Blogit - televisio

Risto Kuulasmaa: Julkaisupäällikön manifesti

Risto Kuulasmaa — Wed, 03 Dec 2014 07:00:21 +0000

Yle uudistaa tv-tarjontansa ja -konseptinsa seuraavan kahden vuoden aikana. Ylen tv ja Areena yhdistyvät. Ylen palvelutehtävä vahvistuu jatkuvasti netissä ja mobiilissa.

Minut on valittu Ylen tv:n ja Areenan julkaisupäälliköksi ja operaation muutosjohtajaksi. Se on mielenkiintoinen paikka. Suunta ja strategia ovat mielestäni oikeat ja ajan tasalla. Suhtaudun intohimoisesti uuden käyttäjäkokemuksen luomiseen ja Ylen verkkopalvelujen tuotteistamiseen.

Haluan työskennellä Ylessä, joka on maailmanluokan edelläkävijämedia ja jossa koetaan ylpeyttä omasta työstä ja yhtiöstä. Yle on monissa asioissa Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden suunnannäyttäjä. Kärkipaikan pito vaatii rohkeutta ja jatkuvaa uusiutumiskykyä.

Tavoitteeni on luoda uutta keskustelukulttuuria Ylen ja katsojien välille. Paitsi kollegani ja televisiotuotantoyhtiöt, haluan kutsua dialogiin myös monialaisia ja näkemyksellisiä kumppaneita. Ja kaikki muutkin, jotka ovat pohtineet yhteistyötä: tervetuloa Isoon Pajaan!

Suomalaiset tuntevat Ylen tv-kanavat läheisiksi, mutta etenkin nuorten kanssa toimiminen kaipaa uusia liikkeitä. Haluankin luoda yhdessä tubettajien kanssa uuden sukupolvikokemuksen. Unelmieni Yle luo nuorille puitteet ja välineet kokeilla uutta. Otetaan riskejä ja valmistaudutaan siihen, että kaikki ei aina onnistu. Liikkuva kuva on ennenkin ollut radikalismin väline. Tekojen kautta syntyy suhde näihin Ylen tuleviin asiakkaisiin. Samalla toimitaan mahdollistajana uuden sukupolven tuleville ammattilaisille.

Koen ylpeyttä siitä, että saan johdettavakseni yhden kansallisaarteistamme: Ylen arkistot. Arkistojulkaisemisella on vielä monta voittoa edessään. Ylellä on vankka arvopohja: Julkaisut-yksikössämme käännetään ja versioidaan sisällöt kaikille suomalaisille, myös näkö- ja kuulovammaisille. Ylellä on julkisen palvelun tehtävä sivistää. Ylellä on mahdollisuus tehdä avauksia murroksessa olevan digitaalisen oppimisen alueella.

Aikomukseni on ensimmäisestä työpäivästäni lähtien edistää ketterän toiminnan kulttuuria Ylessä. Johtamisessani suosin keskeltä johtamista, päällikkötiimin jäsenenä. Osastooni kuuluu 200 ihmistä. Aloitan tutustumalla ja kuuntelemalla. Alku menee faktoja ja kohderyhmädataa omaksuessa. Omassa työkalupakissani tuon mukanani workshop- ja co-creation metodeja.

Vaadin työn korkeaa laatua itseltäni ja muilta, ja katson omaa positiotani kansainvälisessä kontekstissa. Oma ja tiimini osaaminen täytyy olla kansainvälistä tasoa. Se tarkoittaa vilkasta kansainvälistä yhteistyötä.

Olen systeemiajattelun kannattaja. Organisaatioissa on se tunnelma, jota sen yksilöt kantavat sisällään: 60 % ihmisten sairauksista johtuu stressistä. Hyvässä hapessa oleva ja työstään innostunut työntekijä synnyttää lisäarvoa. Kannatan tavoiteorientoitumista: ihminen voi hyvin, kun hän asettaa ja saavuttaa tavoitteita työssä ja sen ulkopuolella. Haastan talvikaudella itseni ja yleläiset kerryttämään kilometrejä Keskuspuiston hiihtoladuilla.

