Blogit - nettivideo

Areenan ensimmäinen äly-tv-sovellus käytössä

Kari Haakana — Tue, 16 Sep 2014 05:39:26 +0000

Ensimmäinen äly-tv-laitteille tarkoitettu Areena-sovellus on nyt valmis. Samsungin äly-tv:ille tarkoitettu sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Samsungin äly-tv-laitteiden SmartHub-sovelluskeskuksesta. Sovellus toimii vuoden 2012 ja sen jälkeen julkaistuilla Samsungin äly-tv-malleilla (lista tuetuista laitteista Google Drive -palvelussa).

Sovellus toimii hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi iPadin Areena-sovellus. Sovellus tarjoaa etusivullaan Areena-toimituksen suositukset ja Areenan laajempaa tarjontaa voi selata eri ohjelmakategroioiden avulla tai etsiä ohjelmia niiden nimen mukaan. Tarjolla ovat kaikki Areenassa nähtävät ohjelmat, myös vain Areenassa katsottavat live-lähetykset. Tv-kanavien suoria lähetyksiä tai radio-ohjelmia sovelluksessa ei ole mukana.

Ohjelmat ovat äly-tv-sovelluksessa saatavilla saman ajan kuin Areenan verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksissakin. Myös sovelluksen tekniset taustaratkaisut ovat samat. Tämän vuoksi verkkoyhteyden laatu saattaa vaikuttaa sovelluksen kuvan laatuun, erityisesti ohjelman alussa.

Kyseessä on Ylen päänavaus uusien äly-tv-sovellusten suuntaan. Sovelluksia on luvassa myös muille äly-tv-merkeille ja muille laitteille myöhemmin. Nyt julkaistu sovellus on tehty yhteistyössä Samsungin kanssa ja sen on toteuttanut Accedo.

Aiemmin Areenaa on voinut käyttää myös pilottiratkaisuilla, jotka on rakennettu Sonyn Bravia-laitteille ja Elisa Viihde -palveluun. Myös nämä palvelut jatkavat toimintaansa toistaiseksi.

Toivomme Areena-sovellukselle runsasta käyttöä. Kommentoikaa ja kertokaa, mitä ominaisuuksia haluaisitte sovellukseen ja mikä toimii ja mikä ei.

Lainaus

Uudet verkostot vauhdittavat YouTube-nettivideoiden kaupallista hyödyntämistä

Tuija Aalto — Mon, 18 Aug 2014 21:00:01 +0000

YouTubea alustana hyödyntävät ns. multi-channel-network –verkostot ovat uusi ja taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimijatyyppi mediakentällä. Verkostot keräävät yhteen suosittuja YouTube-kanavia ja vastaavat niiden sisältöjen kaupallistamisesta. Verkostot saavat tulonsa mainosnäytöistä ja mainostaja-asiakkaille myytävistä muista luovista ratkaisuista.

USAssa Disney osti keväällä Maker Studiosin, toisen maan kahdesta suurimmasta YouTube-verkostosta, puolella miljardilla dollarilla. Toinen suurista, Fullscreen, on toistaiseksi itsenäinen verkosto.

Meille nämä mediakentän uudet toimijat tulivat ensin Ruotsista. Splay Suomi käynnisti toimintansa vapun alla 2014 ja United Screens on avaamassa Suomen toimistonsa. Suomalaiselle mainostaja-asiakkaalle on YouTuben hyödyntämiseen tarjolla lisäksi kotimainen Töttöröö, jonka yleisösuhde rakentuu käynnistysvaiheessa Duudsonien ja Justimus Filmsin varaan.

Mainostajan kannalta YouTube-verkosto tarjoaa laajaa tavoittavuutta myös muille välineille vaikeissa nuorissa yleisöissä. Perinteisten mainosten lisäksi verkosto luo tuotesijoittelu- ja sisältömarkkinointiyhteistyömahdollisuuksia YouTube-sisällöntuottajien kanssa. Perinteisten sähköisten ja printtimediatalojen mainontaratkaisuihin verrattuna YouTube-verkostot tuoreine tähtineen näyttäytyvät ennakkoluulottomina sisältömarkkinointikumppaneina.

(Taulukon tiedot ovat yhtiöiden itse ilmoittamia).

Splayn perusti Vigor Sörman. United Screenin perustivat viime vuonna Malte Andreasson, Stina Honkamaa Bergfors, Oscar Höglund och Jan Zachrisson. Töttöröö -verkoston osakkaat ovat Rabbit Films, Iiro Lahdenrannan myyntitoimisto Result Entertainment Group, Justimuksen manageri Joona Haatainen ja luova johtaja Kai Rinkinen.

