Blogit - Duodecim

V niin kuin vastoinkäyminen

Johanna Reen, Elämä pelissä Yle-tuottaja — Thu, 04 Oct 2012 12:22:09 +0000

Olen saanut miettiä vastausta useampaan ohjelmapalautteeseen, missä ihan oikeutetusti kysytään ”Miksi sitä jankutetaan pienten lasten katseluaikaan?”. Ymmärrän hyvin, että sana särähtää korvaan ja se kuulostaa pahalta. Itse asiassa se oli tarkoituskin. Ei se, että pikkulapset kuulevat rumaa kielenkäyttöä vaan se, että kohderyhmämme kuulee viestin. Se ei kuule, jos puhumme harmituksesta tai nasakasta patituksesta.

Sitä sakkia, jonka tunnetila on laatuaan sellaista, että sitä hoidetaan ryyppäämällä, uppoutumalla työhön, nukkumalla ja syömällä huonosti, ei herätellä kaunistelemalla tai pehmentämällä tunnetilaa. Sana kuvaa kyseistä tunnetilaa osuvasti ja sille on vaikea keksiä korvaavaa. Se kuulostaakin juuri niin ikävältä kuin tunnetila itsessään on.

Perustelunamme ei ollut se, että se on yleistynyt puhekieleen ja osoittaa nuorisolla pilkun paikkaa. Erään lukion terveystiedonopettajan kanssa keskusteltuani, päädyimme siihen, että hän käyttää aloitusshow’ta opetuksessa ja ottaa kyseiseltä tunnilta puhelun minulle. Käymme tämän sanavalintakeskustelun siten, että oppilaat voivat esittää minulle kysymyksiä ja minä vastaan. Otamme tästä tuplahyödyn mediakasvatuksen näkökulmasta ja sitten itse aiheesta – jokaisen olisi hyvä oppia hallitsemaan negatiivisia tunteita ja sietämään arjen vastoinkäymisiä. Siinä aletaan olla julkisen palvelun ytimessä. Mediassa käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja ja tämä oli harkittu sellainen. Haluan vielä lisätä, ettei tämä ole Ylen yleinen linja tästä eteenpäin.

Itse asiaan

Jos keskustelee vakavasti sairaan tai elämästä taistelevan henkilön kanssa, 10 vuotta lisää elinaikaa tuntuu jättipotilta. Tämän verran ja enemmänkin voi kuitenkin tienata vuosia, jos keskittyy suhtautumaan vastoinkäymisiin lungimmin ja tekee muutoksia elämäntavoissa. Se on paljon se.

Ja oikeastaan pieneen muutokseen riittää pelkästään sekin, että kiinnittää huomiota onnellisuuteen. Duodecimin aikaisempina kausina tekemien tutkimusten perusteella tiedetään, että pelkästään Elämä pelissä- testin tekeminen nostaa onnellisuuspisteitä merkittävästi. Yleisradion tv-tuottajana olisin taipuvainen ajattelemaan, että tässä tuloksessa näkyy myös tv-sarjan vaikutus. Elämä pelissä tv-sarjoissa on nähty koskettavia ja poikkeuksellisia kasvutarinoita, joihin on helppo samastua.

Ja jälleen tänä vuonna viisi erittäin rohkeaa päähenkilöä Irina, Nina, Jethro, Oskari ja Kai ottavat haasteen vastaan ja ryhtyvät elämänmuutokseen. Luvassa on suorapuheisuutta ja aitoja oivalluksia elämästä. Voin luvata jokaiselle katsojalle ja osallistujalle jotain liikettä sielun sisimpään. Jos se vieläpä lisää Heimo Langinvainion lanseeraamaa henkistä kimmoisuutta, aina parempi.

Tsemppaan päähenkilöitä osallistumalla itsekin Elämä pelissä- valmennukseen. Kahdeksan viikon valmennuksen jälkeen nähdään, mihin suuntaan kunkin v-käyrä käpristyy.