Nimitykseni jälkeinen huomenlahjani tiimilleni on Pixarin perustajan, Ed Catmullin tuore kirja Creativity, Inc. Catmullin kirja on tärkeä puheenvuoro luovan organisaation kulttuurista, menestyneen tekijän näkökulmasta.

Kiitän kutsusta ja luottamuksesta. Elämme taloudellisesti haastavia aikoja. Ylelle on suotu resurssit ja mahdollisuus olla rohkea. Laitetaan tuulemaan!

Ylen tv:n ja Areenan julkaisupäälliköksi on nimitetty BA, MA, Risto Kuulasmaa (36). Kuulasmaa aloittaa tehtävässään 19.1.2015. Julkaisupäällikkönä Kuulasmaa vastaa kokonaan uudesta tehtävästä. Hänen vastuullaan on Ylen televisiokanavat ja Areenan yhdistävä uusi organisaatio. Sen organisaatioon kuuluvat Yle Areena, Yle TV1, Yle TV2, Yle Teema, Kansainvälinen hankinta, Yle Arkisto, Sijoittelu- ja lähetyssuunnittelu sekä Yle Kääntäminen ja versiointi. Risto Kuulasmaa aloitti television tekemisen kaapelikanava MoonTV:llä. Hän on toiminut Duudsonien taustajoukoissa tuottajana ja strategina sekä vuodesta 2010 Madventuresin tuottajana ja strategina. Ennen pestiään Ylessä Kuulasmaa toimi omistamansa Not Guilty -yrityksen toimitusjohtajana. Hän on työskennellyt Docventuresin ja Tubecon-tapahtuman vastaavana tuottajana ja toiminut useiden eri yritysten johdon strategisena konsulttina. Kuulasmaa on palkittu kolmesti Kultaisella Venlalla, kaksi kertaa Formaatti Finlandialla sekä kerran Jussi-palkinnolla.

Lainaus

Miten tv-sisällöt jaetaan koko Suomeen maanpäällisten tv-verkkojen jälkeen

Janne Holopainen — Tue, 09 Sep 2014 08:42:49 +0000

Janne Holopainen on mediasääntelyn päällikkö Ylen lakiosastolla.

Maanpäällisten tv-verkkojen käyttö saattaa seuraavien 15-30 vuoden kuluessa vähentyä olennaisesti tai jopa päättyä kokonaan. Nykyiset digitaaliset tv-verkot (DVB-T, DVB-T2) palvelevat erinomaisesti perinteisten tv-kanavien lähettämisestä suurelle yhtäaikaiselle tv-katsojajoukolle. Tv- ja muiden videopalvelujen käytön muutos johtaa kuitenkin yksisuuntaisten tv-verkkojen käytön vähenemiseen.
Maanpäällisten tv-verkkojen käyttöä vähentävät muutostekijät liittyvät siihen,

millä laitteilla asiakkaat haluavat käyttää mediapalveluja ja minkälaisia tarjonnan tapoja julkaisijat kehittävät,
missä teleoperaattorien ja muiden viestintäyhtiöiden liiketoiminnalla on kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia sekä
miten jälkiteolliset yhteiskunnat (ml. Suomi) kehittävät viestintäverkkojaan.

1. Tv-katselulaitteet yhä vähemmän tv-vastaanottimia

Tv- ja muiden videosisältöjen katseluun käytettävät laitteet muuttavat tv-verkkoon kytketyistä tv-vastaanottimista yhä enemmän laajakaistaverkkoihin kytketyiksi ruuduiksi. Tv-vastaanottimien myynti on vähentynyt teollisuusmaissa muutaman vuoden ajan. Taulutietokoneet eli tabletit ovat korvaamassa erityisesti kotien ”kakkostelkkareita”. Samaan aikaan yhä suurempi osa suurista tv-ruuduista voidaan liittää laajakaistaverkkoon. Suuret tv-ruudut eivät katoa olohuoneista, mutta maanpäällisen tv-verkon käyttö tv-sisältöjen vastaanottoon vähenee. Kun tv-verkon käyttö vähenee todennäköisesti aikanaan murto-osaan nykyisestä, verkon kustannukset käyttäjää kohden nousevat kohtuuttomiksi.