Miksi vlogaaja liittyisi verkostoon?

YouTube-sisällöntuottajalle verkostoon kuulumisen hyötyjä voivat olla pääsy parempiin tuotanto- ja editointityökaluihin ja verkoston sopima tekijänoikeuksin suojatun musiikin käyttölupa. Heitä voivat myös houkuttaa yhteistyöprojektit verkoston muiden tähtien kanssa osana merkkituotteille toteutettavia luovia kampanjoja.

Sitoutuessaan verkostoon sisällöntuottaja voi odottaa parempia mainostuottoja kuin itsenäisenä YouTube-kanavana. Tuottelias vlogaaja voi päästä mainostuloilla jonkinlaisiin sivuansioihin, mutta päätoimiseksi ansioksi on saatava myös muita tuloja. Nyrkkisääntönä mainosansainnassa on tuhat dollaria miljoonaa videonäyttöä kohti.

Splay Suomi -verkosto edellyttää jäseniltään vähintään 10 000 tilaajaa. Splayn tallissa ovat suomalaiset sadan tuhannen tilaajan YouTube-tähdet MrTuomo, Mmiisas, Soikkuu, Eeddspeaks, Mariieveronica ja sketsiviihderyhmä Krouppi.

Mistä sitten voi tietää, kuuluuko tietty YouTube -kanava johonkin verkostoon? YouTube-kanavalla itsellään ei ole yleensä mitään merkintää asiasta, mutta SocialBlade-sivulla voi tarkastella kanavaan liitettyjä verkostokytköksiä.

Mediayhtiöt verkostojen kumppaneina

Sisällön oikeuksien haltijoiden kannalta YouTube-verkosto tarjoaa valmiin mallin sisällön kaupallistamiseen. Modern Times Group (MTG) omistaa Splay-verkostosta 35% ja Splay huolehtii MTG:n katalogista YouTubessa. Splayn kumppaneita ovat myös tuotantoyhtiöt Zodiac ja Fremantle. United Screens hallinnoi YouTubessa mm. Aftonbladetin ja SBS radion videoita. Yhtiön töitä on myös Ruotsin yleisradioyhtiön SVT1-kanavallakin lähetetty YouTube-tähdet-dokumentti.

Tubecon toi tubettajayhteisön esiin

Viime lauantaina Helsingissä järjestetty yhteisötapahtuma Tubecon havahdutti monet ensimmäistä kertaa tubettajien ja fanien maailmaan. Tube Awards -palkinnot toivat esiin yhteisön ansioituneimpia. Tapahtumaan osallistui viitisen tuhatta kävijää, joista silmämääräisen arvion perusteella valtaosa varhaisteinejä. Kaupallisuus oli näytteilleasettajien ja sponsoreiden tuotenäytteiden ansiosta käsinkosketeltavaa, mutta päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi kuitenkin tekijöiden aito ilo yleisöjensä ja toistensa kohtaamisesta.

Nettivideosta odotetaan perinteisenkin median puolella uutta ansaintaa. Sisältömarkkinointitoimistojen perustaminen kertoo, että mainonnan muutos on käsillä. Yleisöille kehitys merkitsee entistä suurempaa medialukutaitohaastetta, kun mainontaa on entistä vaikeampi erottaa muusta kerronnasta.

Lainaus

Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Thu, 13 Jun 2013 12:29:48 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Mediasisältöjä on tarjolla ennennäkemättömän paljon – niin laillisesti kuin laittomasti. Suomessa voi käyttää esimerkiksi seuraavia nettivideopalveluita

Netflix
Viaplay
SVT Play
Yle Areena
YouTube
Boox TV
BBC iPlayer
Katsomo
Ruutu
HBO Nordic
Tv-kaista
Elisa Viihde
Sonera Viihde.

Globaalit toimijat panostavat laatudraamaan verkossa

YouTuben kanavilla julkaistava sisältö alkaa olla tasoltaan ammattimaista ja kymmenet julkaisijat valmistelevat kuukausimaksujen perimistä tilaajiltaan. YouTube palvelee sekä kulttuuri- että viihdekanavana ja vastaa myös moniin tiedollisiin tarpeisiin. Trendinä tv-sisältöjen tarjoamisessa on, että kansallisten suurten yleisöjen sijaan etsitään ylikansallisia niche-yleisöjä, jotka voivat olla suuria maailmanlaajuisesti. Netflixin ja Amazonin panostukset omatuotantoisiin sisältöihin ovat saaneet laajaa mediahuomiota.

