Ammatillinen työminä ja yksityisminä verkossa - Verkkopersoonan elinkaariajattelu

Tuija Aalto — Wed, 23 Feb 2011 06:16:23 +0000

Oletko suhteellisen uusi toimija sosiaalisissa verkostoissa? Vai onko toimintasi vakiintunut ja rutiinit tuttuja, tiedät, millaisin panoksin saat aikaan mitäkin? Tai oletko kenties jo vetäytymässä pois jostain verkostosta ja pohdit, miten tekisit sen mahdollisimman tyylikkäästi?

Verkkopersoonan luominen, ylläpito ja feidaaminen vaativat erilaisia toimia. Kun laskee uuden verkkoidentiteetin perustamiskustannuksia, kannattaa ottaa huomioon kaikki sellainen "näkymätön" alkutyö kuin uusien kontaktien kerääminen ja vastavuoroisten suhteiden luominen.

Kanavien elinkaari - hajauta salkku

Verkkopalveluilla on elinkaarensa - MySpacen ja IRC-Gallerian kulta-ajat lienevät takanapäin, LinkedIn vaikuttaa suhteellisen vakiintuneelta. YouTube kasvaa yhä ottaa uutta roolia myös hakukoneena. Facebook on massiivinen ja yhä kasvussa. Twitter on uusi, vielä "pieni" toimija, mutta kova nousija.

Kun pohdit omia kanavavalintojasi verkossa, poimi käyttämiesi palvelujen joukkoon elinkaaren eri vaiheissa olevia tuotteita. Älä jätä kaikkea verkkoläsnäoloasi ja -toimintaasi yhden palvelun varaan.

Panostukset erilaisia eri elinkaarivaiheissa

Kun verkosto on saavuttanut sopivan mittakaavan, aktiivisesta laajentamisesta vapautuu aikaa muuhun tavoitteelliseen toimintaan. Tällöin rutiinit ovat joutuisia, ja päästään ihannetilanteessa sellaiseen flow-työskentelyyn, että some siivittää työtä, ja antaa jopa enemmän kuin vaatii.

Ylläpitävässä vaiheessa tietää suunnilleen, millaisia tuloksia voi saada aikaan minkäkinlaisella panostuksella. On tuntuma omasta "vaikuttavuudesta" - realistinen käsitys siitä, millaisia ihmisiä pystyy tavoittamaan minkäkinlaisin toimenpitein.

Vetäytyminenkin on hyvä tehdä suunnitelmallisesti ja pitää huolta siitä, että arvokas verkosto - vähintäänkin sen itselle tärkein ydin - pysyy yhteyksissä silloinkin, kun oma huomio kiinnittyy uusiin asioihin.

Vaali ammatillista verkkoidentiteettiä

Organisaatioiden verkkotoiminta on todennäköisesti ailahtelevampaa kuin se, mihin pystyt itse panostamaan. Organisaatiot uudistavat strategioitaan ja terävöittävät fokuksiaan - lopettavat vanhoja projekteja ja aloittavat uusia.

Omaa ammatillista verkkopresenssia ei kannata sitoa tähän muutosmyllyyn.

Kun pitää oman ammatillisen verkkoidentiteetin itsellään irti kulloisenkin työprojektin verkkoulottuvuuksista, ne voivat elää itsenäisiä elinkaarivaiheitaan.

Ylen ja Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalisen median koulutusohjelman neljäs kurssi, Soma4, on käynnistynyt.

Lainaus

Dynaamiset linkkilaatikot sekoittavat yksityiselämää toimitukselliseen sisältöön

Tuija Aalto — Mon, 03 Jan 2011 22:39:16 +0000

Yle.fi-tulevaisuustyön tuottamien tavoitteiden yksi ulottuvuus on toimijuuden tukeminen. Toimijuus tarkoittaa sitä, että yleläinen, samoin kuin Ylen palveluita käyttävä suomalainen, tunnistetaan kokonaiseksi ihmiseksi, jolla on kiinnostuksen kohteita ja sidonnaisuuksia.

Uusi viestintäkulttuuri ja uusi organisaatiokulttuuri ovat tarpeen varauduttaessa tulevien sukupolvien toimijuuteen. On alkanut käydä ilmi, että työelämään tulevat nuoret arvostavat eri asioita kuin vanhemmat sukupolvet. He vaativat enemmän vapautta ja liikkumatilaa.

