TV2:n kanavakonsultit tulevat – oletko valmis?

Jasmiini Lappalainen-Ranne — Wed, 23 May 2012 11:16:13 +0000

Kirjoittaja on kehitysprojekteista vastaava markkinointipäällikkö.

Kakkosen neuvonantajat, luova johtotiimi, kanavakonsultit. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Tuo rakas lapsi – yksi idea pöydälläni – sai tuulta alleen, kun se päätettiin yhdistää ohjelmakaavion rakentamiseen TV2:n elokuiselle Supersunnuntaille.

Kanavakonsulttien rekrytointi-ilmoitus otettiin lämmöllä vastaan ja se levisi netissä ja Facebookissa nopeasti. Saimme lyhyessä ajassa yli 700 hakemusta ja paljon peukutuksia.

Ja millaisia hakemuksia! En voinut kuin ihmetellä sitä nuorten talenttien määrää! Mukana oli kovia media-alan ammattilaisia, dokumentaristeja, opettajia, markkinointiässiä, muusikkoja, animaatiosarjojen luojia. Nuoria, fiksuja, eteenpäinpyrkiviä, opiskelleita ja kokeneita!

Yhtä lailla hellyin lukiessani tarinoita, joita olivat kirjoittaneet juuri lukionsa päättävät, erilaisten alakulttuurien tuntijat, trenditietoiset nuoret miehet, pienten lasten äidit, tosi-tv-ohjelmien voittajat ja BB-kisailijat. Kaikkia heitä yhdisti halu tulla tekemään uutta Kakkosta, halu päästä kokemaan jotain ainutkertaista Suomen suurimpaan mediataloon.

Lähetin noin 250 hakijalle sähköpostiin videohaastattelun, jossa kysyin kolme kysymystä. Lähes kaikki vastasivat. Videovastaukset avasivat minulle vielä enemmän uusia maailmoja; olihan ne tehty ympäri Suomen, haastateltavien omissa kodeissa, jotkut yön myöhäisinä tunteina, jotkut jopa työpaikalla ruokatunnilla.

Vaikeiden valintatilanteiden jälkeen kolmannelle kierrokselle päätyi reilu 20 erilaista 18–28 -vuotiasta nuorta. He analysoivat tv-kanavia, juontajia, mediailmiöitä ja ideoivat uusia ohjelmia. Nuorten näkemykset siitä, kuinka ohjelmakaaviota rakennetaan, olivat kaukana pelokkaista kolumneista, joissa on maalailtu kauhuskenaariota nuorten pilaamasta tv-kanavasta. Tämä alle kolmekymppisten ryhmä ymmärtää loistavasti, että maailmaan mahtuu erilaisia ihmisiä tarpeineen ja rytmeineen. Hyvä ja laadukas ohjelmasisältö ei katso ikää tai taustaa, sen ymmärtävät myös nämä nuoret!

On kulunut kuukausi rekrytoinnin startista. Meillä on nyt kahdeksan ihanaa kanavakonsulttia, jotka aloittavat työsarkansa tulevana perjantaina ja lauantaina Pasilassa. He kokoavat kolme erilaista ohjelmakaaviota Supersunnuntaille 26.8. Näistä ehdotuksista kaikki suomalaiset voivat äänestää netissä mielestään parhaan heti kesäkuun alussa.

Kanavakonsultit ovat meillä seuraavan vuoden ajan töissä noin kerran kuussa. Suunnitelmia on jo nyt vaikka millä mitalla. Näkemyksiä tarvitaan niin ohjelmaideoihin, markkinointiin, mediakäyttökokemuksiin, nimiehdotuksiin ja kaaviosuunnitelmiin. Tämä kaikki sen vuoksi, että TV2 haluaa palvella myös nuorempia katsojiaan.

Moni Ylen tuottajista on ottanut minuun yhteyttä; josko konsultteja voisi käyttää arvioimaan ohjelmantekijöiden uusia avauksia? Mahdollisuuksia on!

Kanavakonsultit siis tulevat. Uskon, että Yle on siihen valmis.

Lainaus

Karkkisekoituksia ja hedelmäsalaattia - mediavalintojen eväät

Tuija Aalto — Sat, 07 Mar 2009 12:56:19 +0000

Yleisradiotoiminnassa ohjelmistosuunnittelua ohjaa käsitys yleisön ajankäytöstä - siitä, mitä heidän uskotaan haluavan ja tarvitsevan päivän kunakin hetkenä.

Ohjelmien tekemistä on aina ohjannut tieto lähettävän kanavan profiilista ja ohjelmapaikan sijainnista ohjelmakaaviossa. Ohjelmat on täytynyt järjestää lähetettäväksi peräkkäin ja ohjelmasijoittelulla on synnytetty tilanne, että tietyistä ohjelmista pitävät ihmiset ovat kerääntyneet aina samaan aikaan viikosta kanavan äärelle katsomaan lempiohjelmaansa.

Paras katseluaika oli keski-illassa, johon kanavien parhaat showt sijoiteltiin naulitsemaan töistä palannut ja illallisensa nauttinut normiyleisö sohviinsa.

