ALAKULON MAISEMA

Iikka Vehkalahti — Sun, 06 Mar 2011 20:27:47 +0000

Useamman viikon alakuloisuus on vienyt selvän osan työtehostani, jota normaalisti voisi verrata hulluun heinämieheen. Miksi ? Koska Yle leikkaa rajusti juuri lyhytelokuvista ja dokumenteista.

Miksi ? Kyllä ymmärrän. kaikkialta on säästettävä. Kyllä, Yleisradion oma koneisto on saatava kuntoon. Kyllä, henkilökunnan irtisanominen ei ole oikea säästön tie. Kyllä, Yleisradion rahoituskriisi on politiikkojen-terveisiä vaan Suvi Lindenille – syytä.

Mutta vaikka ymmärtäisi syitä ei se poista tilanteen aiheuttamaa alakuloisuutta.

Onko niin, että suomalaiset dokumenttielokuvat ovat niin huonoja ja vähämerkityksellisiä, että niitä ei pitäisi tuottaa? Com’on: missä muussa taiteenlajissa on suomalainen tuotanto edennyt maailman kärkeen sillä tasolla, mitä suomalainen dokumenttielokuva ? Ja mikä merkitys onkaan elokuvilla Miesten vuoro, Reindeerspotting, Mikko Niskanen, Vesku, Auf Wiedersehen Finnland etc.. etc... etc...suomalaisuudelle ja Suomen historialle?

Ovatko suomalaiset dokumentaristit niin hyvin voivia ja rikkaita, että heiltä pitää leikata ? Com´on: melkeinpä jokainen ohjaaja työskentelee todellisuudessa alle minimipalkan. Yleisradion korvausmäärä dokkaria kohden on pudonnut rajusti kymmenen vuoden aikana. Ulkomailta tulee rahaa suomalaisille dokumenttielokuville jo enemmän kuin Yleltä.

Onko Dokumenttiprojekti sitten uhattuna ? Enpä usko, että kukaan ryhtyy vahvaa, elinvoimaisTa ja uusia avauksia tekevää ( joo joo omakehu haisee...i don´t care a sh..) brandia tuhoamaan.

Mutta: jos leikkaustoimet johtavat siihen, että Dokumenttiprojektiin ryhdytään ahtamaan kaikenlaisia tuotantoja, sellaisia jotka eivät sinne kuulu? Brandi syntyy sisällöstä ja jos sisältö rapisee rapisee brandikin.

Ja: samassa veneessä tässä ollaan riippumatta siitä,missä suomalaisia dokumenttielokuvia esitetään. Ala on suhteellisen pieni ja pienetkin takaiskut vaurioittavat sitä nopeasti. Fiksut ihmiset suuntaavat energiansa sinne, missä sille on käyttöä ja kysyntää.

Ja: Dokumenttiprojektin vahvuus on koko ajan ollut vahva itsenäisyys. Periaate tulos tai ulos. Tämä vahva itsenäisyys on mahdollistanut Steps For The Futurin, Why Democracyn, Toisen Suomen, Tarinateltan ja Kolmasulottuvuus.fi syntymiset. Ilman vahvaa itsenäisyyttä sellaiset tuotannot kuin esim Miina Äkkijyrkkä, Kenen joukoissa seisot, Säädyllinen tehdas, Reindeerspotting ja Miesten vuoro ( jonka tuotantoa arvosteltiin kovasti) olisivat jääneet tekemättä.

Ja tämä itsenäisyys koskee ketä tahansa, joka ryhtyy elokuussa Dprojektia poissaollessani katsomaan.

No, jos leikkaukset kohdistetaan vain keskinkertaisiin tuotantoihin ? ( Kukaan ei ole ainakaan vielä sanonut, että Yleisradion yhteistuotantodokumentteihin olisi lipsahtanut kelvottomia tuotantoja). Laatua ei vain tule ilman määrää ja filosofisesti erityisesti tieteen puolella on satoja kertoja todettu, että liian rajoitettu,lähitavoitteellinen tutkimus- ja kehitystyö ryhtyy nopeasti rajoittumaan ja kuihtumaan.
( Bordieun anti-utiliratismista pitäisi pitää Nokiallekin luentoja kerran viikossa).

Ps.
Tämä kirjoitus on maannut jonkin aikaa julkaisemattomana, kun olemme odottaneet Yleisradion lopullisia päätöksiä mm. dokkareiden suhteen. Mutta loppumattomiin ei voi odotella,tekijät kyselevät yhä turhaantunemmin joka päivä, miltä tulevaisuus näyttää.

Konkreettisia ja lopullisia päätöksiä en vieläkään tiedä. Mutta joka tapauksessa: dokumenttielokuvien tekijät saavat varautua vakavaan takatalveen tämän ja ensi vuoden aikana. Pitkään valmistellut tuotannot pyritään saamaan tuotantoon erilaisin konstein.

Mutta uusia tuotantoja kehittelyyn. Hyvin, hyvin vähän seuraavan vuoden aikana. Dokumenttien tekijänä ryhtyisin katselemaan jo mistä leivän tulee saamaan. Toivottavasti vuoden 2012 syksyllä tilanne on luvatusti parempi ja suomalainen kiitetty dokumenttielokuva ei olisi nahistumassa keskinkertaisuuksien tekemiseksi.

Lainaus

Blogit - reindeespotting

ALAKULON MAISEMA