Ystävänpäivä joka päivä

Timo Harakka — Wed, 16 Feb 2011 10:33:18 +0000

Näin ystävänpäivänä on syytä juhlia viime päivinä esiin tullutta kaikkien aikojen kansainvälistä romanssia, joka syttyi kokoomuksen ja Yhdysvaltain lähetystön välille heti viime vaalien jälkeen. Amerikkalaiset eivät olleet uskoa onneaan, kun kokoomus valtasi yllättäen Suomen ulkopolitiikan ja ilmoitti ryhtyvänsä korjaamaan vahinkoa, jonka ”pahamaineiset Amerikka-skeptikot” Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja saivat aikaan.

Nuo sanat löytyvät lähetystön luottamuksellisista raporteista, jotka Wikileaks on tuonut julki.

Uusi ulkoministeri ei aikaillut. Ilkka Kanerva riensi heti ensi töikseen vannomaan uskollisuutta Yhdysvalloille ja suorastaan kehotti virkamiehiään asioimaan lähetystössä.

Luottamukselliset raportit paljastavat, että amerikkalaiset puuttuivat aktiivisesti Suomen sisäpolitiikkaan suosimalla Nato-puoluetta. Ero Neuvostoliiton toimintaan 70-luvulla on toki huomattava, mutta vain aste-ero. Ja sama mies silloinkin kävi hakemassa itselleen tukea vieraan vallan edustajilta. Ja aivan vanhaan Tehtaankadun tyyliin paneteltiin toisten ulkopoliittista kelpoisuutta, tällä kertaa keskustan Nato-varovaisuutta.

Selvin ja näkyvin vaikuttamisen keino on se, että Kanervalle järjestyi välittömästi vierailu ulkoministeri Condoleezza Ricen luokse. Samaan aikaan presidentti Halonen hinkusi tapaamista presidentti Bushin kanssa, mutta lähetystö suorastaan ehdotti, ettei sellaiseen ole aihetta.

Kuinka ollakaan, kesällä 07 lehdistössä roihahti päivittely Yhdysvaltain ja Suomen huonoista suhteista, joihin syyllisiä olivat Halonen ja Tuomioja. Ällistyttävää kyllä, suomalainen media ei lainkaan ymmärtänyt olevansa Yhdysvaltain kampanjassa mukana. Tai jos ymmärsi, sen pahempi.

Kanervan seuraaja, Alexander Stubb, pani vieläkin paremmaksi. Hänen avustajansa Jori Arvonen kävi informoimassa amerikkalaisia maaliskuussa 2009. Arvonen kertoi, että gallupeja johtava kokoomus näkee itsensä jo pääministeripuolueena ja viemässä Suomen Natoon seuraavalla hallituskaudella.

Niinpä lähetystö raportoi Washingtoniin, että tilaisuus on tullut. Suomen Nato-jäsenyys on realistisempi ensi vaalikaudella kuin myöhemmin. Sitä avittaa myös Sauli Niinistön suuri suosio (Comment).

Juuri nyt, vaalien alla, on siis Suomen Nato-jäsenyyden avainhetki. Mutta kokoomus ei nyt suoraan kerro, aikooko se pääministeripuolueena pyrkiä Natoon. Stubb piiloutuu kansan ja demarien kielteisyyden taakse. Selvästikään kokoomus ei halua Nato-vaaleja, mutta voisiko se kertoa Suomen kansalle julkisesti saman kuin Yhdysvaltain edustajille yksityisesti?
Voisiko Stubb noudattaa sitä paljon mainostamaansa avoimuutta?

Kun on ystävänpäivä eli Valentine´s Day, tarjoan kysymyksen myös nykyiselle suurlähettiläälle, Bruce Oreckille. Aikooko Yhdysvallat jatkossakin puuttua Suomen sisäisiin asioihin?

Lainaus

Avartakaa näkökulmaa poliitikot

laitinen_yle — Wed, 01 Dec 2010 22:03:52 +0000

Kun talouskriisit riepottelevat Eurooppaa ja lähestyvät vaalit hallitus- ja oppositiopuolueiden välejä, niin kaikkien poliitikkojen kannattaisi lukea juuri julkistettu Suomen ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus 2010: SUOMEN ULKOPOLITIIKKA 2020.

