaalisen median yhteen kietoutumisesta keskusteltiin Helsingin yliopistolla Viestinnän tutkimuskeskuksen CRC:n Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla -tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa. Janne Matikaisen tekemän tutkimuksen havainto STT:n mukaan oli, että perinteisen median aineistoihin on verkossa luottamusta ja että sosiaalista mediaa käytetään enemmänkin keskinäiseen yhteydenpitoon kuin uutislähteenä. Yrittäjä, itsekin sosiaalista mediaa tutkinut Katri Lietsala kommentoi, että sosiaalinen media teki julkaisemisen mahdolliseksi niille, joilla on taidot ja halua tuottaa sisältöjä, mutta että perinteiset yleisötkin ovat verkossa olemassa.

Qaikussa Suvi Korhonen muisteli, että jotkut verkkoaktiivit olisivat jättäneet kyselyyn vastaamisen kesken, koska kysymyksenasettelut heidän näkökulmastaan katsottuna sisälsivät asenteellisuutta tai ärsyttäviä ennakko-oletuksia. Muiltakin tuli kritiikkiä tutkimuksen sosiaalisen median käsitteen laajuudesta.

Sosiaalinen media - tai yhteisöllinen media; viestintä digitaalisessa ja verkottuneessa ympäristössä - ansaitsee lisää tutkimusta ja sellaista epäilemättä on kotvan kuluttua tarjolla yllin kyllin. Sitä odotellessa - leikitään, viihdytään ja pidetään hauskaa!

Lainaus

Twitter-kirjan kirjoittaja Maija Haavisto koulutti YLEn visertäjiä

Tuija Aalto — Tue, 08 Dec 2009 19:17:35 +0000

YLE sai tänään joukon uusia Tweettaajia kun Twitter-kirjan kirjoittaja Maija Haavisto vieraili pitämässä koulutuksen tusinalle toimittajalle. Videolla testaamme, kauanko kestää Bambuser-videolähetyksen käynnistämisestä siihen, että Twitter-verkostoilleni tulee ilmoitus suoran lähetyksen alkamisesta. Puolisen minuuttia kesti tänään.

Video: Twitter-koulutuksessa

Pitämäni listan mukaan meitä olisi jo 75 enemmän tai vähemmän aktiivista visertäjää tutkimassa oman kokemuksen kautta, mistä internetin tietovirroissa oikein on kyse ja miten perinteikäs sähköinen mediatalo palveluineen voi olla niissä mukana.

YLEn sosiaalisen median strategiassa nähdään kolme tapaa: sisällöt, palvelut ja ihmiset. Pyrimme tekemään sisällöistä mahdollisimman helposti tilattavia, mukaan otettavia ja suositeltavia, pyrimme kehittämään palvelujamme sellaisiksi, että niistä on helppo saada irti haluamansa (ja osallistua niiden kehittämiseen) ja annamme YLEn työntekijöille eväitä oman nettielämän aloittamiseen.

Viestintäympäristö muuttuu vinhaa vauhtia. Ei ole näköpiirissä jotakin rauhallista suvantoa, jossa kehitys pysähtyy niin, että sitä voi tarkastella analyyttisesti ja etäältä ja saada asia "kerralla haltuun". Maailma on täynnä elinkaarensa eri vaiheissa olevia palveluja. Tärkeintä ei ole väitellä siitä, onko Twitterillä Suomessa 4 000 vai 140 000 käyttäjää. Olennaista on, että erilaisia viestintäympäristöjä notkeasti käyttämällä voi tavoittaa uusia ihmisiä, saada ideoita ja palautetta, oppia lisää, pitää hauskaa, ja keksiä jotain, mitä ei tiennyt etsivänsäkään. Yhden palvelun osaaminen alentaa kynnystä ottaa haltuun seuraava. Mukaan kannattaa lähteä mielummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä "hyvää aikaa" verkkopersoonan perustamiselle ei kuitenkaan tule. Tämän parempaa hetkeä ei tule - hyppää mukaan siis rohkeasti vain!

Lainaus

Facebookissa voi tykätä klikkaamalla, mutta symppaamiseen tarvitaan sanoja

Tuija Aalto — Tue, 05 May 2009 10:52:38 +0000

Verkon sosiaalisissa ympäristöissä on rajalliset mahdollisuudet osoittaa tunteiden vivahteita. Facebookissa voi klikata "tykkää", jos kaverin olotilapäivitys miellyttää. Mutta miten osoittaa myötätuntoa? Facebook vaikuttaa kommunikaatioomme niin, että se ei rohkaise valittamaan olotilan surkeutta tilapäivityksissä, koska "symppaa" - nappi puuttuu. Mitä teet jos kaveri surkeilee statuspäivityksessään? Eihän sitä tykätäkään voi. Sain ääneen ajattelulleni Twitterissä ennätysmäärän kommentteja.

"Joskus on tullut sarkastisesti "tykättyä" surkeista päivityksistä. Voin kertoa, että sarkasmi ei toimi Facebookissa odotetusti.", kommentoi SatuV.

Petra Houghton havahtui: "Tuo on muuten ihan totta. Ei sitä oikein pystypeukullakaan tohdi reagoida toisen kurjuuteen. Heti pystyyn FB-ryhmä symppaa-napille!

Marja Silenti komppaa: "@tuija totta!! Enpä ole tullut ajatelleeksi ennen... Tuntuisi kornilta sanoa että tykkää jonkun pääkivusta / väsymyksestä / tjsp.

