Blogit - Euro

EU:n talous ja keskinäisriippuvuuden aika

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 24 Sep 2014 07:59:46 +0000

Uhkaako euroaluetta deflaatio eli se, että päinvastoin kuin inflaatiossa, hinnat alenevat ja talous hyytyy sitä kautta. Jos uhkaa, niin kannattako meidän seurata deflaatiosta kärsivän Japanin tietä tilanteen ratkaisuyrityksissä. Eli harjoittaa. perinteisempien elvytyskeinojen lisäksi keskuspankin harjoittamaa määrällistä elvytystä, eli sitä, että keskuspankki ostaa pankeilta niiden omistamia velkakirjoja.

Lisätäkseen kasvua EKP on laskenut korkoja ja ostanut velkakirjoja, mutta onko sillä vielä muita keinoja käytettävissä?

Jos kysyntää halutaan lisätä joissain EU- maissa, niin mitä silloin pitää tehdä? Lisätä elvytystä ilmeisesti. Mutta miten? Ja ollaanko silloin yleensä jotain kautta jotain kautta loppujen lopuksi yhteisvastuun tiellä.

Entä miten eri maat voivat elvyttää, jos ne jo muutenkin ovat ylittäneet tai ylittämässä Maastrichtin sopimuksen velka- ja alijäämärajat. Onko meillä edessä jossain vaiheessa se, että niitä rajoja on muutettava? Ja jos on, niin miten?

Entä euro? Oliko euro hyvä idea, ja miten meidän olisi käynyt ilman sitä?

Ohjelmassa haastateltavana on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto

Lainaus

EU ja maailman muutos

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 03 Sep 2014 07:35:40 +0000

Parikymmentä vuotta sitten kun Suomi liittyi EU:hun, Ulkoasiainneuvos Antti Kuosmanen oli Suomen EU-jäsenyysneuvotteluvaltuuskunnan jäsen. Hän oli siis neuvottelemassa Suomen jäsenyydestä. Sen jälkeen hän on urallaan tehnyt töitä myös muiden EU-asioiden parissa.

Mutta miltä EU:n kehitys jäsenyysneuvotteluiden aikaan verrattuna näyttää nyt? Vanha innostus EU:hun rauhantuojana perustana on vaimennut, ja EU:n asema kansainvälisenä toimijana on heikentynyt kun nousevien maiden rinnalla ja EU:n lainsäädännöllinen pohja on muuttunut.

Mutta onko rauha nyt ja ikuisesti tulevaisuudessa niin itsestään selvä asia, ettei siihen tarvitse kiinnittää huomiota. Ja mitä maailmantaloudessa tapahtuu seuraavaksi? Jos maailmassa elintaso tasoittuu eri maanosien ja valtioiden välillä, niin miten käy EU:n? Jos EU-kansalaiset köyhtyvät huomattavasti, niin minkälainen kriisi siitä seuraa? Mitä siitä seuraa EU:n asemalle globaalisti ja mitä tapahtuu EU:lle, sen rakenteelle ja pysyvyydelle?

Lainaus

EU ja talouden näkymät

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 27 Aug 2014 07:54:47 +0000

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineita tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi.

USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä palattu Erooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla.

Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuuttakymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta, joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enään juuri ole. Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu.

Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Lainaus

EU:n kehitys

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 12 Feb 2014 07:44:32 +0000

Miten demokraattista on EU:n päätöksenteko? Velkakriisin pahimpaan aikaan ainakin ongelmia oli. Entä EU:ssa harjoitettava talouspolitiikka. Onko nykyisin harjoitettavalle politiikalle vaihtoehtoja. Jos on, niin pohditaanko niitä avoimesti? Ja miten demokraattista oli se päätös, kun maat sitoutuivat jatkossa keskipitkällä aikavälillä 0,5% rakenteellisiin alijäämiin? Pitäisikö meidän laskea se hinta, mikä eurosta erosta Suomelle koituisi, että voisimme puhua tästäkin aiheesta kaikki yhdessä faktojen pohjalta.

Entä EU:n ulkosuhteet. Miten iso ongelma se on EU:n toimintakyvylle, että eri jäsenmaat haluavat esiintyä ulkosuhteissa itsenäisinä? Miltä Ukrainan tilanne nyt vaikuttaa. Ja miltä vaikuttavat EU:n ja USA:n väliset vapaakauppaneuvottelut.

Ohjelmassa on haastateltavana ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Lainaus

Brysselin kone: EU ja aiemmat valtioliitot - haastateltavana professori Erkki Pihkala.

