Blogit - tutkimus

Suomalaiset verkossa 2013: Puhelin valloittaa itselleen lisää tilaa suomalaisten arjessa

Leevi Kokko — Tue, 18 Jun 2013 07:14:36 +0000

35 % suomalaisista internetin käyttäjistä on katsonut puhelimellaan videoita tai tv-ohjelmia, kertoo Ylen teettämä Suomalaiset verkossa -tutkimus.

Tutkimuksen mukaan jo joka kolmas suomalainen internetin käyttäjä (32 %) käyttää nettiä puhelimella ja peräti 35 % on katsonut puhelimella videoita tai tv-ohjelmia.

Älytelevisio (televisio joka on kytketty internetiin) liittyy teknologian aikaisten omaksujien mediakäyttöön: 17 % suomalaisista netin käyttäjistä kertoo omistavansa älytelevision mutta vain 7 % katsoo älytelevisiollaan ohjelmia netistä. Yksi kymmenestä kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, onko kotona oleva tv-vastaanotin älytelevisio vai ei.

Puhelimen käyttö monipuolistuu, netin mobiilikäyttö kasvaa

Puhelimen merkitys suomalaisten median käytössä on kasvussa. Suomalaiset verkossa -tutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi se, että nettiä puhelimen välityksellä käyttävien suomalaisten osuus on noussut jo 32 prosenttiin. Vastaava osuus vuonna 2010 oli 17 %.

Puhelimen käyttö on myös monipuolistunut. Vuonna 2013 suomalaisista 82 % on lähettänyt puhelimellaan kuvaviestin tai videon (2010: 75 %), 60 % on lukenut sähköposteja kännykästään (2010: 38 %) ja 41 % käyttänyt Facebookia tai muita sosiaalisen median palveluita puhelimellaan (2010: 25 %).

Yle tutki suomalaisten verkonkäyttöä tällä tavoin nyt toista kertaa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1092 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista netin käyttäjää. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2013.

Tutkimus toteutettiin sähköposti-informoituna verkkokyselynä. Tutkimus kuvaa nettiä käyttävien suomalaisten verkkokäyttäytymistä. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuolta, ikää, asuinpaikkaa ja koulutusta. Kyselyssä käytetty lomake löytyy osoitteesta http://bit.ly/sverkossa-lomake

Tutkimuksen tuloksia käytiin läpi julkistustilaisuudessa 18.6. klo 13-14, josta löytyy tallenne Yle Areenassa osoitteessa http://areena.yle.fi/tv/1951640.

Tilaisuudessa esitetty presentaatio on ladattu Slideshare-palveluun osoitteeseen http://www.slideshare.net/ylefi/suomalaiset-verkoss-2013-esitys-yleisradion-isossa-pajassa-1862013-klo-13

Lähdeaineisto avoimena datana

Yle tarjoaa tutkimuksen lähdeaineiston jatkokäyttöön yhdessä 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa taulukkomuodossa Googlen Drive -palvelussa.

Linkki dataan: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Akc0L9drWLFldE5kRlpWcXBHNmpEaXJGYnJvamtDSVE#gid=0

Selitteet löytyvät taulukon toiselta välilehdeltä: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Akc0L9drWLFldE5kRlpWcXBHNmpEaXJGYnJvamtDSVE#gid=1

Aineisto julkaistaan CC-lisenssillä (CC BY-SA 3.0). Jaettavan datan sisältämää tietoa saa julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yleisradion ja 15/30 Researchin tutkimusdata. Arvostamme, mikäli dataa käyttäessäsi lisäät kommentin tähän blogipostaukseen ja kerrot siitä myös muille. Mahdollisiin dataa koskeviin kysymyksiin pyrimme vastaamaan ensi tilassa.

Lainaus

Erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyytymätön vai erittäin tyytymätön?

Erja Ruohomaa — Tue, 27 Nov 2012 14:03:23 +0000

Erja Ruohomaa on Ylen strategisen tutkimuksen päällikkö

Suurin osa suomalaisista löytää Ylen tarjonnasta sisältöjä, joihin he ovat tyytyväisiä.

Ylen asiakastyytyväisyystutkimuksessa suomalaiset arvioivat Ylen sisältötarjonnan onnistumista. Ylen seitsemän sisältökokonaisuutta ovat: uutiset, ajankohtaistoiminta, urheilu, asia, draama, kulttuuri ja viihde, lapset ja nuoret. Koska Ylen sisältöjä tarjotaan sekä tv:ssä, radiossa, verkossa että mobiilisti, on nimenomaan sisällöllä – mediasta riippumatta – erityinen merkitys, kun arvioidaan Ylen onnistumista yleisösuhteessa.

Tyytyväisyyden taso on korkea: vuonna 2012 suomalaisista 59 prosenttia on erittäin tyytyväisiä johonkin tai joihinkin Ylen sisältökokonaisuuksista. Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä on jopa 98 prosenttia, joka on 3 prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän.

