Blogit - euroalue

EU ja talouden näkymät

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 27 Aug 2014 07:54:47 +0000

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineita tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi.

USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä palattu Erooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla.

Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuuttakymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta, joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enään juuri ole. Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu.

Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Lainaus

EKP luo rahaa tyhjästä

laitinen_yle — Sat, 12 Nov 2011 19:07:13 +0000

Ihmettelin eräänä päivänä kuinka Euroopan keskuspankki taikoo napin painalluksella rahaa tyhjästä (laskee liikkeelle lisää numeroita) ja ostelee sitten näillä digitaalisilla numeroilla euroalueen kuralla olevien maiden velkakirjoja. Tämän jälkeen nämä maat ovat oikeasti velkaa EKP:lle, vaikka sillä alkuaan ei ollut ollenkaan rahaa ostoksiinsa. Siis ennen kuin EKP:n johto näin päätti.

EKP:n korkein päättävä elin, neuvosto, kokoontuun kerran kahdessa viikossa.

Tämä juttu ei ole humpuukia vaan perustuu Suomen Pankin rahapolitiikan osaston julkaisemaan artikkeliin. Karlo Kauko: Lyhyt johdatus rahaan.

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_onli...

Artikkelin luettuaan tämän blogin kirjoittaja alkoi samalla ymmärtää miksi ihmisten, minä mukaan lukien, on niin vaikea ymmärtää mitä rahalla tarkoitetaan saati sitten euroalueen rahan liikkeitä.

Tavallinen ihminenhän kokee rahaksi sen, jos kukkarosta pilkottaa seteleitä tai kolikoita. Eikä olekaan väärässä. Ekonomistin, Karlo Kaukon, silmin katsottuna tapahtuu kuitenkin häviämistemppu, kun seteli viedään pankkitiskille ja tilille.

” Voiko pankilla olla rahaa? Ei voi, ei ainakaan, jos käytetään näitä tilastollisia määritelmiä (M1, M2 ja M3). Pankin omaisuus ei milloinkaan ole ´rahaa´, sillä luottolaitokset eivät kuulu rahaa hallussaan pitävään sektoriin.
Jos yksityishenkilöllä on lompakossaan seteli, se on rahaa. Jos sama seteli päätyy pankin kassaan, se ei määritelmän mukaan enää ole rahaa. Käsite ´pankin omistama raha´ voisi tarkoittaa käteiskassoja ja talletuksia keskuspankissa, siis pankilla olevaa keskuspankkirahaa.”

Tuosta tuli mieleen, että mikäs sitten on rahaa, jos seteli vaihtuu pankin kassalla digitaalisiksi numeroiksi tilläni eikä enää olekaan rahaa. Ei ainakaan ekonomistien määritelmien mukaan.

Syy on tietysti minun vajavaisessa taloudellisten käsitteiden tuntemuksessani, vaikka tiedänkin tilini olevan plussalla. Minulla on siis ´rahaa´ ja sen pankki on minulle korkoineen VELKAA.

Nykyisin pankit vielä houkuttelevat minua ottamaan velkaa, vaikka en sitä tarvitsisikaan. Vuosikymmeniä sitten oli aivan toisin päin. Minun piti mielinkielin anella pankilta asuntovelkaa kuten muidenkin asuntovelallisten.

Niin, tuo raha, mitä se on? Karlo Kauko varoittaa heti artikkelinsa aluksi käyttämästä sanaa ´raha´ arkikielisen huolettomasti. Vaikkapa niin, että se olisi myös kiinteää omaisuutta, autoja yms.

Savossa sanottaisin, että vaikka olis kuinka ison talon poika, mutta jos ei oo rahhoo, niin ei vuoan oo rahhoo.

”Kaikkein suppein rahakäsite on ´keskuspankkiraha´. Se koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista pankkien pankissa, siis keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten kanssa ei tavallinen kotitalous joudu tekemisiin, mutta pankeille ne ovat tärkeitä. Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa Suomen Pankissa oli yli 20 miljardin euron edestä talletuksia.”

Ilman noita keskuspankkitalletuksia pankit eivät voi toimia. Mikään järkevä pankki ei myönnä luottoja, ellei sillä ole joko valmiiksi keskuspankkirahaa, tai ainakin jokin nopea ja varma keino keskuspankkirahan saamiseksi.

Ketä tarkemmat rahan määritelmät kiinnostavat, niin lukekaa netistä Karlo Kaukon juttu. Vaatii tältä osin hieman keskittymistä.

Entäs tuo Euroopan keskuspankki rahan tyhjästä taikojana? Päättäviä taikureita pankin ylimmässä päättävässä elimessä, neuvostossa, on 17:sta euroalueen jäsenmaasta. Kaikki kansallisten keskuspankkiensa pääjohtajia, Suomen Erkki Liikanen mukaan lukien.

http://www.ecb.int/ecb/orga/decisions/govc/html/index.fi.html

Ilman EKP:n lisääntynyttä rahantaikomisroolia velkakriisissään pyristelevä euroalue olisi vielä suuremmassa lirissä (anteeksi rahvaanomainen ilmaisu).