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 21 Aug 2013 07:26:29 +0000

Professori emeritus Erkki Pihkala on opettanut taloushistoriaa Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Hän on sitä mieltä, että EU on ainutlaatuinen kokeilu, jonka kaltaista historiassa ei aiemmin ole ollut, vaikka maailmassa ja Euroopankin alueella on ollut erilaisia valtioliittoja, liittovaltioita ja tulliliittoja.

Mutta mitä asioita taloushistorian perusteella voi miettiä kun EU:ta pohtii?

Mitkään rahajärjestelmät eivät ole olleet ikuisia.

Liittovaltiot ovat kaatuneet, kun niiden talous on kohtalokkaasti heikentynyt.

Suuretkin valtiot kuten Kiina, ovat joutuneet vallanvaihdoksen ja hajaannuksen tilaan ennen kaikkea sisäisten erimielisyyksien takia..

Ja vaikka sodan muistot monissa maissa ovatkin haalistuneet, niin Erkki Pihkalan mielestä on syytä muistaa, kun mietitään EU:n mielekkyyttä, että EU tosiaan on ollut rauhan projekti etenkin Saksan ja Ranskan rauhan ylläpitämiseksi.

Mutta entä mitä historiasta voi oppia nykyhetken pulmien ratkaisemiseksi?

Esimerkiksi sen, että Kreikan lainat olisi järkevintä muuttaa ikuisiksi lainoiksi inflaation hiljaa nakerrettaviksi. Niin on tehty ennenkin muualla.

Tai sen, että koska pieniä valuuttoja voidaan murtaa, ja on murrettu, keinottelemalla niitä vastaan, niin mikäli Suomi jonain päivänä ei halua olla enää Eurojärjestelmässä mukana, se voisi harkita sitä, että se käyttää silti euroa tai euroon sidottua valuuttaa rahana, mutta ei enää osallistu Euronjärjestelmään kuulevien maiden sisäisiin maksatuksiin, kuten esimerkiksi ERVV:hen tai EVM:ään.

Lainaus

EU-politiikkaa eurokriisin varjossa

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 07 Aug 2013 07:11:28 +0000

Euromaiden kohtalonyhteys on syvenemässä.

Talouden linjoja yhtenäistää jo nyt six-pack lainsäädäntö, jossa maiden velkaisuuksia ja alijäämiä valvotaan ja säädellään sakkojen uhalla.

Lisäksi pikkuhiljaa tekeillä on Euromaille oma pankkiunioni ja Komissio on myös perustanut asiantuntijaryhmän tutkimaan mahdollisuuksia jonkunlaisiin Euromaiden velkojen yhteisvastuisiin.

Mutta miten pitkälle yhteistyön lisäämisessä voidaan mennä?

Samaan aikaan talous on hitaasti elpymässä, mutta tilanne on vielä hauras.

Haastateltavana on Etla:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

Lainaus

Kuunnelkaa kuutiopäitä!

Virpi Hukkanen — Thu, 10 Feb 2011 16:47:03 +0000

Suomea on ollut tapana pilkata Euroopan unionin mallioppilaaksi. Kaikesta, mistä sovitaan liittolaisten kanssa, pidetään kiinni.

Myös espanjalaiset tuttavani ovat naureskelleet pohjoiselle täsmällisyydelle. Saksalaisia on tapana kutsua kuutiopäiksi – ja siinä samalla suomalaisiakin. Mallioppilaan pilkkaajien mielestä Suomen pitäisi hellittää ja ottaa oppia etelän maista. Ne eivät sopimuksia niin pykälän päälle ota.

Kuutiopäiden ajattelu on näyttänyt eurokriisin puhjettua arvonsa. Kun jotain on sovittu yhdessä, siitä ei voi lipsua. Kun on selvin perustein päätetty, että rahaliitossa valtiot esimerkiksi eivät ylivelkaannu, siitä on pidettävä kiinni! Jos ei pidä, yhteiselosta ei tule mitään.

Löysästi sääntöjä noudattaneet euromaat joutuvat kuuntelemaan nyt kuutiopäitä ja muuttumaan itsekin sellaisiksi. Jos se ei onnistu, euroliitto purkautuu. Silloin Suomi palaisi markka-aikaan. Kukaan ei tiedä, mihin se johtaisi.