Tämän tv-sarjan rinnalla kulkee suomalaisen v-indeksin tarina eli suuri ihmiskoe – jokaisella on mahdollisuus osallistua valmennusohjelmaan ja nostaa suomalaisten onnellisuuspisteet nousuun. Tehtävä on haastava kaamosta ja syksyä vasten, mutta ei mahdoton. Olisipa hienoa todeta loppushow’ssa loppiaisena 2013, että suomalaiset suhtautuvat vastoinkäymisiin leppoisammin.

Jotain kuitenkin teimme oikein, koska 200 000 ihmistä on tehnyt testin.

Johanna Reen, Elämä pelissä Yle-tuottaja

Lainaus

Positiivisia ajatuksia

Ari Ylä-Anttila — Fri, 14 Sep 2012 13:57:07 +0000

Maanantaina olin mielestäni jonkin tärkeän äärellä. Silloin lanseerasimme
julkisuuteen Elämä pelissä 3 -sisältökokonaisuuden ensimmäisen kerran. Ja
esittelimme päähenkilöt. Toinen juontajista Marco Bjuström kommentoi
avaussanojani, että "Ylä-Anttilakin on niin innoissaan, ettei tahdo
puhujapöntössä pysyä". Ja tottahan se on. Toivottavasti into tarttui ja
tarttuu.

Miksi olin ja olen niin innoissani?

Siksi, että uskon meidän asiaamme. Ja se on se, että hyvin tehdyn
reality-tv-sarjan ja ja vahvan verkkosisällön avulla on mahdollista
vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Vieläpä niin, että ihmiset voivat parantaa
oman elämänsä laatua. Tarjoamme siihen tietoa ja välineet.

Tämä konsepti on uskoakseni ihan vientikelpoista tavaraa. Olemme jo
onnistuneet myymään tätä parille tv-yhtiölle ja kansanterveystyön
lähettiläämme ovat esitelleet tuloksia kansainvälisillä foorumeilla. Ja
vastaanotto on ymmärtääkseni ollut myönteinen.

Tietenkin kaiken voi tehdä aina paremmin ja koko ajan tehdessä oppii. Tässä
kolmannessa kaudessa on yhdistetty kahden ensimmäisen kauden parhaita
kokemuksia. Ensimmäistä kertaa testin tehnyt saa halutessaan sähköpostiinsa
henkilökohaisen valmennusohjelman. Tämä on julkista palvelua, josta ei enää
erikseen tarvitse maksaa mitään.

Olen myös ylpeä siitä, että kahden ensimmäisen kauden testin tehneet ovat
antaneet tärkeää tietoa kansanterveystyön tarpeisiin. Tätä dataa tutkijat
ovat käyttäneet hyväkseen ja käyttävät koko ajan.
Ja siinäkin on jotain, mitä voi esitellä kansainvälisissä kokouksissa
muille ihmeteltäväksi.

Elämä pelissä ei olisi syntynyt pelkästään Yleisradion voimin. Muttei
minkään muunkaan yhden toimijan. Yleisradio, Tarinatalo ja Duodecim ovat
yhdessä saaneet aikaiseksi enemmän kuin kukaan meistä kolmesta yksin.
Lisäksi meillä on lukuisia tukijoita ja kumppaneita, joita ilman näitä
sisältöjä ei olisi syntynyt. Esimerksiksi Sitra on jo kaksi kertaa ollut
todella merkittävällä panoksella mukana.

Että tällaisesta sitä revitään innostusta.

Ari Ylä-Anttila 13.9.2012

Lainaus

Terveydenhuollon tietojärjestelmien tuskien taival

Kai Byman — Mon, 02 Apr 2012 13:26:03 +0000

Haastattelemani HUS:n hallintoylilääkäri, dosentti Lasse Lehtonen on pätevän ja mukavan oloinen mies. Plakkarissa on kaksi tohtorintutkintoa: lääketieteestä ja oikeustieteestä. Lehtonen pudottelee kuin liukuhihnalta kovaa tekstiä siitä, miten toimimattomat tai puutteelliset potilastietojärjestelmät tuottavat harmaita hiuksia koko ammattikunnalle. Vaikeaa on kuulemma löytää lääkäriä, jolla ei olisi kokemuksia koko tietojärjestelmän kaatumisesta, käyttökatkoksista, toimintojen hitaudesta tai jopa tietojen äkillisestä katoamisesta.