Kun aiemmin EKP:n suurin huolenaihe oli, että inflaatio ei pääse karkaamaan käsistä, niin nyt eniten huolettaa rahan loppuminen pankeilta ja velkasuossa olevilta valtioilta.

Uutistoimisto Bloombergin nimettömät lähteet kertoivat 10.11. 2011, että vajaan puolentoista vuoden tauon jälkeen EKP on aloittanut uudelleen vakuudellisten joukkovelkakirjojen oston, joilla tuetaan pankkien rahoitusta.

Jo aiemmin näitä velkakirjoja on ostettu 60 miljradilla eurolla ja nyt ilmeisesti 40:llä.

Pahimmin talousvaikeuksissa rämpivien euromaiden valtionvelkakirjoja EKP on ostanut samoin massiivisilla summilla. Luvut ovat niin järkyttävän suuria, että tavallinen ihminen ei edes voi niitä käsittää.

Lisäys 19.11. 2011:

Lisää vahvistusta EKP:n rahantekomyllyn pyörittämisestä tuli täältäkin

http://yle.fi/uutiset/teemat/velkakriisi/2011/11/ekpn_suurostoista_huhut...

On siinä EKP:n rahataikureilla tekemistä, mutta halvaksi ´rahan tekeminen´ tulee. Eivät setelinpainokoneet laula, bittejä vaan syydetään tileiltä toisille...... ja toivotaan, että lopulta kaikki päättyy onnellisesti. Sitähän ei kukaan varmasti tiedä.

P.S.

Sixten Korkman vahvisti mukana olleena sen, että euro-ongelmien synty on sitä, miltä se on jo pitkään näyttänytkin. Mielenkiintoinen haastattelu MOT-ophjelmassa, joka löytyy 21.11. 2011 saakka täältä

http://areena.yle.fi/video/1321296864759

Lainaus

Suomi - euroalueen pelastaja

Timo Harakka — Mon, 29 Nov 2010 13:55:57 +0000

Jälleen kerran suomalaiset pääsevät takaamaan toisten velkoja. Ensin Kreikalle 1,6 miljardia, nyt Irlannille ”vain” puoli miljardia. Seuraavaksi on vuorossa Portugali, ehkä myös Espanja.Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esiintyy sankarina, joka on pelastamassa euroaluetta totaalikatastrofilta. Tämä on laskujeni mukaan kolmas kerta, kun Suomi pelastaa Euroopan, ja joka kerta on mennyt vain hullummaksi.

Kun maailmanlaajuinen kriisi alkoi kaksi vuotta sitten, Katainen ilmoitti, ettei tästä kannata ”panikoitua”. Hänen mielestään Suomen talouskasvu ei järky eikä lisää lainaa tarvita. Heti perään Suomen vienti luhistui, teollisuus romahti ja lisävelkaa kerättiin kymmeniä miljardeja.

Onneksi ei panikoiduttu.

Suomi koki tuhoisan pankkikriisin 90-luvulla. Matti Vanhanen kehui, että muut EU-maat ovat kovasti kyselleet neuvoja. Ja kyllä Suomi onkin ollut esimerkki – nimittäin varoittava esimerkki siitä, miten asioita ei pidä hoitaa.Jyrki Katainen puolestaan ajoi kaikin voimin eurooppalaisten pankkien stressitestiä. Kun sitten ryhdyttiin puolivillaisiin ja ylimalkaisiin selvityksiin, Katainen juhli sitä suurena Suomen voittona.

Joka ikinen irlantilainen pankki selvisi testistä vaivattomasti. Nyt ne ovat kuralla ja ajautuneet valtion syliin ja euroalueen veronmaksajien eläteiksi. Nyt on myös Kataisen kellossa toinen ääni.

Stressitestit olivat huijausta, koska niiden pitikin olla. Hetkeksi tunnelma rauhoittui, mutta kun totuus on käynyt ilmi, paniikki on entistäkin suurempi. Sveitsiläispankki Credit Suisse arvioi äskettäin, että väärennetyt testit vain pahensivat tilannetta ja kasvattivat kuplaa. Siis Jyrki Kataisen suoranaisella avustuksella.

Myös Irlannin apumiljardit päätyvät lopulta luottokeinottelijoille. Vuonna 2013 pelurit joutuvat vihdoin kantamaan riskiä ihan itse. EU:n tuoreesta päätöksestä on kiittäminen Saksaa, Ranskaa ja komissiota – näin kertoo kansainvälinen lehdistö.

Mutta jos uskomme Jyrki Kataista, tämäkin on Suomen ansiota. Olemme saaneet ”harvinaisen puumerkin” tärkeään päätökseen, hän kehui.

Ja miksemme uskoisi Jyrki Kataista. Onhan hän monta kertaa aikaisemminkin pelastanut Euroopan. Jos Jyrki Kataiselta kysytään.

Lainaus