Pasi Heiskanen kertoo miettineensä samaa: "Pitäis olla "voi sua rukkaa" -nappula."

Matnel muistuttaa, että dislike-nappulasta on kyllä puhuttu. Hänkin kaipaisi laajuutta tunneskaalaan: "Itse varmaan tyksisin jaiku-maisesta mood-iconi kokoelmasta."

Outi Vainionkulmakin tietää kertoa, että Facebookissa on ryhmä, joka vaatii rinnalle 'en tykkää'-nappia. "En tajua miksi; ehdottamasi 'symppaa'-nappi olisi paljon käyttökelpoisempi."

Timo Ruohomäki ehdottaa, että symppaamisen sijaan voi olla jopa parempi kommentoida oikeilla sanoilla. Samoilla linjoilla on Maija Aalto, joka huomauttaa, että saahan sitä ainakin palkkioksi valittamisesta vertaistukea kommenteissa ainakin, kun puhutaan jostain melko arkisesta valittamisen aiheesta, "tyyliin voi ei, taas maanantai". Tietysti asia erikseen, jos kyseessä on jokin suurempi asia kuten läheisen kuolema tai avioero.

Juuso Pekkinen ymmärtää voivoi-napin puutetta käyttöliittymästä: "negaamineni levittää negaa. Mutta mitä kommunikaatiota like-nappi edustaa? Missä muut tunteet!? Ihme Disneymaailma! Perkele-button!"

Olli Urpelan mielestä dislike-nappula olisi kieltämättä "kiva" lisä facebookkin. Toisaalta - nappulat ja palvelut sekoittuvat jo muutenkin: "Aamulla yritin unisena etsiä Twitteristä like-nappia. ei hyvä."

Kirjoittaja on tässä kuussa ilmestyvän netin käyttäytymiskulttuureja valottavan tietokirjan Nettielämää - sosiaalisen median maailmat toinen tekijä.

Lainaus

Suomalainen englanninkielinen viestintäympäristö vilkastunut

Tuija Aalto — Fri, 06 Mar 2009 08:17:20 +0000

Tosi monen suomalaisen työkieli on nykyään englanti. Sanokaa ihmeessä, jos tämä on ns. wanha. Mutta olen seurannut kotimaisten digimedia-alan kasvuyritysten viestintäkulttuuria toista vuotta ja kiinnostavaa on, miten luontevasti kommunikaatio tapahtuu englannin kielellä. Ainakin omassa päässäni on vallinnut tähän asti sellainen pölyttynyt käsitys, että YLEn englanninkielisten uutisten kohderyhmää olisivat vain suomessa asuvat ulkomaalaiset, mutta nyt näen, että vähintään yhtä suuri käyttäjäkunta on englanniksi verkostoituva suomalaisporukka.

Startup-piireistä kirjoittaa kattavasti Ville Vesterisen, Antti Vilpposen & co käynnistämä ArcticStartup - blogi, ja digimedia-alan yritysten työntekijöillä on luontevasti käytössään sosiaalisen median koko arsenaali mikrobloggausta myöten.

Niinpä YLEn englanninkielinen uutispalvelu on YLE News on ihan uudella tavalla tärkeä ja hyödyllinen tarjotessaan valmiiksi englanninkielistä perusaineistoa suomalaisesta näkökulmasta suomalaiseen elämänmenoon. Englanninkielisten uutispalvelun RSS-syöte on ollut toista viikkoa tarjolla myös Twitterissä (http://twitter.com/ylenews), jossa se on saanut jo kymmeniä seuraajia.

Yksittäisillä ihmisillä on omat tyylinsä ratkoa se pulma, missä verkostoissa he viestivät milläkin kielellä. Vaikka englannin käyttö olisi kuinka sujuvaa, hassuttelu sanaleikkeineen ja kotimaisen kulttuurin ja arjen ilmiöiden jakaminen on monien mielestä kivointa suomeksi.

Ei silti tässä mitään uutta liene - samansukuisia pulmia - ellei vielä kirjavampia - ratkoi parisataa vuotta sitten maamme tiede- ja bisnes-eliitti ja muu älymystö, kun kirkon ja lääketieteen latinan, hallinnon ruotsin ja venäjän, liike-elämän saksan ja taiteen ja kulttuurin ranskan kanssa taiteiltiin. Mutta tämä pohdinta kuuluu jo uuden Aikaleima - blogin aihepiiriin!

Lainaus

Puhekupla paidassa

Tuija Aalto — Tue, 03 Mar 2009 17:54:08 +0000

Jokainen teini ja ikiteini sen tietää, että t-paita kertoo asenteesta. Nyt tulee tekniikka viestintään avuksi reaaliajassa. Flash-koodausta osaava mikrobloggaava nörttijoukkio usalaisessa uusmediayhtiö Squidderissä on rakentanut prototyypin systeemistä, jossa T-paitaan painettu viivakoodi sisältää kantajansa Twitter-käyttäjätunnuksen. Jos oikein ymmärsin, ilmeisesti erityisellä lukijalla voi sitten saada näkyville, mitä paidan kantaja on viimeksi piipannut.

PaperTweet3d: Augmented Reality T-shirts from squidder on Vimeo.

Twitter on viimeisin Amerikan villitys nettipalveluissa. Siinä julkaistaan enintään 140 merkin pituisia viestejä niille, jotka haluavat niitä seurata. Sana leviää käyttäjältä toiselle parhaimmillaan lähes reaaliajassa.

Seuraa Tuijaa Twitterissä

Lainaus