Sisältöjen tarjonnassa ja kysynnässä on silti jännite. Yleisöt odottavat sisältöjen olevan saatavilla kaikkialla, kaikilla laitteilla ja ilman aikarajoituksia.

Kaupankäynnin lähtökohtana av-sisällön jakeluoikeuksien markkinoilla on elokuvien, tv-draaman ja huippu-urheilun alueellisten ja ajallisten yksinoikeuksien paloittelu eli ”ikkunointi”. Miten tämä jännite mediasisältöjen tukku- ja vähittäismarkkinoiden välillä vaikuttaa markkinoiden kehitykseen?

Motivoitunut käyttäjä pystyy yleensä kiertämään sisältöjen ajalliset ja alueelliset ikkunat. Näin kuluttajat kiertävät esitysoikeuksien rajoituksia kun sisältö ei ole markkinoilla saatavilla siten kuin he haluavat:
1.   Vertaisverkkojen ja tiedostonjakopalvelujen käyttö: 36 % 15 - 29-v. miehistä lataa tv-ohjelmia tai elokuvia internetin vertaisverkoista (Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut)
2.   Ulkomaisilla palvelimilla toimivien suoratoistopalvelujen käyttö internet-selaimella
3.   Tallentaminen (“stream ripping”) omalle laitteelle esim. YouTubesta)

Entä mihin kategoriaan luetaan ajansiirtokatselu ns. netti-PVR-palveluja kuten TV-kaistaa käyttämällä? Viime vuosina Suomessa on käynnistetty useita muitakin netti-PVR-palveluja. Niiden laillisuus on kyseenalaistettu. Oikeuskäsittely on kesken.

Näkökulman asiaan tarjoaa se, että uusien innovaatioiden lainsuojattomuus on väistämätöntä, koska medialainsäädäntö kulkee aina perässä. Piraattiradiot kiellettiin 60-luvulla, kaapelitelevisioiden lainsäädäntö saatiin vasta 1981.

Saatavuus paranee sopimalla

Ohjelmien esitysoikeudet paketoidaan jo niin että ne sisältävät sekä broadcast- että verkkoesityksen yhtenä kokonaisuutena. 30 vrk:n catch up -oikeuksista on tullut standardi aiemman 7 vrk:n sijaan –verkkoesityksen aikaikkuna on jopa vuosi.

Oikeuskokonaisuutta käytetään entistä joustavammin: suunta on kohti sarjakokonaisuuksien esittämistä kerralla, irti yksi kerrallaan -malleista. Ohjelmien esittäminen ensin verkossa ja sitten broadcast-tv:ssä yleistyy.

Ohjelmien tallentamisen merkitys on pienenemässä, koska niihin pääsee kiinni entistä joustavammin milloin vain. Kokeiluja tilapäistallentamiseksi (offline-käyttö) on mm. BBC:llä. Tämä on tärkeää mobiilissa käytössä.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko suomalaisten ja kansainvälisten video- ja tv-palvelujen sisältö riittävä?
Mitä jää puuttumaan, onko laiton vertaisverkko ainut lähde sinua kiinnostaville videosisällöille?
Mitä laillisessa video- ja tv-palvelussa verkossa pitää parantaa laittomaan verrattuna?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Lainaus

Karkkisekoituksia ja hedelmäsalaattia - mediavalintojen eväät

Tuija Aalto — Sat, 07 Mar 2009 12:56:19 +0000

Yleisradiotoiminnassa ohjelmistosuunnittelua ohjaa käsitys yleisön ajankäytöstä - siitä, mitä heidän uskotaan haluavan ja tarvitsevan päivän kunakin hetkenä.

Ohjelmien tekemistä on aina ohjannut tieto lähettävän kanavan profiilista ja ohjelmapaikan sijainnista ohjelmakaaviossa. Ohjelmat on täytynyt järjestää lähetettäväksi peräkkäin ja ohjelmasijoittelulla on synnytetty tilanne, että tietyistä ohjelmista pitävät ihmiset ovat kerääntyneet aina samaan aikaan viikosta kanavan äärelle katsomaan lempiohjelmaansa.

Paras katseluaika oli keski-illassa, johon kanavien parhaat showt sijoiteltiin naulitsemaan töistä palannut ja illallisensa nauttinut normiyleisö sohviinsa.

Luulen, että joudun parinkymmenen vuoden kuluttua vääntämään tätä rautalangasta tyttärelleni. Siis että piti julkaista ohjelmia peräkkäin, kun ei yhtaikaa lähettämiseen ollut kaistaa? Että jonkun ohjelman nähdäkseen piti olla ruudun ääressä presiis tiettyyn aikaan, ei ennemmin, ei myöhemmin?