Erot eri sisältöalueiden kesken ovat vähäisiä, joten suurin osa suomalaisista löytää Ylen tarjonnasta sellaista tarjontaa, johon he ovat vähintään tyytyväisiä:
-   uutiset: erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä 86 %
-   lasten ja nuorten sisällöt: 84 % (alle 15-vuotiaiden vanhemmista)
-   draama: 72 %
-   kulttuuri ja viihde: 70 %
-   ajankohtaistoiminta: 68 %,
-   asia: 68 %
-   urheilu: 62 %

Tyytyväisyyden kasvu selittyy sillä, että niin alle kuin yli 45-vuotiaat ovat entistä tyytyväisempiä sisältöihin. Myös makumieltymykset näkyvät: näissä ryhmissä ollaan hieman muita sisältöjä vähemmän tyytyväisiä urheiluun. Ylen sisällöistä urheilu jakaakin suomalaisia eniten, vastaajissa on yhtä lailla sekä kiinnostuneita että välinpitämättömiä.

Ruotsinkielisestä väestöstä 93 prosenttia on vähintään tyytyväisiä koko Svenska Ylen tarjontaan, koko väestöstäkin 69 prosenttia.

Tyytyväisyyttä on kysytty kaikilta niiltä vastaajilta, jotka ovat vastanneet joskus seuranneensa ao. sisältöjä.

Suomalaisista tavoitetaan päivittäin 78 prosenttia (4 prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän), viikoittain 18 prosenttia, kuukausittain 2 prosenttia eli yhteensä vuoden aikana käytännössä jokainen suomalainen (98 %) seurasi jotakin Ylen sisältöä. Uutisten ja lasten ja nuorten sisältöjen päivätavoittavuus kasvoi hieman, asian, kulttuurin ja viihteen taas hieman väheni. Uutiset ja Lasten Areena ovatkin olleet kehittämisen kohteita. Ruotsinkielisten sisältöjen tavoittavuus on myös kasvanut pohjoismaisen draaman kuten Onnea onkimassa ja Vallan linnake -sarjojen myötä.

Vuoden 2012 Ylen asiakastyytyväisyystutkimus perustuu 1054 koko yli 15-vuotiaan väestön ja 350 ruotsinkielisen haastatteluun, jotka toteutti lokakuussa 2012 TNS Gallup Oy.

Lainaus

Perustutkimus ja tietokone

Jari Vaara — Fri, 25 May 2012 12:17:59 +0000

Harvinaiset maametallit löydettiin 1700-luvun loppupuolella. Tutkijat, muun muassa Turun akatemian professori Johan Gadolin, tutkivat pitkään, että mitä nämä kummallisesti käyttäytyvät metallit ovat ja selvittivät niiden alkuaineiden paikan taulukossa. Yhtä kaikki nämä havainnot kuuluivat kiva tietää-osastoon. Niillä ei tuolloin ollut mitään taloudellista arvoa.

Asia muuttui, kun elektroniikkateollisuus kehittyi. Harvinaiset maametallit ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että niiden avulla voidaan valmistaa erinomaisesti sähköä johtavia komponentteja ja erittäin vahvoja magneetteja. Itse asiassa nykyelektroniikkaa ei olisi ilman näitä metalleja.

Asiaa pohtiessa herää kysymys, että mitä jos Gadolin ja kumppanit olisivat tutkineet lehmien utareiden hyvinvointia tai pelkkää rautamalmia? Siis aiheita, joista joku on valmis maksamaan selvää rahaa. Elektroniikkateollisuudella ei olisi ollut pohjaa ja keksinnöt olisivat jääneet akkumuloitumatta. Kun tarpeeksi keksintöjä kasaantuu yhteen, saadaan aikaan esimerkiksi tietokone.

Yliopistot ovat yhä enemmän ulkopuolisen rahoituksen varassa. Ulkopuolinen rahoitus puolestaan odottaa tuloksia, jotta se saa rahoitukselleen vastinetta. Toivottavasti perustutkimuksen hedelmät eivät tämän kehityksen myötä näivety. Kiva tietää-osasto ei tuota heti, mutta se avaa ovia tuleville innovaatioille, joista ei tänä päivänä ole hajuakaan.

Toinen kysymys on, mitä merkitsee turvallisuuspoliittisesti, jos Suomen maaperästä löydetään runsaasti näitä metalleja, esimerkiksi litiumia. En nyt halua maalailla piruja seinille, mutta luonnonvarat ovat olleet sangen suosittu sodan syy.

Jo nyt maametalleilla tehdään politiikkaa. Kiina lopetti litiumin viennin hetkeksi, ja länsimainen teollisuus oli välittömästi komponenttipulassa. Tietotekniikan ohjatessa uusia asejärjestelmiä ei ole vaikea ajatella, että mitä ajatuksia kansallisen edun nimissä mieliin pulpahtaa. Onkin syytä toivottaa Suomen armeijan uudistuksille mitä parasta, ja ennen kaikkea uskottavaa, menestystä.

Lainaus

Suomalaiset verkossa -työpajan luento ja materiaalit

Tuija Aalto — Fri, 04 Mar 2011 13:23:17 +0000

Suomalaisten verkonkäyttötavat kiinnostavat. Suomalaiset verkossa - tutkimuksen esittelyä seurasi perjantaina 18.2. suorassa lähetyksessä Yle Areenassa reilut 400 henkilöä. Diaesitys on katsottu Slidesharessa pari tuhatta kertaa. Työpaja on osa Yle.fi:n jatkuvaa tulevaisuustyötä.

Yle esitys ppt

View more presentations from Yle.fi

Lainaus