Blogit - työpaikka

Kävin työmaaruokalassa

Riina_Ps — Tue, 22 Jan 2013 14:12:21 +0000

Sovin tulevaa haastattelua juureksiin erikoistuneen huippukokin kanssa. Pohdimme kuvauspaikkaa. Yllätyksekseni keittiömestari ehdotti minulle, että kuvaisimme jutun työpaikkaruokalan keittiössä. Työpaikkaruokala! Meluisa tehdas, pitkä jono linjastolla, Thaimaasta tuotua kanaa, äijäruokaa. Ei tällä kertaa.

Ravintola Juuren keittiötoiminnoista vastaava Antti Ahokas päälliköi nyt toista vuotta työpaikkaruokalaa Marimekon pääkonttorilla, Helsingin Herttoniemessä. "Ihmiset jaksavat tehdä töitä paremmin, kun he syövät hyvää, puhtaista raaka-aineista tehtyä ruokaa", Ahokas sanoo. Ravintolan keittiön takana on oma leipomo, josta tulee joka päivä tuoretta leipää ja leivonnaisia.

Marimekon pääkonttorilla käy paljon ulkomaisia vierailijoita. He kuvaavat ahkerasti annoksia mutta myös kärryssä olevia tiskattavia astioita. Otan itsekin niistä valokuvan. Mietin samalla, onko edessäni uusi ilmiö, työmaaruokaloiden kasvojenkohotus.

Lainaus

Sosiaalinen media siirtyy organisaatioiden strategiakeskusteluun

Tuija Aalto — Mon, 02 May 2011 09:23:05 +0000

Tähän asti isoissakin organisaatioissa sosiaalisen median onnistumiset ovat olleet yksittäisen ihmisen aktiivisuuden ansiota, havaitsivat Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen EVAn tilaamaa Suora yhteys -raporttia varten tekemissään haastatteluissa.

Heidän mukaansa sosiaalinen media on hyvää vauhtia siirtymässä organisaatioiden strategiakeskusteluun.

Tekijät taustoittavat raporttia Mediaattori -podcastin jaksossa 2.5.

Henkilöstö kirjoittamiskursseille?

Työntekijöiden huono kirjoitustaito haittaa organisaatioiden luontevaa verkkoläsnäoloa. Ilmeisesti monissa työpaikoissa ei voida mennä nettiin siksi, ettei firmasta löydy nopeasti ja sujuvasti itseään kirjallisesti ilmaisevia asiantuntijoita, Isokangas ja Kankkunen ällistelevät.

Kirjoittaminen vaatii kykyä ilmaista ajatuksiaan selkeästi. Luulisi, että tänä sähköpostin ja muistioiden aikana työpaikoilla huolehdittaisi kirjallisen viestinnän osaamisesta - ainakin sosiaalisen median tulo osaksi normaalia työntekemistä lisää paineita.

Kokeile ja päätä

Suora yhteys-raportin tekijöiden videohaastattelussa Mikko Hyppönen F-Securesta kertoo, kuinka hänen yrityksensä päätti kokeilla kuuden kuukauden ajan, saadaanko Twitteristä näkyvyyttä kansainvälisessä lehdistössä. Kokeilun tulos: saatiin, ja käyttö vakiintui.

Isokankaan ja Kankkusen raportti julkistetaan torstaina 5.5. ja on silloin ladattavissa EVAn sivuilla PDF-muodossa.

Lainaus

Avoin yhteistoiminta ei ole helppoa perinteisille organisaatioille

Juhana Kokkonen — Sun, 16 May 2010 11:25:58 +0000

Vuoden 2007 aikana suomalainen Jaiku-yhteisö oli voimissaan ja osallistuin itsekin aktiivisesti sen toimintaan. Tuon vuoden aikana Jaikuun syntyi muun muassa aktiivinen liverapo-kulttuuri ja innostuneet ihmiset osallistuivat mitä ihmeellisimpiin toimintakokeiluihin. Tästä kaikesta intoutuneena vuoden 2008 alussa aloitin oman ponnisteluni saada työpaikkani Metropolia Ammattikorkeakoulu käyttämään sosiaalista mediaa. Halusin kokea omassa työympäristössäni saman kostailemattomuuden ja positiivisen kehittelyhalun kuin Jaikussa.