Innostus on kiinnostavaa. Perinteisesti mediassa jostain asiasta kovasti palavissaan olevat ihmiset ovat roolittuneet hiukan hassuiksi, ajatellaanpa vaikkapa Kansanradiota tai lehtien yleisönosastoja karrikoiduimmillaan.

Media henkilöityy. Toimijat, joissa on särmää, herättävät enemmän vastakaikua kuin harmaat ja tasaiset rivitoimittajat, jotka häivyttävät itsensä pois rivien väleistäkin.

Pysyäkseen nuorille kohderyhmille kiinnostavana tulevaisuuden Yle.fi-palvelun tulisi tukea toimijuutta ja mahdollistaa tunteen, jopa intohimon osoittaminen.

Toimijuus kattaa sen, että ihminen tekee - paitsi työasioita osana omaa tointaan, myös asioita omaan lukuunsa - bloggaa omassa blogissaan, osallistuu vapaaehtoistyöhön, harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa, asettuu ehdolle vaaleissa, kirjoittaa kirjan. Hän voi haluta kannattaa tiettyjä aatteita ja vastustaa toisia.

Toimijuus herättää työnjohdollisesti vaikeita kysymyksiä.

Verkkopalvelujen linkittäminen toisiinsa dynaamisin otsikkosyöttein sekoittaa julkaisufoorumien välisiä raja-aitoja.

Olisin voinut kirjoittaa tapaustutkimuksen siltä pohjalta, oliko vastoin toimittajan työtä ohjaavia sääntöjä, että markkinoin kirjoittamaani Löydy-kirjaa ja omaa Tuhat sanaa -blogiani Twitterissä, jota käytän myös työroolissani. En tosin ole Ylessä toimittajana. Suostumuksensa antaneiden yleläisten twiittaajien tweetit ovat näet vuorollaan näkyvissä automaattisessa sisältöikkunassa Ylen etusivulla, jolloin otsikko on hetken aikaa näkyvissä Ylen netissä.

Kemikaalicocktail-blogi tarjoaa kuitenkin vielä tuoreemman tapauksen, jonka avulla voi testata kykyään tulkita toimittajan työtä ohjaavia ohjeistuksia.

Tässä tarkastelussa ovat Ylen tuoreet sosiaalisen median ohjeet, uudet Journalistin ohjeet 2011 ja vanha Ylen ohjelmatoiminnan säännöstö. Seuraavassa muutamia nähdäkseni asiayhteyden kannalta oleellisia kohtia kustakin.

Sosiaalisen median ohjeet Ylessä

1. Ylen arvot kuten luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen ovat toiminnan ytimenä myös sosiaalisessa mediassa. Tarkoitus on rohkaista yleläisiä toimimaan sosiaalisessa mediassa. Toiminnan perustana olevien Ylen arvojen lisäksi Journalistin ohjeet ja OTS ohjaavat etenkin toimittajien ammatillista toimintaa myös sosiaalisessa mediassa.

5. Sosiaalinen media voi tehdä siellä toimivien sidonnaisuudet ja mielipiteet näkyviksi. Voit tykätä, klikata, seurata, liittyä, jakaa tai muuten osallistua sosiaalisen median ilmiöihin. Tämä on olennainen osa verkkoläsnäoloa. Harkitse kuitenkin, miten toimintasi vaikuttaa uskottavuuteesi työroolissasi ja mielikuvaan kyvystäsi hoitaa tehtäväsi tasapuolisesti. Etenkin uutis- ja ajankohtaistyössä luotettavuus ja tasapuolisuus ovat Yleisradion toiminnan keskeisimpiä arvoja.

Journalistin ohjeet 2011

Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä.

Ammatillinen asema

4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus

Ohjelmatoiminnan säännöstö

Ohjelmatoiminnan säännöstöä sovelletaan kaikkeen Yleisradion ohjelma- ja julkaisutoimintaan sekä muihin yhtiön tarjoamiin palveluihin.

Yleisradio ei journalismissaan itse asetu osapuoleksi, vaan sen ohjelmien tulee monipuolisesti kuvastaa eri näkemyksiä ja edistää yhteiskunnallista keskustelua.

Jokaisella esimiehellä ja hänen alaisuudessaan työskentelevällä toimittajalla on myös omakohtainen vastuu lain, ohjelmatoiminnan säännöstön, muiden toimitustyötä koskevien eettisten periaatteiden sekä vastaavan toimittajan antamien ohjeiden noudattamisesta päivittäisessä toimitustyössä.