Miksikö? Siksi, että tieto lisäisi tuskaa sanoa mitä sattuu nykyisessä globalisoituneessa, monenkeskisessä maailmassa. Ulkoministeriön virkamiestyötä tekemä katsaus avaisi paremmin silmiä huomaamaan miten riippuvaisia olemme ulko-, turvallisuus- ja talouspolitiikassamme meistä yhä kauempanakin olevista tapahtumista.

Laaja turvallisuuskäsitys: Kriisejä pyritään torjumaan yhä kauempana.Kuva: YLE.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä tuli mieleen kun lueskelin ulkoministeriön kymmenkohtaista tulevaisuuskatsausta Suomen ulkopolitiikkaan vaikuttavista keskeisistä kehitystekijöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Itse asiassa eivät nämä haasteet mitään uusia ole, jos maailman menoa on kohtuullisesti seurannut. Kaipa kansanedustajat seuraavat maailman muutosta muutenkin kuin kotipaikkakuntansa vinkkelistä. Samoinhan tekevät äänestäjätkin.

Poimitaan katsauksesta, joka löytyy kokonaisuutena täältä

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentId=200730&nodeId=23&...

muutamia sitaatteja mutusteltavaksi.

”Maailmantalouden riippuvuussuhteet ovat syventyneet, muuttaneet muotoaan ja muokanneet valtasuhteita uusiksi.”

Pankkikriisin vaikutusten leviäminen Yhdysvalloista ympäri maailmaa on hyvä esimerkki. Nykyinen EU – maiden talousahdinko pankki- ja valtiotaloudellisine ongelmineen toinen esimerkki. Eivätkö kaikki poliitikkomme ole tätä vielä oikein sisäistäneet, vaikka kaikki tapahtu silmien edessä?

”Alkaneella vuosikymmenellä Suomelta edellytetään entistä terävämpää kykyä vaikuttaa asioihin maamme rajojen ulkopuolella, aikaisessa vaiheessa.”

Siis mitenkä? Kansainvälisissä organisaatioissa kuten erityisesti EU, YK ja monet muut maailman järjestöt. Konfliktien hallinta on osa turvallisuutta kuten Afganistan. Mutta miten kauaksi oikein onkaan mentävä konflikteja hallitsemaan?

Unohtuiko Nato? Ei unohtunut.

”On tärkeää, että Suomi voi osallista omia turvallisuusetujaan koskevaan päätöksentekoon mahdollisimman täysipainoisesti ja vaikuttaa eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muotoutumiseen.”

Miten voi vaikuttaa täysipainoisesti, jos ei olla Natonkin jäseniä?

”Nato on keskeisessä asemassa vaurauduttaessa uusiin uhkiin. Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämisessä sopivat yhteen Suomen ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Nato – jäsenyyden tulee siksi säilyä todellisena vaihtoehtona.”

Siitä huolimatta, että Venäjä sitä vastustaa kuten Naton laajentumista yleisestikin. Tosin Venäjä ei näe Natoa viimeaikaisten lausuntojen mukaan enää uhkana itselleen. Vastustaako siis Venäjä enää tosissaan Suomen Nato – jäsenyyttä?

Joka tapauksessa Suomen ja Venäjän taloudellisen ja muun kanssakäymisen arvioidaan lisääntyvän. Optimistisen skenaarion mukaan kanssakäyminen lisääntyy voimakkaasti, jos Venäjän nykyjohdon vaatima modernisaatio etenee. Jos ei etene, niin kanssakäyminen lisääntyy joka tapauksessa, mutta ei niin voimakkaasti.

Ulkopolitiikka 2020 – katsausta lukiessa hahmottuu hyvin kuva kuinka monenlaisiin haasteisiin Suomen on vastattava ulko-, turvallisuus- ja talouspolitiikassa. Asiat olivat paljon helpompia hallita kun maailma on kaksinapainen ja Suomi veti päänsä pensaaseen suurvaltojen välisistä kriiseistä.

Maailma on muuttunut monella tapaa näistä jähmettyneen vakauden päivistä. Toivottavasti ulkopoliittinen johtomme pystyy myös muuttamaan ajatteluaan joustavasti maailman muutoksen mukana.

Lainaus

Blogit - Nato

Ystävänpäivä joka päivä

Avartakaa näkökulmaa poliitikot