Luulen, että joudun parinkymmenen vuoden kuluttua vääntämään tätä rautalangasta tyttärelleni. Siis että piti julkaista ohjelmia peräkkäin, kun ei yhtaikaa lähettämiseen ollut kaistaa? Että jonkun ohjelman nähdäkseen piti olla ruudun ääressä presiis tiettyyn aikaan, ei ennemmin, ei myöhemmin?

Taajuuksien rajallisuus muovannut mediamaiseman

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jota yhteiskunta hallinnoi myöntämällä ansioituneille toimijoille toimilupia määrätyille taajuuksille, joille ne voivat lähettää ohjelmaa. TV- ja radiotoimintaa mahtuu harjoittamaan vain määrätty joukko toimijoita kerrallaan. Toisin on netissä. Tilaa on julkaista vaikka kaikki sisältö yhtaikaa.

Kun kaikki sisältö voi olla kerran julkaistuna olla kenen tahansa saavutettavissa missä ja koska hyvänsä, on ohjelman, tai sanotaanko sisällön, tekijällä uusi vapaus, ja uudet haasteet.

Kenelle suunnata mikäkin ohjelma? Jos ohjelma on "kenelle vaan", se ei ole kenellekään. On muodostettava uudet käsitykset ohjelmia nauttivista yleisöistä. Ja kun yleisöt on tunnistettu ja heitä koskettava ohjelma valmistettu - miten välittää tieto sen saatavuudesta?

Suosittelu saa voimaa uusista viestintävälineistä

Alamme vähitellen ymmärtää suusta suuhun - markkinoinnin voimaa ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia siinä.

Facebook on juuri muuttanut markkinapaikkojaan muistuttamaan enemmän käyttäjien profiileja niin, että tuotteilla ja palveluillakin voi olla statusviestejä, jotka näkyvät käyttäjien kaveriuutisten seassa.

- Uutuusdonitsi uunista ulos - tule heti, kaverisi maistoivat jo!

On demand ja suora lähetys puolustavat paikkojaan eri käyttötilanteissa.

Tallentavan digiboksin käyttäjät kertovat mediakäyttönsä muuttuneen jo. Ei ole enää juuri väliä sillä, mihin aikaan joku ohjelma televisiosta tulee, se tallennetaan ja katsotaan sitten kun itselle sopii. Jo VHS-videoiden ajalta muistamme toisaalta korkeuksiin kasvavien kasettipinojen aiheuttaman tuskan: koska minä muka tämän kaiken katson?

Ennen tallennusvälineitä ohjelmakaaviollinen kanava tarjosi reilun pelin: joko katsot nyt tai et ollenkaan. Tulemmeko näkemään uudenlaisia tällaisia konsepteja, jotka rakennetaan suoran lähetyksen ympärille?

Mikäli suurten kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjäyhtiöistä riippuu, kyllä - ne kun myyvät lähetysoikeudet vain sellaisille kaapelikanaville, joita voi katsoa vain sellaisilla digibokseilla, jotka eivät pysty tallentamaan ohjelmaa. Urheilukilpailujen ja päällä olevien uutistilanteiden seuraamisessa suorassa lähetyksessä on tietysti hohtoa katsojan kannaltakin.

Joka päivä karkkipäivä?

Rajattoman valinnanvapauden tyhmistävää vaikutusta pelkäävien mielestä yleisöt menevät pilalle, kun ne eivät enää altistu jonkun autoritatiivisen tahon viisaasti valitsemille ohjelmakokonaisuuksille saadessaan poimia mitä tahtovat. Porkkanat ja lanttupalat jäävät syömättä, jos joka päivä on karkkipäivä?

Vastaus ei tietenkään voi olla karkkihyllyn valikoiman rajoittaminen vaan monipuolisten kokkaustaitojen opetus. Kaivataan mediakasvatusta, jotta ihmiset osaisivat tarttua digitaalisen toimintaympäristön avaamiin myönteisiin mahdollisuuksiin olemalla aktiivisia mediakäyttäjiä ja sisällön tuottajia. Itse tehty hedelmäsalaatti maistuu jo ihan toiselta kuin koulukeittiön nahistunut nauris. Sitä paitsi tylsistäkin aineksista voi tehdä maistuvia haukkapaloja - kunnallisvaalien tiimoilta syntynyttä hauskinta poliittista viihdettä pitkään aikaan lienee ollut YouTubessa levinnyt Jutta Urpilaisen "Aivan aluksi" -haastatteluremix.

Entä jos kaikki YLEssä koskaan lähetetty omatuotantoinen ohjelmisto olisi vapaasti ladattavissa ja muokattavissa? Toimitusjohtaja Jungnerin Taloussanomille luonnostelemat näkymät ennustavat hyviä aikoja kotikokeille.

Lainaus

Blogit - ohjelmakaavio

TV2:n kanavakonsultit tulevat – oletko valmis?

Karkkisekoituksia ja hedelmäsalaattia - mediavalintojen eväät

Taajuuksien rajallisuus muovannut mediamaiseman

Suosittelu saa voimaa uusista viestintävälineistä

Joka päivä karkkipäivä?