EU ja Saksan linja

Maija Elonheimo/Brysselin kone — Wed, 21 May 2014 10:01:25 +0000

Miten Saksasta on tullut EU:ssa nykyisen kaltainen iso toimija ja miten sen käy tulevaisuudessa. Sen talous on EU maiden isoin ja myös väkiluvultaan se on ainakin toistaiseksi EU:n suurin jäsenmaa, mutta saattaa olla, että Iso-Britannia ja Ranska tulevaisuudessa ohittavat sen väkimäärässä. Laskeeko Saksan painoarvo EU:ssa silloin? Ja jos laskee, niin kuinka paljon?

Mutta mitä Saksa haluaa? Ainakin pankkiunionin suhteen Saksa on vetänyt omaa linjaansa ja saanut tahtonsa läpi ja energiapolitiikassa sen päätös luopua ydinvoimasta on yllättänyt monet.

Mutta entä saako se aina tahtonsa läpi EU:ssa? Sillä on paljon vaikutusvaltaa neuvostossa ja parlamentin suurissa ryhmissä, mutta esimerkiksi sen tapa hoitaa talouttaan ei ole miellyttänyt kaikkia muita EU-maita eikä myöskään komissiota. Joutuuko saksa tulevaisuudessa noudattamaan vähemmän kireää ja vähemmän kireää talouspolitiikkaa.

Haastateltavana tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

Lainaus

Tuleeko meistäkin energiaköyhiä?

Martti Backman — Mon, 13 Dec 2010 12:43:21 +0000

Suomessa on ilmeisesti tuudittauduttu siihen, että ilmastonmuutos poistaa talvemme. Päättyvän vuosikymmenen alun leudot talvet yhdistettynä ilmastonmuutoskohuun saivat jotkut suomalaiset uskomaan, että emme enää tarvitse lumen aurausta, jäänmurtajia emmekä asuntojen tehokasta lämmitystä.

Tämän illan MOT lähestyy talvea faktojen, ei uskomusten näkökulmasta. Lämmitys vie pakkasilla edelleenkin puolet Suomen kaikkien sähkölaitosten tuottamasta sähkötehosta. Ja sekään ei tulipalopakkasilla riitä, vaan sähköä on tuotava ulkomailta usean ydinvoimalaitoksen tehon verran.

Suomalaisille uskoteltiin, että kolmen uuden ydinvoimalan avulla pääsisimme eroon riippuvuudesta venäläiseen sähköön. Sähkömarkkinoiden omalaatuisista lainalaisuuksista johtuen tämä on hyvin epätodennäköistä. Näyttää siltä, että uudet ydinvoimalat pahentavat talviaikaista sähköpulaa ja nostavat kotitalouksien sähkön hinnan huippukorkeaksi.

Se johtuu siitä, että ”ydinvoimalamme” eivät ole enää meidän ydinvoimaloitamme, kuten vanhassa maailmassa. Uusien ydinvoimaloiden omistajat ovat pörssiyhtiöitä, eikä niillä ole mitään muuta käskyä kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman suuria voittoja.

Sähköstä on tullut Suomessakin keinottelun kohde ja väline. Sähkö ei ole enää teollisuudelle vain tuotantotekijä, vaan siitä on tullut sijoituskohde, jota myydään ja ostetaan pörssissä sekä suojataan monimutkaisilla finanssi-instrumenteilla.

Kun sähkön hinta nousee riittävän korkealle, teollisuutta ei ujostuta seisauttaa koneitaan ja myydä varaamansa sähkö pakkasen ahdistamille pienkuluttajille, kuten teräksen jalostaja Outokumpu on ilmoittanut tekevänsä. Metsäteollisuudesta on kuultu, että heille on yhdentekevää mistä voitot tulevat, paperista vai energiasta.

Energian hintaa on Suomessa hilattu järjestelmällisesti ylöspäin jo vuosikausia. Päästökaupan, energiaverojen, syöttötariffien ja muiden uusiutuvan energian tukien vaikutukset suomalaisten energialaskuun ovat jo raskaat. Ja nyt sen päälle tulee lisäksi pakkosyöttöisen ydin- sekä tuulivoiman lisäämisestä aiheutuva talvisähkön roima kallistuminen. Siinä on vetoista mökkiään sähköllä lämmittävillä eläkeläisillä vielä ihmettelemistä.

Mitä on ajateltava siitä, että teollisuutta seisotetaan, jotta suomalaiset voivat istua sähkösaunan lauteilla ja tassutella paljain jaloin sähköllä lämpiävillä lattioillaan? Maailmanlopun politiikkaa.

Tieteellisesti kestämättömään ilmastonmuutosvouhotukseen perustuva yhdyskuntakuntasuunnittelu tuottaa kalliita ratkaisuja niin yksilön kuin yhteiskuntienkin kannalta.

Britannian poliittisen väittelyn kuuma käsite on tällä hetkellä ns.”energiaköyhät”. Sillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden nettotuloista energialasku vie enemmän kuin 10 prosenttia. Kolmasosa Walesin ja Skotlannin asukkaista kuuluu jo tähän joukkoon.

Mutta britit ovat keksineet keinon, millä vastata kylmän ahdisteluun. Monilla energian köyhdyttämillä on kodeissaan komeat sukukirjastot, joista riittää niteitä takkaan heitettäväksi. Palavat kuulemma pitkään ja kuumalla liekillä.

Lainaus

Blogit - energiapolitiikka

EU ja Saksan linja

Tuleeko meistäkin energiaköyhiä?