Blogit - Homoilta

Kirkko näinä päivinä

Taina Kanerva, toimitussihteeri, Ajankohtainen kakkonen Teemailta — Fri, 22 Oct 2010 11:44:30 +0000

Ajankohtaisen kakkosen Homoillasta singahti liikkeelle poikkeuksellisen laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Perimmäinen syy on tietenkin se, että homoseksuaalien oikeudet ovat yhteiskunnassa ja kirkossa paljon polttavampi kipupiste ja jakolinja kuin kukaan ymmärsi.

Mutta miksi keskusteluryöppy alkoi juuri tästä ohjelmasta? Homoillassa ei kerrottu juurikaan uusia argumentteja homoliittojen puolesta tai niitä vastaan. Keskustelu ei ollut erityisen kiihkeätä.

Muun muassa terveen järjen joukkohaudaksi haukuttu ohjelma ei ole kaikkien intellektuelleina itseään pitävien mieleen, koska studiossa on muitakin kuin ammattikeskustelijoita eikä keskustelu aina kulje virallista, neutraalia linjaa.

Koskaan emme tiedä, mikä tunnelma suorassa lähetyksessä studioon syntyy; kenen kommentit jäävät katsojien mieleen, kuka keskustelijoista ottaa tilaa ja kuka vetäytyy syrjään.

Teemaillassa studiossa ovat kahden tunnin ajan ihmiset, jotka normaalisti eivät keskustele keskenään, vaan antavat erikseen lausuntojaan, ampuvat puskista. Teemaillan keskustelut menevät sydämeen, katsoja alkaa ottaa kantaa, löytää keskustelijajoukosta ne, joiden kanssa on samaa mieltä ja ne, joiden kanssa on eri mieltä.

Katsomisessa tunteet ovat mukana, ja yhtä paljon kuin se, mitä sanotaan, merkitsee keskustelijoiden kehon kieli; ilmeet ja reaktiot. Kun studiossa erimieliset keskustelijat katsovat kaksi tuntia toisiaan silmiin, siitä syntyy ihan oma tarinansa asia-argumenttien rinnalle.

Julkinen keskustelu on jo kauan sitten erkaantunut siitä, kuka ja mitä Homoillassa sanoi. Kuka edes muistaa, että ohjelmassa puhuttiin pitkään suomalaisen yhteiskunnan homokammosta esimerkkeinä koulu ja urheilu.

On ollut myös mielenkiintoista seurata, miten ohjelmasta on syntynyt omaa elämäänsä eläviä käsityksiä. Teemailtaa on moitittu muun muassa siitä, että keskustelijat olivat tarkoitushakuisesti valittuja. Ihan tarkoitushakuisesti keskustelijat valitaankin, edustamaan erilaisia mielipiteitä.

Absurdeimman ajatuksen esitti Kaarina Hazard Radio Suomen Taustapeilissä, jossa hän ihmetteli, mikseivät Homoillan tekijät osallistu keskusteluun. Eli ohjelman tekijät alkaisivat kertoa, mitä mieltä ovat homoliitoista, kristillisdemokraattien jäsenmäärän kasvusta tai kirkosta eroajien määrästä? Ohjelmantekijöiden tehtävä on tehdä ohjelmia. Jos niistä seuraa vilkas yhteiskunnallinen keskustelu, yksi journalismin perustavoiteista on toteutunut.

Kirkko on keskustellut pitkään vain omissa vallan kammareissaan, suorastaan kaihtanut kaikkea julkista keskustelua kiistanalaisista asioista, kuten homoliitoista tai kirkon homoseksuaalisten työntekijöiden asemasta. Korkeintaan kirkon edustajat ovat antaneet ympäripyöreitä lausuntoja, joilla on yritetty olla loukkaamatta ketään.

Ajankohtaisen kakkosen Homoillan jälkeen kirkon erilaiset kannat alkavat avautua myös kirkon jäsenille ja muille kansalaisille, mutta kuva on edelleen hyvin epäselvä. Kuinka suuri osa papeista ja muista työntekijöistä sekä kirkon luottamuselimissä vaikuttavista maallikoista kannattaa homoparien puolesta rukoilua? Kuinka moni homoparien siunaamista? Kuinka moni vihkimistä heteroparien tapaan? Paljon on vielä keskusteltavaa eikä vastakkaisasettelun aika ole ohi.

