Jälkijättöinen jätekähinä

TImo Harakka — Tue, 28 Sep 2010 10:22:55 +0000

Suomen hallitus ilmoitti torstaina, että se lieventää jätevesiasetusta, josta on tullut jo melkoinen sotku.

Yli kahden sadan tuhannen kiinteistön jätevesien puhdistus sai lisäaikaa vielä kaksi vuotta. Kokonaan vapautetaan ne, jotka täyttävät tänä vuonna kuusikymmentäkahdeksan vuotta.

Hallitus ilmoitti seuraavaa: Valtioneuvosto pitää tärkeänä jätevesien puhdistusta koskevan sääntelyn pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.”

Tämä varmaan naurattaa aivan kuoliaaksi niitä ikäihmisiä jotka eivät olleet osanneet ennakoida vapautusta ja olivat jo lainkuuliaisina noudattaneet valtiovallan määräyksiä. Yhtä hauskaa on varmasti niillä kuusikymmentä seitsemän vuotiailla, jotka eivät osanneet ennakoida syntymäänsä oikean vuoden puolelle.

Vihreitä on arvosteltu ja ihan aiheesta, että he istuvat hallituksessa joka rakentaa ydinvoimaa jota vihreät vastustavat. Mutta entäs tämä keskusta, joka nyt vastustaa verisesti keskustan itse hallituksen johdossa tekemiä lakeja ja asetuksia?

Jätevesiasetus annettiin jo seitsemän vuotta sitten. Se on itse asiassa Anneli Jäätteenmäen hallituksen harvinainen aikaansaannos.
Ja nyt Paavo Väyrynen ja ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen kiihottavat kansaa kapinoimaan keskustan omia päätöksiä vastaan, samoin kansanedustaja Hannu Hoskonen.

Mutta mikseivät lainsäätäjät vastustaneet lakia silloin, kun lakia säädettiin? Seuraava keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen nimittäin toi jätevesiasetuksen vielä eduskuntaankin. Millaisia palopuheita piti Hannu Hoskonen, tai nykyään älämöivät kristilliset, perussuomalaiset, tai kokoomuksen Pertti Hemmilä?

Katsotaan eduskunnan pöytäkirjoja. Marraskuu nolla neljä – ei yhtään puheenvuoroa. Helmikuun kuudestoista nolla viisi – ei yhtään puheenvuoroa. Viimeinen käsittely kahdeskymmenes toinen helmikuuta nolla viisi. ”Keskustelua ei synny. Asia on loppuun käsitelty.”

No loppuun ja loppuun.
Kapinakepulaiset ja nämä muut jälkijättöiset olivat hiiren hiljaa varsinaisessa lainsäädäntötyössään eduskunnassa, mutta metelöivät nyt vuosien päästä median avulla.

Joka mediassa esiintyy höynäytetty vanhus, jolle huijari on myynyt kymppitonnin puhdistusvälineet.

Kun tämä summa kerrotaan kaikkien kiinteistöjen lukumäärällä, niin saadaan hirmuinen hinta. Jätevesiasetusta ankarasti vastustava Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto arvioi, että puhdistus maksaisi PAHIMMILLAAN kaksi ja puoli miljardia euroa.

Tämä summa on siirtynyt sellaisenaan Aamulehden ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksiin, mutta ilman sanaa ”pahimmillaan”. Hinta on kaksi ja puoli tai kolmekin kertaa suurempi kuin hallituksen arvio – sillä on selvää, että monet kiinteistöt pärjäävät paljon pienemmillä investoinneilla. Jopa alle tuhannen euron.

Mutta tämä on epädramaattista. Samoin se, että asetuksen ansiosta ympäristö puhdistuu ja järvet ja pohjavedet voivat paremmin. Se ei ainakaan kiinnosta ketään.

