Blogit - hyvinvointi

Runsauden pula

Teresa Ekman, Hehkun tuottaja — Tue, 08 Jan 2013 13:02:15 +0000

Ystäväni ehdotti minulle muutama kuukausi sitten, että osallistuisin hänen kanssaan hiljaisuuden retriittiin, jossa opetellaan olemaan läsnä ja hiljaa luonnossa. Kiinnostuin, mutten kuitenkaan lähtenyt hänen mukaansa. Samainen ystävä kertoo minulle usein kaikenlaisesta hyvinvointiin liittyvästä. Tähän mennessä olen vain kuunnellut uteliaana, mutten ole sen enempää innostunut mistään.

Nyt, uudessa työssäni Hehku-ohjelman tuottajana olen oppinut hirveästi eri terapiamuodoista, ruokavalioista, liikunnasta ja terveydestä.

Toimituksemme ensimmäisessä ideointisessiossa ajatuksia syntyi sellaisella vauhdilla, että muistitaulu täyttyi tuota pikaa. Sen jälkeen suurin ongelma oli sopivien aiheiden valinta ja sen vaikeus. Ensimmäisessä jaksossa käsittelemme naisten tissuttelua ja stressiä sekä kokeilemme sensuelleja trendilajeja: burleski-tanssia, tankotanssia ja vogueing-tanssia. Testissä ovat myös vedenpitävät ripsivärit.

Ohjelman inspiroimana olen ilmoittautunut mindfulness-kurssille, alkanut joogata enemmän ja lukenut, miten hyväksi kasvisruokavalio on minulle. Olen harkinnut tankotanssia, kun huomasin miten hauskaa se on kun juontajamme Kiti kokeili sitä. En kuitenkaan usko, että alan harrastamaan mitään superrankaa treeniä kuten kovasti huudossa oleva crossfit, jota Elina testaa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, kausi on vasta alullaan.

Kerro, mitä sinä haluaisit Hehkussa nähdä? Mistä Sinä saat virtaa arkeesi?

Terveisin
Teresa

Lainaus

Millainen olisi aivojen unelmaloma?

Fri, 16 Dec 2011 13:59:22 +0000

Aivoterveyden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ihmisen muisti, oppiminen, koko ihmisenä oleminen on aivojen elinvoimasta kiinni. Juntturaan ajetut aivot tunnistaa esimerkiksi uniongelmista ja muistin pätkimisestä.

Aivot tekevät minusta minut, ja tällä hetkellä en hirveästi tykkää minusta. Olen äreä, hajamielinen, hidas ja tavallista vakavampi. Haluan virkistyä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikael Sallinen on varma, että ensimmäisenä aivojen unelmalomasuunnitelmissa olisi nukkuminen. Ei kuitenkaan ympärivuorokautinen velttoilu pyjamassa, vaan hyvät 7-9 tunnin unet ja sen ympärillä paljon monenlaista touhuamista. Vain kunnon univajeesta kärsineen kannattaa tankata loman alussa unta tuhdimmin.

Joululaulujen laulaminen on hyvää aivohoitoa. Jo pelkkä musiikki on nannaa, mutta musisointi muiden kanssa yhdessä on todellista hunajaa aivoille. Loilottamisen kaveriksi aivot kaipaavat myös hiljaisuutta. "On hyvä kokeilla miltä oleminen tuntuu ilman jatkuvaa hälinää", sanoo Sallinen.

Jos haluaa antaa aivoille tähtisadetikun kipinöitä, kannattaa joulupöytään kattaa yllättäviä makuelämyksiä. Korttipeli antaa aivoille enemmän kuin television katsominen.

Ja tonttulakki on aina hyvä valinta.

Millaista elämysherkkua sinä aiot aivoillesi tänä jouluna tarjota?

Lainaus

Rasvassa on eräs ongelma

Janne Ikonen, A-talk — Thu, 16 Sep 2010 12:17:15 +0000

Jälleen pintaan noussut keskustelu rasvan terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä kuvastaa hyvin journalismin ongelmallista suhdetta tieteeseen.

Keskustelun ensimmäinen osapuoli on hyvin pieni toisinajattelijoiden joukko. Sen mukaan kova rasva ei olekaan epäterveellistä. Ne jotka väittävät rasvaa epäterveelliseksi eivät vain kykene enää näkemään vuosikymmeniä jatkuneen propagandan läpi ja arvioimaan tuoreita tutkimustuloksia totuudenmukaisesti.

Toisen osapuolen muodostaa alan asiantuntijoiden ylivoimainen enemmistö. Sen mukaan toisinajattelijoiden tutkimukset ovat vain näennäisesti tieteellisiä – parhaimmillaankin ne ovat huonosti tehtyä tiedettä, eikä niillä ole mitään painoarvoa verrattuna rasvan haitoista todistavaan laajaan tutkimuskirjallisuuteen.

Nyt, kymmenen euron kysymys: miten toimittajan pitäisi suhtautua vastaavien kiistojen osapuoliin? Vaihtoehtoja on periaatteessa neljä.

Ensimmäinen vaihtoehto on luottaa toisinajattelijoihin. Tällöin on kuitenkin kysyttävä, riittääkö toimittajan asiantuntemus heidän väitteidensä arviointiin? Tieteellisten artikkelien luotettavuuden arviointi ei onnistu maallikolta - jollainen toimittaja pakosta useimmilla tieteenaloilla on - kovinkaan helposti. Onnistuuko toimittaja tässä todella paremmin kuin ne vuosia tai vuosikymmeniä aihepiiriin tutustuneet tieteilijät, jotka eivät pidä toisinajattelijoiden väitteitä uskottavina?

Toinen vaihtoehto on luottaa vanhoihin asiantuntijoihin. Nämä ovat kuitenkin saattaneet rakentaa koko tieteellisen uransa tietyn näkemyksen puolustamisen ympärille. Heille voi olla vaikeaa suostua arvioimaan uudestaan koko tieteellisen näkemyksensä perusteita. Tiedemaailma on historian aikana myös usein ensin hyljeksinyt käänteentekeviä tieteellisiä läpimurtoja.

Kolmanneksi asia voidaan jättää yleisön päätettäväksi, mikä onkin varsin suosittu ratkaisu. Toimittaja vain esittelee molemmat näkökulmat mahdollisimman tasapuolisesti. Tällöin käsillä on kuitenkin sama ongelma kuin ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla: riittääkö toimittajan asiantuntemus sen arvioimiseen, kenen näkökanta on riittävän perusteltu nostettavaksi osaksi keskustelua? Esimerkiksi tähdistäennustajia ei liene mielekästä kuulla tasavertaisena osapuolena keskusteltaessa talouden tulevaisuuden näkymistä.

Lopuksi toimittaja voi jättää asian sikseen ja olla kokonaan puhumatta siitä. Silloinkin törmätään isoon ongelmaan. Ellei vaihtoehtoja esitellä, toimittaja asettuu vallitsevan järjestelmän, siis vanhojen asiantuntijoiden puolelle. Vaihtoehdoista vaikeneminen viestii, että nykyinen näkemys on ainoa mahdollinen.

Tämä on ongelma, johon tulee törmättyä aika usein. Lupaan kyllä sen aiemmin mainitun kympin sille, joka esittää probleemiin kattavan ratkaisun.

Lainaus