Sijaisperheeseen pääsy elvyttää orpolasten aivoja

Milla Kontkanen — Tue, 24 Jul 2012 08:40:29 +0000

Laitoshoidossa kasvaneilla lapsilla on aivoissa vähemmän harmaata ja valkeaa ainetta kuin kotioloissa kasvaneilla lapsilla. Aivojen valkea aine voi kuitenkin elpyä normaalille tasolle sijaishoitoon päässeillä. Havainnon teki yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, joka vertasi romanialaisia lapsiryhmiä.

Aivoissa on sekä harmaata että valkeaa ainetta. Harmaata ainetta on aivojen aivokuoressa, selkäytimessä ja pieninä tumakkeina aivojen sisemmissä osissa. Loput aivoista on valkeaa ainetta. Valkealla aineella on osuutta niin oppimisessa kuin aivojen toimintahäiriöissä. Se on välittäjäaine, joka vastaa aivojen eri alueiden välisestä kommunikaatiosta.

Tutkimusryhmä vertasi miten aivojen rakenne ja toiminta erosivat kolmella romanialaisella lapsiryhmällä: Ensimmäisessä ryhmässä oli lapsia, jotka oli kasvatettu tavalliseen tapaan perheessä. Toisessa ryhmässä lapset oli kasvatettu laitoksissa, siis orpokodeissa. Kolmannessa ryhmässä lapset olivat aluksi olleet orpokodissa, mutta he olivat päässeet sattumanvaraisella valinnalla sijaisperheisiin, kun he olivat 6-31 kuukauden ikäisiä.

Tutkijat vertasivat kolmen ryhmän aivoja rakenteellisen magneettikuvauksen ja aivosähkökäyrien avulla. Lapsia tutkittiin kolmeen otteeseen neljävuotiaiksi asti, ja myöhemmin 8-11-vuotiaina. Lapsilla, jotka olivat eläneet elämänsä alkuvuodet laitoksissa, oli myöhemmin aivoissa vähemmän valkeaa ainetta kuin lapsilla, jotka olivat kasvaneet tavanomaisessa kotiympäristössä. Sen sijaan lapsilla, jotka olivat päässeet sijaisperheiseen, aivojen valkean aineen määrä ei eronnut merkittävästi niistä lapsista, jotka olivat olleet perheympäristössä syntymästään saakka.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty, että laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on huomattavasti vähemmän harmaata ainetta aivokuoressa. Harmaan aineen suhteen ei ole havaittu elpymistä, vaikka elinympäristö olisi parantunut.

Tutkimus korostaa sijaisperheiden suurta merkitystä lapsen aivotoiminnan kehityksessä. Unicefin mukaan ainakin 8 miljoonaa lasta maailmassa elää laitoksissa. Laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on muita lapsia useammin kognitiivisia ja kielellisiä ongelmia. Laitoshoito on myös liitetty erilaisiin kehityksellisiin ongelmiin kuten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:seen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin.

Lue lisää tutkimuksesta tästä.

Lainaus

Millaista apua kotiin?

Tiina Merikanto, Ajankohtainen kakkonen — Mon, 20 Sep 2010 06:36:27 +0000

Kaikkihan me haluamme asua kotona mahdollisimman pitkään, vanhanakin. Tämä on myös valtakunnan virallinen tahtotila. Laitospaikkoja puretaan kunnissa kiihtyvällä vauhdilla ja tarjolla pitäisi sitten olla apua kotiin: kotihoitoa. Mutta onko ja jos on minkälaista?

Kotona heitteillä -ohjelmaa tehdessäni, mietin useasti, että jos meno jatkuu nykyisenä tai pahenee, toivottavasti minulla on riittävästi rahaa ostaa sellaista apua, jota vanhana tarvitsen. Avun tarve ja tarjonta ei välttämättä nykymaailmassa kohtaa. Liian usein annetaan sitä apua, mitä on tarjolla, ei sitä, mitä ihminen tarvitsee. Minulta voi sujua ruuan laitto, muttei kaupassa käynti. En haluaisi olla vankina kotona, vaikka en itse pääse ulos. Toivoisin, että joku siivoaa ja nostaa lasinsirut lattialta. Mieluiten söisin ruuat lämpimän ja tiskatuista astioista. Ajatusten vaihdosta nauttivana ihmisenä, olisi mukava myös puhua jonkun kanssa, edes joskus.

Vanhana keski-ikäisen maailmaan luonnollisena kuuluvat asiat muuttuvat erityistoiveiksi. Tehdään paljon, mutta vahoja ihmisiä ei kuunnella heidän omassa asiassaan. Ohjelmaa tehdessäni näin paljon välittämistä, mutta myös välinpitämättömyyttä. Kotona voi olla heitteillä Suomessa, jo nyt.

Lainaus

Blogit - laitoshoito

Sijaisperheeseen pääsy elvyttää orpolasten aivoja

Millaista apua kotiin?