Ylessä oli aikoinaan ohjelma kirkko näinä päivinä. Se pitäisi elvyttää uudelleen!

Lainaus

Kaksi puoluetta

Virpi Hukkanen, A-talk — Thu, 21 Oct 2010 17:06:10 +0000

Kirkollisvaalit ovat menneet sujuvasti ohi korvieni jo pitkään.

Viikon vanha homokeskustelu herätti. Josko vihdoinkin liittyisin lähiseurakuntaan? Vaalit ovat kohta. Vieläkö ennättäisin äänestämään? Halusin valtuustoon suvaitsevaisen, rakkautta ja armoa henkivän lauttasaarelaisen. Henkilön, joka haluaa seurakuntansa siunaavan myös homojen parisuhteet.

En varmasti ole ainut homokeskustelun herättämä. Yli 30 000 kirkosta eronnutta äänestivät jo jaloillaan, mutta tavallista useampi saattaa vaivautua tällä kertaa myös uurnille.

Ylen homoillan seurauksena ehdokkaat jakautuvat vapaamielisiin ja vanhoillisiin. Kahteen puolueeseen.

Kumpi voittaa?

A-talk: Joukkopako kirkosta katsottavissa Yle Areenassa

Osallistu A-talkin keskusteluun:
Miten kirkon pitäisi reagoida jäsenkatoon?

Lainaus

Tulpaton mopo ja eroamiskrapula

Joonas Reijonen — Wed, 20 Oct 2010 13:07:03 +0000

A2:n homoilta alkoi keskusteluna ja jatkui keuhkoamisena. Tätä keuhkoamista on pelkästään A-tuubissa 180 sivua. Väittely on kuin tulpattoman mopon polkemista. Mihinkään ei pääse vaikka kuinka polkee. Varsinkaan ne, jotka ”polkevat” äänekkäimmin eivät tunnu liikkuvan lainkaan.

30 000 ihmistä on eronnut kirkosta viikon aikana. Kirkkohallituksen linjauksen mukaan he eivät saa äänestää marraskuussa tulevissa seurakuntavaaleissa. Kuten aina nopeiden ratkaisujen jälkeen alkaa miettiä, että olisiko pitänyt tehdä toisin. Olisiko sittenkin pitänyt olla eroamatta ja äänestää omaan seurakuntaan ehdokas, joka sitä omaa kantaa oikeasti tukee? Tällä kertaa äänestämällä voisi oikeasti vaikuttaakin. Eroamiskrapulaa potiessa voi sitten miettiä, että tuliko tässä vietyä avoimuuden sanomaa taas neljä vuotta taaksepäin.

En muista että ikinä kirkko olisi seurakuntavaalien alla ollut näin hyvin mediassa esillä. Toisaalta en muista edellisiä seurakuntavaaleja lainkaan. Tällä kertaa ilmaisesta mainostuksesta ei ole puutetta. Onhan jokainen media toitottanut asiaa lähes tauotta.

Mutta pystyvätkö 16-vuotiaat äänestäjät, tai ylipäätään kuka tahansa, erottamaan mikä on kirkon ja mikä yksittäisen ihmisen kanta? Toivon, että nuoret 16–18-vuotiaat kävisivät runsaasti äänestämässä, jotta saadaan selville nuoremman sukupolven kanta kirkon asioihin. Nyt tätä keskustelua käyvät pääasiassa vanhat konservatiiviset jäärät omissa bunkkereissaa. Enkä usko, että tämän ”keskustelun” jälkeen on kumpikaan ääripää yhtään lähentynyt toisiaan, pikemminkin molemmat ovat vain syvemmällä omassa linnakkeessaan.

Osallistun keskusteluun A-studion aiheesta:
Miten kirkostaeroamisvyöry vaikuttaa seurakuntavaaleihin?

Lainaus