http://blogit.yle.fi/asiasana/ateneum fi http://blogit.yle.fi/puoliseitseman/vertailussa-museoita-lasten-kanssa-nykytaidetta-vanhaa-taidetta-vai-elaimia <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p><strong>Eläinmuseo vs Sara Hildenin taidemuseo vs Ateneumin</strong></p><p>Eli vertailussa kolme erilaista museota jossa kannattaa piipahtaa lasten kanssa vielä tammikuun aikana. Varmista aukioloajat netistä.</p><p>Testiryhmässä Pauliina-äiti, Heini-äiti, Lotta 7 v, Peppi 5v, Sanna 6 v, Otso 10 v, Elmo 14 v, Kaarlo 13 v   </p><p><strong>Eläinmuseo</strong></p><p>Eläinmuseo eli Luonnontieteellinen museo Helsingissä on lasteni lempimuseo. Elämyksiä riittää kaikenikäisille. Kotimaisten eläinten kerroksessa voi ryömiä lumitunneliin ja tunnustella miten erilaiselta eri eläinten karvapeitteet tuntuvat. Eri eläinten kakat ja muut jätökset ovat osa pysyvää näyttelyä mutta ne jaksavat naurattaa lapsia- ja aikuisia-  joka kerta.</p><p>Jännittävä Lepakko-näyttely päättyy tammikuun lopulla. Pimennetyssä kellarikerroksessa on sekä faktaa että fiktiota lepakoiden mystisestä maailmasta.   </p><p><span class="blogz-inline-image blogz-inline-image--large"><a href="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/img_9760.jpg" class="blogz-inline-image-link"><img title="dinosauruksen luuranko Eläinmuseossa" class="blogz-imagestyle-large lightbox-enabled" typeof="foaf:Image" src="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/img_9760.jpg?itok=u_En_8Vn" alt="Eläinmuseon dinosaurus" /></a></span></p><p>Suurimman dinosauruksen luurangon alla on kiinnostava video jossa näytetään dinosaurustutkijoita  työssään.</p><p>PLUSSAT</p><p><em>Täällä on niin jännää! Varsinkin pimeä Afrikka-huone ja lepakot</em>- Peppi</p><p><em>Dinosaurukset on niin isoja. </em>Sanna</p><p>MIINUKSET</p><p><em>Aina samat asiat täällä.</em> Lotta</p><p><em>Sulkeutuu aikaisin- kannattaa varmistaa aukioloajat sillä arkena menee kiinni jo klo 16 (torstaisin klo 18).</em> Pauliina</p><p><span class="blogz-inline-image blogz-inline-image--large"><a href="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/afrikan_yo.jpg" class="blogz-inline-image-link"><img title="Gepardi saaliinsa kanssa puussa Eläinmuseon dioraamassa" class="blogz-imagestyle-large lightbox-enabled" typeof="foaf:Image" src="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/afrikan_yo.jpg?itok=Pd0U4BZb" alt="Eläinmuseo Afrikan yö-dioraama" /></a></span></p><p>Pepin lempi dioraama on pimeä Afrikan yö. Istuimme savannimaisemassa ja Peppi pelkäsi, että gepardi hyppää alas puusta. Ei hypännyt.</p><p> </p><p><strong>Sara Hildenin taidemuseo</strong> Tampereella</p><p>Ellen Gallagherin näyttely 26.1. asti</p><p>Viime aikojen kehutuin taidenäyttely esittelee afrikkalaisamerikkalaisen feministitaiteilijan teoksia Tampereella. Lapsetkin jaksoivat ihmetellä taiteilijan näperrystekniikkaa- monet teokset ovat taiturimaisesti kirurginveitsellä leikattuja. Mielikuvitus sai lentää Atlantis-teosten äärellä, vaikka varmasti monet viittaukset afroamerikkalaiseen kulttuuriin menivätkin lapsilta ohi- kuten minultakin. Näyttely vetää väkeä varsinkin opastusaikoihin, lapset melkein jäivät taide-entusiastien jalkoihin. Opas sai kuitenkin rohkeasta taiteilijasta ja kummallisista teoksista aikaan vain kuivakan esitelmän joten jatkoimme omia polkujamme.