Ylilääkäri Lehtosen mukaan paljon puhuttua lääkäripulaa ei olisi, mikäli terveydenhuollon tietotekniikkajärjestelmät pelittäisivät. Suomessa on lähes 20 000 lääkäriä, mikä on enemmän kuin koskaan. Määrä on hyvää kansainvälistä tasoa, mutta ongelma on siinä, että ammattikunnan aika kuluu aivan johonkin muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön. Takkuavien tietojärjestelmien kanssa painiskelu on yksi merkittävimmistä työajan kuluttajista suomalaisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Erityisen ongelmallista on se, että tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Samaa tietoa joudutaan jatkuvasti kirjaamaan moneen kertaan eri järjestelmiin. Potilastiedot eivät näy lääkärille yhdestä paikasta, vaan ne pitää monasti hakea jopa kymmenien eri lähteiden kautta. Edelleen häkellyttävän suuri osa lääkäreistä käyttää pääasiallisesti paperia tai faksia hankkiessaan potilastietoa muista terveydenhuollon organisaatioista. Potilastietoja kopioidaan myös USB-muisteille, DVD-levykkeille sekä erilaisille web-lomakkeille.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on laskeskeltu, että noin 10%:a erikoislääkäreiden vuotuisesta työpanoksesta hukataan tiimalasien tuijotteluun. Eli jo pelkästään HUS:n toiminta-alueella tämä tarkoittaa 200 lääkärin työmäärää. Helsingin seudulla erikoislääkärien poliklinikka-ajasta käytännössä yli puolet tärvääntyy tietokoneiden kanssa touhuamiseen.

Lasse Lehtonen muistuttaa, että vielä 90-luvulla Suomi oli edelläkävijä terveydenhuollon sähköistämisessä. Pienen maan kehitysresurssit eivät kuitenkaan riittäneet tarvittavien ohjelmistojen päivittämiseen. Nyttemmin suomalaisissa hoitoyksiköissä on pudottu kehityksen kelkasta ja maamme sairaalat ja terveyskeskukset toimivat 15-20 vuotta vanhalla teknologialla, parahtaa HUS:n hallintoylilääkäri.

Potilasjärjestöistä kerrotaan, että tietojärjestelmien toimivuuteen ja käytettävyyteen liittyvät puutteet aiheuttavat jo suoranaisia riskitilanteita potilaiden hoidossa. Järjestöissä ollaan vähintäänkin turhautuneita tavasta, jolla kokonaisvaltaisen ja yhteensopivan tietojärjestelmän kehittäminen on terveydenhoitoalalla laiminlyöty.

Myös resurssipulan ja potilasjonojen paineessa työskentelevän lääkärikunnan mitta alkaa olla täynnä. Viimeisen vuosikymmenen aikana terveysalan IT-järjestelmiin on satsattu satoja miljoonia euroja, mutta varsin vähän valmista on saatu aikaiseksi. Ja vaikka valmista olisikin tullut, niin kaikkea leimaa pirstaleisuus: hyvää, koko terveydenhuoltojärjestelmälle yhtenäistä tietotekniikkatuotetta ei ole, vaan alalle on syntynyt sekalaisten projektien viidakko, jossa yhtä ominaisuutta on kehitetty yhteen paikkaan ja toista toiseen.

Tuloillaan oleva uusi terveydenhuoltolaki laajentaa potilaan mahdollisuutta valita hoitopaikkansa. Uudistus lisää näin ollen lääkärien tarvetta saada potilaita koskevaa tietoa oman organisaation lisäksi myös muista hoitopaikoista. Pitäisikö lääkärikunnan hätähuuto potilastietojärjestelmistä lopultakin ottaa riittävän vakavasti?

Lainaus

Hermostutko helposti?