Lainaus

Suomi - euroalueen pelastaja

Timo Harakka — Mon, 29 Nov 2010 13:55:57 +0000

Jälleen kerran suomalaiset pääsevät takaamaan toisten velkoja. Ensin Kreikalle 1,6 miljardia, nyt Irlannille ”vain” puoli miljardia. Seuraavaksi on vuorossa Portugali, ehkä myös Espanja.Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esiintyy sankarina, joka on pelastamassa euroaluetta totaalikatastrofilta. Tämä on laskujeni mukaan kolmas kerta, kun Suomi pelastaa Euroopan, ja joka kerta on mennyt vain hullummaksi.

Kun maailmanlaajuinen kriisi alkoi kaksi vuotta sitten, Katainen ilmoitti, ettei tästä kannata ”panikoitua”. Hänen mielestään Suomen talouskasvu ei järky eikä lisää lainaa tarvita. Heti perään Suomen vienti luhistui, teollisuus romahti ja lisävelkaa kerättiin kymmeniä miljardeja.

Onneksi ei panikoiduttu.

Suomi koki tuhoisan pankkikriisin 90-luvulla. Matti Vanhanen kehui, että muut EU-maat ovat kovasti kyselleet neuvoja. Ja kyllä Suomi onkin ollut esimerkki – nimittäin varoittava esimerkki siitä, miten asioita ei pidä hoitaa.Jyrki Katainen puolestaan ajoi kaikin voimin eurooppalaisten pankkien stressitestiä. Kun sitten ryhdyttiin puolivillaisiin ja ylimalkaisiin selvityksiin, Katainen juhli sitä suurena Suomen voittona.

Joka ikinen irlantilainen pankki selvisi testistä vaivattomasti. Nyt ne ovat kuralla ja ajautuneet valtion syliin ja euroalueen veronmaksajien eläteiksi. Nyt on myös Kataisen kellossa toinen ääni.

Stressitestit olivat huijausta, koska niiden pitikin olla. Hetkeksi tunnelma rauhoittui, mutta kun totuus on käynyt ilmi, paniikki on entistäkin suurempi. Sveitsiläispankki Credit Suisse arvioi äskettäin, että väärennetyt testit vain pahensivat tilannetta ja kasvattivat kuplaa. Siis Jyrki Kataisen suoranaisella avustuksella.

Myös Irlannin apumiljardit päätyvät lopulta luottokeinottelijoille. Vuonna 2013 pelurit joutuvat vihdoin kantamaan riskiä ihan itse. EU:n tuoreesta päätöksestä on kiittäminen Saksaa, Ranskaa ja komissiota – näin kertoo kansainvälinen lehdistö.

Mutta jos uskomme Jyrki Kataista, tämäkin on Suomen ansiota. Olemme saaneet ”harvinaisen puumerkin” tärkeään päätökseen, hän kehui.

Ja miksemme uskoisi Jyrki Kataista. Onhan hän monta kertaa aikaisemminkin pelastanut Euroopan. Jos Jyrki Kataiselta kysytään.

Lainaus

Pessimistit hakusessa

Heikki Ali-Hokka, A-plus — Wed, 24 Nov 2010 12:22:42 +0000

"Etsi ohjelmaan ekonomisti, joka uskoo euron kaatumiseen."

Esimiehen kehotus osoittautui hankalaksi. Talouden ammattilaisilla on vakaa usko siihen, että euro kestää tämän myrskyn vaikka natiseekin. Puhelinkierroksen jälkeen ainoa epäileväinen ääni löytyi Tukholmasta: Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen piti euron kaatumista mahdollisena joskaan ei todennäköisenä.

Poliitikkojen optimismille on selvä syynsä. Pahanilmanlinnuille ei tässä tilanteessa ole kysyntää, sillä kriisillä ja synkillä puheilla voisi olla itseään ruokkiva vaikutus. Talousasiantuntijoiden asenteeseen on paljon raadollisempi selitys: euron kaatuminen tulisi liian kalliiksi. Yhden tai kahden mustan lampaan irrottautuminen rahaliitosta olisi sekin hankalaa. Mihin valuuttaan tehdyt sopimukset esimerkiksi sidottaisiin, kun käytössä olisivatkin drakmat, punnat ja kukaties escudotkin. Rahaliitto on järkiavioliitto, josta ei kannata erota.

Poliitikkojenkin julkisivu alkaa horjua. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen puheet harmaantuvat päivä päivältä. Ehkä Katainen alkaa hiljalleen valmistella kansaa uusiin koviin aikoihin ja ottaa itselleen Iiro Viinasen roolia.

A-plus: Voiko rahaliitto hajota?

A-plussan vieraana olivat pääekonomistit Reijo Heiskanen ja Timo Tyrväinen.

Lainaus