</p><p>PLUSSAT</p><p><em>Mäkin haluan askarrella.</em> Peppi</p><p><em>Siistejä kaloja.</em> Otso</p><p><em>Makeeta tekniikkaa.</em> Elmo</p><p>MIINUKSET</p><p><em>Tylsä opastus.</em> Elmo</p><p><em>Kirjaa ei saatavilla (loppuunmyyty).</em> Heini</p><p> </p><p><span class="blogz-inline-image blogz-inline-image--large"><a href="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/img_0754.jpg" class="blogz-inline-image-link"><img title="Miksei tähän saa kiivetä ihmettelevät lapset Jungle Gym teoksen äärellä" class="blogz-imagestyle-large lightbox-enabled" typeof="foaf:Image" src="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/img_0754.jpg?itok=REn4qHcq" alt="Ellen Gallagherin Jungle Gym teos" /></a></span></p><p><em>Miksei kiipeilytelineeseen saa kiivetä.</em> Lotta Jungle Gym-teoksen äärellä.  </p><p> </p><p><strong>Ateneum</strong></p><p>Ateneumin taidemuseossa on suomalaiset klassikkoteokset <em>Haavoittuneesta enkelistä Taisteleviin metsoihin</em> ja lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Tunnetuimmat taideteokset on koottu pohjakerrokseen, ja juuri sen verran lapset jaksoivat katsella vanhaa taidetta. Toisen kerroksen Järven lumo-näyttely Tuusulanjärven taiteilijoista ei enää kiinnostanut vaikka teokset ovatkin helposti ymmärrettäviä. Museon komeissa kiviportaissa on fossiileja ja niiden bongaaminen tuotti eniten innostusta joukossamme. Mietin että se siitä taidekasvatuksesta, mutta mielestäni tärkeintä on, että lapset viihtyvät museossa edes hetken. Täytyy käydä erikseen Rafael Wardin näyttelyssä.</p><p>PLUSSAT</p><p><em>Fossiileja portaissa.</em> Kaarlo</p><p><em>Klassikot helposti nähtävissä.</em> Pauliina</p><p>MIINUKSET</p><p><em>Miksei täällä saa koskea mihinkään?</em> Peppi</p><p><em>Mua ei kiinnosta tää vanha kama.</em> Kaarlo</p><p> </p><p><span class="blogz-inline-image blogz-inline-image--large"><a href="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/img_0856.jpg" class="blogz-inline-image-link"><img title="Aino-triptyykki Ateneumin taidemuseossa" class="blogz-imagestyle-large lightbox-enabled" typeof="foaf:Image" src="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/img_0856.jpg?itok=AgX2o1xJ" alt="Tytöt ihmettelevät Aino-triptyykkiä Ateneumissa " /></a></span></p><p>Tytöt kyselivät mitä Aino-triptyykissä oikein tapahtuu. Siinä olikin selittämistä.</p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/5550?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Sun, 05 Jan 2014 10:49:01 +0000 Pauliina_Ps 5550 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/puoliseitseman/vertailussa-museoita-lasten-kanssa-nykytaidetta-vanhaa-taidetta-vai-elaimia#comments http://blogit.yle.fi/dokblog/eino-makinen-valo-ja-elokuvia-ateneumissa <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p>Dokumenttielokuva on päässyt ensimmäistä kertaa Ateneumiin. Esillä on kansatieteellisen elokuvan grand old maniksi aikanaan ristityn Eino Mäkisen (1908-1987) valokuva- ja elokuvanäyttely. Elokuvien myötä tapahtumaan liittyy myös aimo annos dokumenttielokuvan historiaa.