Pekka Mustonen — Thu, 08 Mar 2012 15:50:36 +0000

Elämä pelissä –hanke pureutuu kolmannella kaudellaan siihen, miten ihmisen kielteisyys vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Elämä pelissä –testi uusitaan niin, että se antaa elinajanodotteen lisäksi arvion käyttäjänsä elämänasenteen positiivisuudesta tai negatiivisuudesta sekä tietoa sairausriskeistä. Osana testin rakentamista tutkitaan sitä, miten erilaiset suomalaiset suhtautuvat arjen vastoinkäymisiin ja miten nämä kuormittavat elämää.

Ensi syyskaudella TV1:llä nähtävän tv-ohjelman päähenkilöt pyrkivät kohentamaan elämänsä laatuaan ja terveyttään mm. opettelemalla sietämään entistä paremmin vastoinkäymisiä. Lisäksi Elämä pelissä tarjoaa ensi syksynä kaikille suomalaisille monipuolista ja personoitavaa terveysvalmennusta, jonka ovat laatineet johtavat asiantuntijat.

Vastaamalla tähän kyselyyn (klikkaamalla tätä linkkiä) autat testin kehittämisestä vastaavaa asiantuntijatyöryhmää heidän työssään!

Päivitys: Allekirjoittanut Ylen Aamu-tv'ssä perjantaina 9.3.

Lainaus

Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa

motvirtanen — Thu, 28 Oct 2010 14:19:01 +0000

MOT-ohjelman jaksossa "Kolesterolipommi" esitettiin 25.10.2010 kritiikkiä veren kolesterolin alentamiseksi tarkoitettua ennaltaehkäisevää statiinilääkitystä kohtaan.

Hoitosuosituksen laatineen lääkäriseura Duodecimin käypä hoito -työryhmän jäsenet kieltäytyivät yhtä lukuun ottamatta MOT:n haastattelupyynnöistä, mutta kolme päivää ohjelman jälkeen työryhmä julkaisi tiedotteen, jossa väitetään ohjelmassa olleen virhetulkintoja.

Toimitus pitää kiinni ohjelmassa esitetyistä tiedoista ja ohjelman näkökulmasta. Julkaisemme Duodecimin tiedotteen tässä kokonaisuudessaan, kommenteilla varustettuna. MOT:n toimittajan Martti Backmanin vastaukset erottuvat tiedotteen tekstistä kursiivilla.

Pääasiasta ei kuitenkaan saada erimielisyyttä aikaiseksi. Kuten tiedotteessa selvästi sanotaan: "Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa". Tätä lausetta ei jostain syystä löydy voimassa olevasta hoitosuosituksesta. On todella valitettavaa, ettei kukaan käypä hoito -ryhmän professoreista tai dosenteista halunnut sanoa sitä itse ohjelmassa.

Matti Virtanen

tuottaja, MOT

- - -

Tiedote: Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa - lääkehoito tarpeen suuren riskin potilailla

Maanantaina 25.10. esitetyssä YLE1 MOT-ohjelmassa ”Kolesterolipommi” esiintyi virhetulkintoja, joiden johdosta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -työryhmä on huolissaan tarpeellisen hoidon jatkumisesta. Jos epäilee lääkkeen aiheuttamia sivuvaikutuksia, kenenkään ei tule oma-aloitteisesti lopettaa statiinilääkitystään. Lääkityksestä tulee neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Kolesterolilääkitys on tarpeen niillä potilailla, joilla on suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitapahtumiin. Tällaisia henkilöitä ovat sepelvaltimotautipotilaat, sydäninfarktin sairastaneet, diabeetikot, aivohalvauspotilaat, valtimoiden kovettumatautia sairastavat potilaat ja perinnöllisiä rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä sairastavat henkilöt. Lisäksi tulevat kyseeseen ne potilaat, joilla on suurentunut riski sairastua erilaisten riskitekijäkasaumien (tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino, ikä, miessukupuoli) vuoksi sepelvaltimotautiin.

Lääkityksen hyödyt on osoitettu kiistattomasti jo vuodesta 1994 lähtien lukuisissa hoitotutkimuksissa yli 100 000 potilaalla. Päinvastoin, kuin mitä TV-ohjelmassa sanottiin, tutkimukset osoittavat, että mitä suurempi LDL-kolesterolin (”pahan kolesterolin”) lasku on, sitä enemmän sydänkohtaukset ja -kuolemat vähenevät.