Lainaus

Uhkaako mökkitontille kuseksiminen ympäristöä?

laitinen_yle — Mon, 27 Sep 2010 21:02:16 +0000

Maalla on ikimuistoinen tapa lirauttaa elimistössä suodattunut ylimääräinen neste silloin tällöin kesämökkitontille vähän eri paikkoihin. Ei siis samaan paikkaan joka päivä.
Näin tekevät myös lemmikkieläimet kuten koirat ja kissat kesämökillä. Ne tosin jättävät ulkona jälkeensä muutakin. Poikkeus lienee edesmennyt kissamme, joka tuli aina sisään hiekkalaatikolle tarpeilleen kuten kaupungissakin, vaikka ei olisi tarvinnut.

Nyt minua on alkanut epäilyttää, että kiistelty jätevesiasetus saattaakin uhata ikimuistoista kesämökkiläisten maan tapaa mökkitonteilla lirauttelusta. Vai uhkaako sittenkään?

Kaivoin valtioneuvoston asetuksen 11.kesäkuuta 2003 ja huokasin helpotuksesta. ”Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.”

Kysymys on siis TALOUSVESISTÄ. Mikä on talousjätevettä, se selvinnee jatkamalla asetuksen lukemista.

Asetuksen ensimmäisen pykälän mukaan tarkoitus on:
”vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet”.

Entäpä jos vesiä ja vesistöjä ei ole mailla eikä halmeilla, ja vettä pulppuavan kaivon tekokin on sattuman kauppaa?

Puhdistettavaksi tarkoitetun talousjäteveden määritelmä piti lukea pariinkin kertaan. Toivottavasti virkamiehet itse ja asiasta päättäneet poliitikot ymmärtävät sisällön.

Asetuksessa tarkoitetaan: ”1) talousjätevedellä asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöstä, pesutiloistaja niitä vastaavista tioista ja laittteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä”.

Mieleni keveni, ihmisten tai lemmikkieläinten lirauttelusta ei puhuta mitään. Ei myöskään perinteisestä HUUSSISTA mökin nurkalla vaan VESIKÄYMÄLÖISTÄ.

Julkisuudessa käytyä keskustelua kuunnellessa on saanut kuvan kuin joka kesämökillä (tai omakotitalossa) olisi vesikäymällä. Se on kaupungissa kasvaneitten kotkotuksia. Ei mökillä olla kuin kaupungissa, eihän siellä ole katuvalojakaan.

Kannatan perinteistä ulkohuussia, mutta olen joutunut antamaan hieman periksi. Nyt kesämökin yhdessä nurkassa, pienen seinän takana on kuivakäymälä. Se maksoi reilusti alle tonnin.

Kiinteä aine, siis kakka, jää muovisäkkiin, se juokseva aine menee harmaitten vesien joukkoon viemäriin ja parin saostuskaivon kautta suodattuu maahan. Jatkuvasti pyörivä propeli vie hajut putkea pitkin katolle. Siinä sivussa jätöksetkin kuivuvat pöntössä.

Tällainen kuivakäymälä tai useampikin olisi oiva ratkaisu myös omakotitaloihin. Ei tarvittaisi massiivisia, kalliita vedenpuhdistamoja. Vähän vaivaa siitä kyllä olisi, kun pönttöjen täyttymistä tulisi tarkkailla ja tyhjentää kompostoitumaan.

Talvella kuivakäymälästä on sekin hyvä puoli, että se ei jäädy toisin kuin vesivessa. Mökin voi siis jättää vaikka aivan kylmilleen.

Jos perinteinen, ikimuistoinen tapa lirautella mökkitontin nurkille alkaa tuntua kaupunkilaisista brutaalilta (kuten vappuna ympäri kaupunkia kuseksiminen), niin siitä vaan kuivakämälään lorottamaan. Sinne menevät nekin jätökset harmaiden talousvesien mukana, eikä kenellekään tule sen takia harmaita hiuksia.

Minkähän takia jätevesiasetuksen antanut hallitus ei jo alkuaan, siis 2003, pannut pystyyn kampanjaa kuivakäymälöitten puolesta? Se olisi ollut järkevä ympäristöteko ja kohtuullinen kansalaisten kukkarolle.

Lainaus

Blogit - jätevesiasetus

Jälkijättöinen jätekähinä

Uhkaako mökkitontille kuseksiminen ympäristöä?