</p> <p>Mäkinen teki merkittävän elämäntyön kansatieteellisen elokuvan parissa. Kun Kansatieteellinen Filmi Oy 1930-luvun puolivälissä perustettiin, Mäkinen valittiin toimitusjohtajaksi. Ensi vuosien käytännössä se tarkoitti useamman dokumenttielokuvan valmistamista vuosittain. Mäkinen oli toiminnan ydinhahmo ja elokuvien pääkuvaaja. Suunnitteluapua hankkeet saivat kuvattavan aihepiirin tieteelliseltä neuvonantajalta. Huomattavimmat elokuvansa Mäkinen teki yhteistyössä Kustaa Vilkunan kanssa.</p> <p>Yhtiö valmisti yli 30 lyhytelokuvaa ohjelmanaan kansanperinteen pelastaminen: filminauhalle tallentuivat kuvaushetkellä katoamassa olleet työmenetelmät ja –taidot. Tunnetuimmat esimerkit tästä ovat kaskenpoltosta ja ruuhen veistosta.</p> <p>Mäkinen ei kuitenkaan ollut täysin vakuuttunut elokuvauksen mahdollisuudesta tieteen teossa kuten esimerkiksi Sakari Pälsi. Siksi Mäkinen kannatti täysin voimin filmille tallennettujen perinnekäytänteiden ja -tapojen populaaria esittämistä. Yhdessä äänitysalan pioneerin Lauri Pulkkilan Filmistudio Oy:n kanssa Kansatieteellinen Filmi julkaisi 10 yleisille markkinoille suunnattua kansatieteellistä lyhyelokuvaa.</p> <p>Eino Mäkinen - Valokuvia ja elokuvia -näyttely antaa kuvan monipuolisesta visualistista. Vaikka ei itse ehkä paras esimerkki olekaan, hänet tunnettiin modernin taidevalokuvan puolestapuhujana. Ateneumissa on nähtävänä Mäkisen valokuvia ja elokuvia 1920–40 -luvuilta. Monilla esillä olevalla valokuvalla on suora yhteys Mäkisen elokuviin.<br /> Valokuvaajana, jota hän arvosti enemmän kuin elokuvaajan uraansa, Eino Mäkinen arvosteli 1920-luvun lopulla vanhakantaisena pitämänsä harmonisen maisemakuvauksen perinnettä. Hänen tavoitteenaan oli kirjoittaa ja piirtää valolla dynaamisia näkyjä, tehdä katsojaan vaikutus.</p> <p>Eino Mäkinen tutustui arkkitehti Alvar Aaltoon 1930-luvun alussa. Mäkisestä tuli ajan myötä Aallon luottovalokuvaaja, joka kuvasi arkkitehdin rakennukset ja Artekille suunnittelemat huonekalut ja esineet. Mäkisellä oli tärkeä sijansa Aallon apuna myös Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa.</p> <p>Eino Mäkisen elokuvat ja pääosa valokuvista on talletettu Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon (KAVA). Mäkisen ja erikoistutkija Lauri Tykkyläisen yhteistyön ansiosta kokoelmat tulivat silloiselle elokuva-arkistolle, joka on huolehtinut kuvaajan tuotannosta kokonaisvaltaisesti.</p> <p>Ateneumin näyttely on toteutettu yhteistyössä Kavan kanssa. Kuraattorina toimii valokuvasuunnittelija Kai Vase ja näyttelyarkkitehti Marja Kanervo.</p> <p>Eino Mäkisen näyttelyn yhteydessä järjestetään seminaari Ateneumissa keskiviikkona 25.1.2011, jonka yhteydessä esitetään noin kello 15 myös elokuvia (dvd-formaatissa). Tarkat kellonajat eivät vielä ole tiedossa.</p> <p>Filmiltä Mäkisen elokuvia esitetään hiukan yli tunnin kestävässä näytöksessä Orionissa (Eerikinkatu 15) lauantaina 29.1. klo 17. Esillä ovat 35 mm:n klassikot: Kaskisavun mailta (1937), Rauman pitsit (1938), Suonikylän talvielämää (1938), Kallankari (1940) ja Haaparuuhen synty (1936).</p> <p> </p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/3469?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Fri, 05 Nov 2010 13:40:26 +0000 Jari Sedergren 3469 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/dokblog/eino-makinen-valo-ja-elokuvia-ateneumissa#comments