- - -

MOT:n vastaus: Ohjelman pääpointtina oli havainto, että vuonna 2005 käyttöön otetun uuden lääkekokeita koskevan säännöstön jälkeen ei yksikään kolesterolilääkkeiden tehoa koskeva tutkimus ole pystynyt osoittamaan kolesterolin alennuksesta koituvaa hyötyä, ei vähäisen eikä korkean riskin potilailla, ei kuolevuuden vähentymisenä eikä edes sydäntautitapahtumien vähentymisenä.

Kaikki ne hoitotutkimukset, johon arvoisa käypähoitotyöryhmä viittaa, on tehty ennen sääntöuudistusta, jolloin lääkekoetta sponsoroinut lääkeyritys saattoi keskeyttää kokeen milloin tahansa ja haudata negatiiviset tulokset ikiajoiksi.

Ohjelmassa viitattiin yksilöidysti myös kahteen tuoreeseen tutkimukseen, jotka osoittivat, ettei korkea ”paha” LDL ole syyllinen valtimoiden tukkeutumiseen.Toisessa näistä havaittiin, että USA:ssa sydänkohtauksen saaneiden veren LDL-kolesterolipitoisuus oli huomattavasti alle väestön keskiarvon. Toisessa, laajalti arvostetussa brittiläisessä HPS-tutkimuksessa paljastui,että LDL:n pudotusta ei seurannut vähentymä sydänkohtauksissa ja -kuolemissa, vaan pikemminkin päinvastoin.

- - -

Tiedote: TV-ohjelmassa esitettiin, että Suomessa vain noin 10 ihmishenkeä säästyisi statiinilääkityksellä vuodessa. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että statiinilääkityksellä estetään Suomessa pikemminkin tuhansia kuin kymmeniä sydänkuolemia vuodessa. Esimerkiksi TV-ohjelmassa mainitussa 4S-tutkimuksessa, johon myös Suomi osallistui, statiinilääkitys vähensi sydänkuolemia 42 %.

- - -

Vastaus: MOT-ohjelmassa ei esitetty, että Suomessa statiinilääkityksellä säästyisi vain noin kymmenen ihmishenkeä vuodessa. Kysymys oli ennalta ehkäisevällä lääkityksellä saavutettavasta säästöstä. Jo sairastuneiden henkilöiden hoidon tarpeellisuutta ei haluttu kiistää, siellä lienee hyötyjä saavutettavissa.

Väittämä kymmenen ihmishengen vuosittaisesta säästöstä perustuu tänä vuonna New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”Projected Effect of Dieatary Salt Reductions on Future Cardiovascular Disease”. (Bibbins-Domingo, Chertow ym. 2010.)

Tutkimuksen pääkohde oli suolan vähentämisen terveysvaikutuksissa, mutta siinä vertailtiin myös muiden interventioiden vaikutuksia väestön sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä. Tutkijat laskivat, että USA:n yli 300 miljoonan ihmisen populaatiossa statiinihoidolla saatava kokonaiskuolleisuuden alenema olisi 5 400 henkeä.

Suomen viisimiljoonaiseen väestöön siirrettynä se merkitsisi 80 hengen säästöä. Mutta koska Suomessa hoidetaan statiineilla toistaiseksi vajaata 700 000:ta henkeä, jäisi nettohyöty noin kymmeneen henkeen vuodessa. Vaikuttaa siltä, että käypähoitoryhmän laskelmissa ei ole otettu huomioon statiinien aiheuttamien haittavaikutusten johdosta menetettyjä ihmishenkiä.

Käypähoitotyöryhmän viittaamassa 4S-tutkimuksessa statiinilääkitys todellakin vähensi sydänkuolemia suhteellisesti 42 prosenttia, enemmän kuin missään muussa kokeessa. Mutta absoluuttisina kuolinlukuina tulos näyttää aivan toiselta: Hoitoryhmästä kuoli 5 prosenttia koehenkilöistä, kontrolliryhmästä 8,5 %. Absoluuttinen riski siis väheni vain 3,5 prosenttiyksikköä.