Suhteellisen nopeasti kävi selväksi, ettei näin tulisi tapahtumaan ainakaan nopeasti. Ihmiset, joille kauppasin sosiaalista mediaa, jakautuivat positiivisesti suhtautuviin ja vastarannan kiiskeihin. Erilaisia syitä vastustukseen tuntui löytyvän jo ennen yhtäkään käytännön kokeilua. Ensinnäkin epäilyksiin liittyi oletuksa ihmisten organisoitumisesta, kommunikaatiosta ja yhteistyöhöstä. Koska sosiaalisen median palvelut eivät olleet työnantajan virallisesti käyttämiä tai hankkimia palveluita, niitä ei voitu käyttää työssä. Suunnitteluprosessien näyttäminen niihin kuulumattomille oli kategorisesti väärin, koska esimerkiksi opiskelijat eivät ymmärtäisi suunnitteilla olevan asian ja virallisesti päätetyn asian eroa ja tämä johtaisi loputtomaan huhumyllyyn. Sosiaalinen media aiheuttaisi myös yleistä kaaosta ja yksilöiden anarkistista puuhastelua, koska kaikki saisivat tehdä mitä haluavat.

Toiseksi sosiaalinen media tuntui aiheuttavan harmia vastustaville yksilöille henkilökohtaisella tasolla. Omien ideoiden näkyminen kaikille ja se, että kaikki oli periaatteessa googlattavissa jälkikäteen, tuntui epämiellyttävältä. Työnantaja voisi käyttää sosiaalista mediaa pahimillaan jonkinlaisena monitorointivälineenä. Oman työn ja siihen väistämättä kuuluvan virheiden kautta oppimisen näyttäminen muille ei tuntunut hyvältä. Saattoihan olla, että siinä sivussa muille paljastuisi oma ammattitaito tai sen puute. Omista totutuista tavoista oli vaikea päästää irti. Sähköposti ja Word olivat oikeita työvälineitä – wikit, facebookit ja jaikut joko nörttimäisiä tai lapsellisia leluja. Asioiden selvittelyyn ja käytön opetteluun ei ollut mahdollisuuksia, koska "oikeat" työt veivät kaiken ajan.

Ero nettiyhteisön ja organisaation välillä

Jaikun yhteisö koostui ihmisistä, jotka suhtautuivat avoimeen toimintaan positiivisesti. Osa Jaiku-ihmisistä varmaankin pakeni sinne omaa byrokraattista työarkeaan. Jaiku oli myös syntynyt tyhjästä ilman minkäänlaista historiallista painolastia, kaikki saivat aloittaa puhtaalta pöydältä ja tehdä sitä mikä kiinnosti.

Metropolia on taas erilaisten yksilöiden muodostama hierarkkinen organisaatio, jonka toimintamallien kirjo ja byrokratia on juurtunut sen yksilöihin. Osalle yksilöistä muutos avoimuuteen ja sosiaalisen median käyttöön on liian suuri tehtäväksi kertaloikalla. Sosiaalisen median käytön kannalta ongelmallista on se, että pienessä työyhteisössä vastustavat yksilöt voivat suhteellisen helposti torpedoida myös positiivisesti suhtautuvien kokeilut vain olemalla passiivisia. Tämä passiivisuus johtaa toteamukseen, että koska kaikki eivät ole olleet mukana, täytyy asiat tehdä myös perinteisellä tavalla (esim. kokouksilla, komiteoilla, sähköposteilla, liitetiedostoilla). Positiivisesti suhtautuville tämä tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista työtä, joten omatkin kokeiluhalut voivat hiipua.

Ratkaisuna parvien katalysointi

Itse päädyin tekemään sosiaalisen median käyttöä tunnetuksi sellaisen yhteistyön kautta, jossa kehitellään täysin uusia toiminnan kohteita ammattikorkakouluun. Käytännössä tämä tarkoitti uusien "toimijaparvien" synnyttämistä, joihin kaikki olivat tervetulleita sopivaksi katsomallaan panoksella. Oli sitten kyseessä oppiminen scifi-fantasioinnin avulla tai työmatkapyöräilyn edistäminen, keskeistä on ollut se, että itse aihe kiinnostaa yhteiskehittelyyn osallistuvia. Koska prosessit ovat pitkiä, eivätkä kaikki ehdi kaikkiin fyysisiin tapaamisiin, on jo prosessin etenemisen kannalta ollut perustelua käyttää avointa sosiaalista mediaa. Ehkä juuri kehittelyprosessien avoimuus keskeneräisyyden merkityksessä (engl. open-endedness) onkin avain sosiaalisen median ja avoimien toimintamallien tuomiseksi perinteiseen, hierarkkiseen organisaatioon.