Yleisradio pyrkii estämään liikeyrityksiä mainostamasta etu- tai jälkikäteen suoranaisesta tai välillisestä mukanaolostaan ohjelmassa.

Yleisradio pyrkii välttämään keskeisen asemansa tai henkilöstönsä julkisuusarvon hyväksikäyttämisen kaupallisten tarkoitusperien edistämiseen. Tämän vuoksi Yleisradion henkilökunnan osallistumista mainontaan tai muuhun siihen verrattavaan toimintaan on rajoitettu.

Kemikaalicocktail-blogin kirjoittaja Noora Shingler on terveydestä ja ympäristöstä kiinnostunut, YLEn Uusi Musta -sivuston toimittaja ja tuottaja. Hänellä on koti myynnissä. Shinglerin kanta asiaan on, että blogi edustaa hänen elämäntyyliään, jota asunnon vaihtaminen pienemmästä isompaankin edustaa.

Blogin kommentoija on taas tarkka siitä, mitä näkyy Ylen tilaamassa palvelussa. "Mikäli bloggaat äitiyslomalta vapaaehtoisesti, on tietysti sinun asiasi mitä blogiisi kirjoittelet, mutta tällöin ilmoituksia, joissa on taustalla kaupallisia intressejä ei tule linkittää myöskään Uuden Mustan sivuille."

Ongelman ydin on tässä yhteydessä juuri Ylen Uusi Musta -sivustolla näkyvä Shinglerin henkilökohtaisen Kemikaalicocktail-blogin otsikko ja ingressi (kuva).

Ohjeiden noudattamiseen pyrkimisen kannalta olennainen kysymys on mielestäni, ovatko Yle.fi -etusivun sosiaalisen median laatikko ja vastaavat omiin verkkopalveluihin tehdyt nostot liian suuri riski? Niissähän on jatkuvana virtana kaikenlaista toimintaa: Kehitystuottaja Arttu Silvast on juuri pelannut Fallout: Las Vegas -peliä ja raportoi siitä raptr.comissa., toimittaja Tobias Larsson on unohtanut taas hattunsa Stockmannille, mediatoimittaja Antti Heikinmatti vaihtanut verkkoselaisovelluksesta toiseen ja kertoo siitä paper.lissä ja henkilöstöpäällikkö Sari Veikkolainen on lenkittänyt koiraa ja kertoo siitä Heiaheiassa. Digitaalisia jälkiä elämästä? Kyllä! Oman edun tavoittelua? Eivät sinänsä.

Journalistin ohjeet on vasta uusittu, eikä niiden tulkinnassa ole mitään epäselvää: asuntomyynti-ilmoituksen julkaiseminen osana Ylen toimituksellista sisältöä olisi niiden kannalta ongelma, mutta postaus on tekijän ikiomassa blogissa.

Onko toimijuutta tukeva, elämänjälkiä näyttävä linkkilaatikko verkkopalvelussa liian suuri riski verkkopalvelun uskottavuudelle nykyisen ohjeistuksen valossa? Olen itse ollut tätä laatikkoa ideoimassa ja toteuttamassa.

On selvää, että vuodelle 2005 päivätty OTS ei mitenkään voi ottaa kantaa sosiaaliseen mediaan, koska sellaista toimijuutta ei journalistien joukossa ohjetta laatiessa kerta kaikkiaan ollut näkyvissä. Ovatko ohjeet auttamattomasti vanhentuneet, vai pitäisikö meidän yleläisten toimijoiden ottaa askel tai kaksi taaksepäin ja varoa sekoittamasta toimijuuttamme toimittajuuteemme? Ottaa se riski, että ammattitoimittajat jämähtävät tyylissä ja asenteessa edelliselle vuosituhannelle, ja yleisöjen huomion vievät toimijuutensa kanssa kenties rennommat muut tahot?

Henkilökohtaisen ja ammatillisen raja verkossa sekoittuu yhä useammin sosiaalisen median superlinkittyvän luonteen vuoksi, ja tähän problematiikkaan linjanvetoja joutuvat tekemään vastaavat toimittajat ja verkkopersoonien esimiehet organisaatioissa, kuten Yle.fi -palvelusta vastaava toimittaja, nyt lomaileva ja hiihtelevä Ylen internetpäällikkö Jari Lahti.

(muokattu 4.1.tweetit pieniksi alkukirjaimiksi ja korjattu lyöntivirhe)

Lainaus

Blogit - verkkoidentiteetti