Lisäksi on muistettava, että 4S-tutkimus oli sponsorinsa, statiineja valmistavan lääketehdas Merckin lujassa ohjauksessa.

- - -

Tiedote: Lääkityksestä johtuvat haitat ovat harvinaisia. Tavallisimpia ovat lihassivuvaikutukset. Toiseksi tavallisimpia ovat maksa-arvojen (maksaentsyymien) nousu. Jotkut ovat joutuneet keskeyttämään lääkityksen lihassivuvaikutusten vuoksi. TV-ohjelmassa statiinihoitoon liitetty haimatulehdus on erittäin harvinainen ja voi johtua myös monesta muusta syystä, kuten runsaasta alkoholin käytöstä, sappikivistä tai ylipainosta. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, lääkitys voidaan keskeyttää, annos korjata tai lääke vaihtaa toiseen.

- - -

Vastaus: MOT-toimituksen saaman runsaan palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että statiinilääkityksestä johtuvat haitat ovat yleisiä ja vakavia. On hämmästyttävää, että käypähoitotyöryhmä ei ole niistä perillä. Mm. haimatulehdukset, näön ja muistin heikkeneminen sekä impotenssi tuntuvat olevan sille täysin vieraita haittoja.

Myös ohjelmassa esitelty Leino Utriaisen haimatulehdus johtui kiistatta statiineista. Lääkeyhtiö on myöntänyt sen maksamalla Utriaiselle mukisematta korvauksen.

Ohjelmassa esitellyt tilastot haimatulehdusten määrän kasvusta samaan aikaan kun statiinien käyttö on lisääntynyt, eivät sisältäneet alkoholin aiheuttamia haimatulehduksia. Ne tilastoidaan erikseen.

Ohjelmassa siteerattu amerikkalaistutkimus osoittaa, että statiinihoitoon liittyvät haimatulehdukset eivät suinkaan ole harvinaisia, kuten käypähoitotohtorit väittävät. Suomessa ne aiheuttavat laskennallisesti 218 haimatulehdusta vuodessa. Olisi suotavaa, että käypähoitotyöryhmä ottaisi tämän riskin vakavasti ja käynnistäisi tutkimuksen siitä, mikä yhteys 62 prosentilla kasvaneella haimatulehdusten esiintyvyydellä on satiinihoidon yleistymiseen.

Haimatulehduksen riskiä ei voida poistaa vaihtamalla statiini toiseen, sillä haitta on kaikkia statiineja koskeva luokkahaitta.

- - -

Tiedote: Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa. Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin. Statiinilääkitystä harkitaan joka potilaan kohdalla erikseen arvioimalla riskit ja ottamalla huomioon muut potilaan sairaudet ja olemassa olevat lääkitykset. Sopivan lääkeannoksen löydyttyä lääkityksen tehoa seurataan ja lääkeannos tarkistetaan vuosittain.

Allekirjoitukset: Työryhmän pj. prof. Matti J Tikkanen, prof. Timo Strandberg, prof. Petri Kovanen, prof. Jorma Viikari, prof. Antero Kesäniemi, dos. Hannu Vanhanen, dos. Mikko Syvänne, dos. Matti Salo.

- - -

Vastaus: MOT-toimituksen saamassa palautepostissa toistuvat kertomukset siitä, kuinka hoitava lääkäri määräsi lähes automaattisesti statiinihoidon vain raja-arvon ylittävän kolesterolitason perusteella, riippumatta siitä, oliko potilaalla muita riskitekijöitä, esimerkiksi sv-sairauksia suvussa. Siis näyttää siltä, että käytännössä usein hoidetaan pelkkää kolesterliarvoa.

Käypähoitotyöryhmän tiedotteessa sanotaan nyt suoraan, että ”pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa”. Tämä on myös ohjelmassa esiintyneiden, nykyistä hoitolinjaa arvostelleiden asiantuntijoiden ja potilaiden näkemys. Toivottavasti Suomen lääkärikunta ymmärtää tämän jälkeen, että veren kolesterolipitoisuus ei ole hoitoa vaativa sairaus.

Martti Backman
toimittaja/MOT

Lainaus