Olen kutsunut tällaisten parvien synnyttäjää ja mahdolistajaa parvikatalyytiksi. Parvikatalyytti toimii perinteisessä organisaatiossa suhteellisen autonomisesti. Hän voi itse valita, mitä avoimia prosesseja hän fasilitoi. Parvikatalyytin tehtävänä on johtaa yhteiskehittelyä ja varmistaa, että kaikki prosessiin liittyvä tieto kaikkien saatavissa. Parvikatalyytti toimii myös neuvottelijana parven ja organisaation välillä. Usein erilaiset resurssitarpeet ja poikkeukselliset toimintatavat tarvitsevat muutoksia tai poikkeuspäätöksiä hallinnossa, joten tämä työ on äärimmäisen tärkeä osa parvikatalyytin työtä. Parvikatalyytti on siis linkki vapaiden ja avointen kehittelyparvien ja perinteisen organisaation välillä.

Kirjoittaja on Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkija.

Lue lisää: juhana.org

Lainaus

Webinaari: Miten syntyy sosiaalisen median strategia

Tuija Aalto — Thu, 29 Oct 2009 14:58:20 +0000

YLE laati oman sosiaalisen median strategiansa tänä keväänä. Monessa muussa organisaatiossa sellaista mietitään parhaillaan. Siksi haluammekin jakaa nyt omat kokemuksemme ja tarjota tilaisuuden kuulla muiden vastaavassa tilanteessa olevien kokemuksista.

Keskiviikkona 11.11. klo 14:00 - 16:00 järjestetään webinaari, verkossa lähetettävä seminaari, jossa avataan YLEn sosiaalisen median strategian syntyä ja tavoitteita sekä opitaan toistemme kokemuksista. Tilaisuus lähetetään suorana YLE Areenassa. (Linkki tallenteeseen).

Strategi Pirkka Aunola kertoo ensin YLEn sosiaalisen median strategiasta, minkä jälkeen panelistit vuorostaan kertovat lyhyesti omista projekteistaan, minkä jälkeen keskustellaan kokemuksista ja myös yleisö osallistuu.

Paneelissa ovat mukana neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi Oikeusministeriöstä, Nokialta markkinoinnista Jussi-Pekka Erkkola ja Espoon Entresse kirjastosta Jaakko Sannemann. Minä moderoin paneelia, jossa vertaillaan kokemuksia, miten sosiaalisen median strategiaa ja siitä johdettavia käytännön toimintatapoja voi alkaa laatia. Tarkoitus on, että webinaarin osallistujat paikan päällä ja verkossa saisivat omiin projekteihinsa vinkkejä ja näkökulmia.

Linkkejä

YLE Uutiset: Virkamiehet aktivoituvat verkossa
Entressen kirjasto Facebookissa ja Twitterissä
Jussi-Pekka Erkkola LinkedInissä ja Twitterissä
Jussi-Pekka Erkkolan haastattelu YouTubessa

Lainaus

Kesäduunarit näyttävät YLEn arjen uudessa valossa

Tuija Aalto — Thu, 11 Jun 2009 10:10:06 +0000

"Valtavan kokonsa ja salaperäisten loputtomien käytävien takia YLE muistuttaa melko lailla modernia versiota Tylypahkasta. Vielä tosin portaat eivät ole kadonneet salaperäisesti alta tai taulujen ihmiset alkaneet puhua."

Alexandra Ylihuttula, opettaja.tv

"Nyt on sitten ensimmäinen viikko YLEllä kohta takanapäin. Minä ja toinen kesätyöläinen Samuli, olemme viettäneet sen täällä lakiosastolla. Työnkuvaamme on pääasiassa kuulunut tietokoneella tehtäviä töitä, jotka eivät ole olleet mitenkään erityisen hehkeitä, mutta varmastikin todella hyödyllisiä näille vakituisille yleläisille :)"

Hanna Stenhammar, lakiosasto

"Eilisenä sateisena päivänä pääsin toimittajan matkaan mielenkiintoiselle reissulle. Ideana oli saada juttua ja kuvaa siitä, että linnut törmäilevät autoihin."

Niko Peltonen, YLE24

Lainaukset: Kesäduunareiden Megablogi

Kesäduunarit bloggaa kesäkuun kokemuksistaan YLEn SIISTI kesäduuni-blogissa.

Lainaus

Työpaikkailmoituksessa luvataan avoliittoa ja ylennystä

Tuija Aalto — Wed, 31 Dec 2008 08:59:16 +0000

"Pidä varasi, pian kesän jälkeen voit huomata olevasi uutispäällikkö ja avoliitossa kollegasi kanssa! Ilta-Sanomat tarjoaa monia mahdollisuuksia". Näin varoittelee rekryilmoitus välipäivinä Ilta-Sanomissa. Tunnutaan haettavan töihin sellaista väkeä, joille on plussaa se, että työ ja vapaa-aika ovat yhtä.

Lainaus