2. Tv-ohjelmien julkaisu siirtyy tv-kanavilta verkkopalveluihin

Yle ja muut mediayhtiöt julkaisevat yhä enemmän videosisältöjä, jotka eivät mahdu tv-kanaville ja jotka eivät toteutustapansa puolesta sovikaan tv-kanavilla julkaistavaksi. Osa verkkopalveluissa julkaistavasta videosisällöstä rakentuu ohjelman tekijöiden ja yleisön välisen vuorovaikutuksen varaan siten, ettei ohjelmaidea edes toimisi tv-kanavilla.

3. Laajakaistaverkkojen hyöty yhteiskunnalle monipuolisempi kuin tv-verkkojen

Ylen tehtävänä on palvella koko suomalaista yhteiskuntaa. Tästä näkökulmasta Yle katsoo laajakaistaverkkojen hyödyttävän koko yhteiskuntaa monipuolisemmin kuin mihin yksisuuntaiset tv-verkot kykenevät. Laajakaistapalvelut tuottavat monipuolisesti hyötyä ja huvia kotitalouksille. Suomalainen talouselämä, demokratia ja kulttuuri hyötyvät kattavista ja nopeista laajakaistayhteyksistä.

4. Langattomat laajakaistaverkot tarvitsevat lisää taajuuksia

Laajakaistaverkkojen lisääntyvä käyttö ja niiden tarjoamat viestintäpalvelujen kehittymismahdollisuudet aiheuttanevat 10-20 vuoden tähtäimellä nyt tv-käytössä olevan UHF-taajuusalueen merkittävän osan siirtämisen laajakaistaverkkojen käyttöön. Päätöksenteko on pitkälti ylikansallista Kansainvälisen televiestintäliiton ITUn ja EU:n puitteissa, joten Suomen kansallinen vaikutusvalta on vähäinen. Tämä kehitys tapahtunee tv-kanavista ja tv-yleisöstä riippumatta, joten Ylen on valmistauduttava sopeutumaan muutokseen.

Maanpäällisten tv-verkkojen lisäksi em. kehitys koskee myös satelliitti-tv- ja kaapeli-tv-palveluja. Kaapeli-tv-verkot eivät kuitenkaan jää käyttämättä, vaan niiden ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi vaihtuu laajakaistayhteyksien tarjoaminen.

Edellä kuvattu ei tarkoita ”television kuolemaa” eikä kaikkien tv-kanavien lakkaamista. Ohjelmakartan mukaisilla tv-kanavilla lienee kysyntää pitkälle tulevaisuuteen mm. suorien lähetysten julkaisemisessa. Tämä pohdinta koskee nimenomaan eri jakeluverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Monia kysymyksiä ratkaistavana

Laajakaistaverkot ovat jo tähän mennessä kehittyneet merkittäväksi tv-verkkoja täydentäväksi ja osin myös korvaavaksi videosisällön jakelutieksi. Nykyiset laajakaistaverkot eivät kuitenkaan kykene palvelemaan samanaikaisesti koko yleisöä suorien tv-lähetysten ja muun live videon katselussa. Koska Ylen velvollisuutena on palvella koko suomalaista yleisöä tasapuolisesti, laajakaistaverkkojen käyttöön liittyy myös alueellisia ja hinnoittelua koskevia tasa-arvokysymyksiä.

Yle selvittää tv-kanavien ja muun live videon jakelun pitkän tähtäimen vaihtoehtoja. Työn osana olemme laatineet oheisen englanninkielisen esityksen (* (PDF: Yle views on long term AV-media delivery), joka on luonteeltaan työsuunnitelma sen tutkimiseksi, miten langattomat laajakaistaverkot voivat korvata maanpäällisen tv-verkon. Suunnitelma päivittyy edelleen, joten tämä esitys kuvaa ajattelua juuri tällä hetkellä.

*) PDF-liitetiedosto päivitetty 23.10.2014 uudemmalla versiolla.