Taajuuksien rajallisuus muovannut mediamaiseman

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jota yhteiskunta hallinnoi myöntämällä ansioituneille toimijoille toimilupia määrätyille taajuuksille, joille ne voivat lähettää ohjelmaa. TV- ja radiotoimintaa mahtuu harjoittamaan vain määrätty joukko toimijoita kerrallaan. Toisin on netissä. Tilaa on julkaista vaikka kaikki sisältö yhtaikaa.

Kun kaikki sisältö voi olla kerran julkaistuna olla kenen tahansa saavutettavissa missä ja koska hyvänsä, on ohjelman, tai sanotaanko sisällön, tekijällä uusi vapaus, ja uudet haasteet.

Kenelle suunnata mikäkin ohjelma? Jos ohjelma on "kenelle vaan", se ei ole kenellekään. On muodostettava uudet käsitykset ohjelmia nauttivista yleisöistä. Ja kun yleisöt on tunnistettu ja heitä koskettava ohjelma valmistettu - miten välittää tieto sen saatavuudesta?

Suosittelu saa voimaa uusista viestintävälineistä

Alamme vähitellen ymmärtää suusta suuhun - markkinoinnin voimaa ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia siinä.

Facebook on juuri muuttanut markkinapaikkojaan muistuttamaan enemmän käyttäjien profiileja niin, että tuotteilla ja palveluillakin voi olla statusviestejä, jotka näkyvät käyttäjien kaveriuutisten seassa.

- Uutuusdonitsi uunista ulos - tule heti, kaverisi maistoivat jo!

On demand ja suora lähetys puolustavat paikkojaan eri käyttötilanteissa.

Tallentavan digiboksin käyttäjät kertovat mediakäyttönsä muuttuneen jo. Ei ole enää juuri väliä sillä, mihin aikaan joku ohjelma televisiosta tulee, se tallennetaan ja katsotaan sitten kun itselle sopii. Jo VHS-videoiden ajalta muistamme toisaalta korkeuksiin kasvavien kasettipinojen aiheuttaman tuskan: koska minä muka tämän kaiken katson?

Ennen tallennusvälineitä ohjelmakaaviollinen kanava tarjosi reilun pelin: joko katsot nyt tai et ollenkaan. Tulemmeko näkemään uudenlaisia tällaisia konsepteja, jotka rakennetaan suoran lähetyksen ympärille?

Mikäli suurten kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjäyhtiöistä riippuu, kyllä - ne kun myyvät lähetysoikeudet vain sellaisille kaapelikanaville, joita voi katsoa vain sellaisilla digibokseilla, jotka eivät pysty tallentamaan ohjelmaa. Urheilukilpailujen ja päällä olevien uutistilanteiden seuraamisessa suorassa lähetyksessä on tietysti hohtoa katsojan kannaltakin.

Joka päivä karkkipäivä?

Rajattoman valinnanvapauden tyhmistävää vaikutusta pelkäävien mielestä yleisöt menevät pilalle, kun ne eivät enää altistu jonkun autoritatiivisen tahon viisaasti valitsemille ohjelmakokonaisuuksille saadessaan poimia mitä tahtovat. Porkkanat ja lanttupalat jäävät syömättä, jos joka päivä on karkkipäivä?

Vastaus ei tietenkään voi olla karkkihyllyn valikoiman rajoittaminen vaan monipuolisten kokkaustaitojen opetus. Kaivataan mediakasvatusta, jotta ihmiset osaisivat tarttua digitaalisen toimintaympäristön avaamiin myönteisiin mahdollisuuksiin olemalla aktiivisia mediakäyttäjiä ja sisällön tuottajia. Itse tehty hedelmäsalaatti maistuu jo ihan toiselta kuin koulukeittiön nahistunut nauris. Sitä paitsi tylsistäkin aineksista voi tehdä maistuvia haukkapaloja - kunnallisvaalien tiimoilta syntynyttä hauskinta poliittista viihdettä pitkään aikaan lienee ollut YouTubessa levinnyt Jutta Urpilaisen "Aivan aluksi" -haastatteluremix.

Entä jos kaikki YLEssä koskaan lähetetty omatuotantoinen ohjelmisto olisi vapaasti ladattavissa ja muokattavissa? Toimitusjohtaja Jungnerin Taloussanomille luonnostelemat näkymät ennustavat hyviä aikoja kotikokeille.

Lainaus