Lainaus

Svoinutin tapaus

Juhana Säilynoja — Fri, 13 Sep 2013 10:54:50 +0000

Muistan 1980-luvun lopulta collegevaatteet ja ruskeat autot. Ruskeita autoja ei kovin paljoa ole sen jälkeen näkynyt. Muistan vuoden 1989 viimeisen päivän raketit. Mielikuvani koko vuosikymmenestä on beigehtävä.

Olen usein miettinyt, että onko tuo mielikuva aito vai onko se vain Neil Hardwickin luoma. Lapsena kaikki lempiohjelmani olivat hänen kirjoittamiaan. Ehdoton suosikkini oli 1990-luvulla uusittu Sisko ja sen veli. Muistan nauraneeni kippurassa siskojeni kanssa katsoessani sitä. Aiheet, jotka olisivat muutoin vähän vaikeita, muuttuivat sosiaalisesti epäonnisten sisarusten käsittelyssä helpoiksi ja huvittaviksi.

Sisko Tuijan ja veli Immun tarina Svoinutista lähti elämään omaa elämäänsä minun ja sisarteni välisessä puheessa. Svoinuthan muun muassa keksi turskanfileerauskoneen 1800-luvulla. Tai siis oli-s-voinut keksiä. Häntä kun ei ollut olemassakaan. Kaikki asiat, jotka olisivat voineet tapahtua, mutta eivät koskaan tapahtuneet olivat meillä siitä lähtien svoinuteja.

Kerran jo aikuisiällä istuin helsinkiläisessä ravintolassa. Yhtäkkiä sain kamalan hepulin, jota ystäväni ihmettelivät. Viereiseen pöytään oli istunut Immu eli näyttelijä Ilmari Saarelainen. Koko ajan mietin, että pitäisikö mennä sanomaan, että kasvoin katsellessani häntä ja Tuija Ernamoa veljenä ja siskona. Että myös minä olin Immun kanssa elänyt ne hetket, joina hän tajusi pieraisseensa autossa, jonka takapenkillä olikin ihmisiä ja joina hän luuli, että taidegallerian hienoin maalaus oli apinan tekemä. Olisin voinut sanoa hänelle, että niistä tarinoista oli tullut osa lapsuuttani. Svoinut. Hän olisi varmaan ilahtunut siitä tiedosta.

Suosikkikohtani sarjassa oli ilman muuta kohtaus, jossa Immu kertoo Tuijalle isän kuolemasta. Tästä syystä Tuijan työ bingoemäntänä keskeytyy pieneksi hetkeksi, jolloin eräs malttamaton bingoilija jo kyselee, että luuleeko Tuija, että heillä ei ole muuta tekemistä kuin vain istua bingossa.

Sarjan kuolemaa käsittelevä ensimmäinen jakso onkin suomalaista tilannekomediaa parhaimmillaan.

Sisko ja sen veli Elävässä arkistossa

Koko sarja on saatavilla DVD:nä Yle Shopista

Lainaus

Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Tuija Aalto, Jari Lahti, Janne Holopainen — Fri, 07 Jun 2013 05:49:11 +0000

Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Julkaisut-yksikössä ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla. Juttusarja käsittelee keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä. Kuvitus: Christer Nuutinen.

Alle 45-vuotiaiden tv:n ja radion käyttö ovat olleet viime vuosina hienoisessa laskussa. Yli 45 -vuotiaiden radion kuuntelu näyttää vakiintuneen neljään tuntiin päivässä kun taas alle 45-vuotiaat kuuntelevat radiota yhä vähemmän.

Yli 45-vuotiaiden tv-katseluaika kasvanee edelleen. Alle 45-vuotiaiden tv-katselu väheni viidessä vuodessa viidellä minuutilla päivässä. Jatkuuko lasku, vai kääntyykö tv:n katselu kasvuun, kun ns. ajansiirtokatselun mahdollisuudet lisääntyvät ja sisältötarjonta kasvaa?

25 44-vuotiaiden tv-katseluajasta 11 % on ajassa siirrettyä. Koko väestön tasolla television katseluajasta on

91 % katselua silloin kun ohjelma tulee televisiosta
7 % silloin kun itselle sopii (ajansiirto)
2 % nettitelevisiopalvelujen käyttöä

Internetin päivittäistä käyttöaikaa koko väestön tasolla on vaikea mitata. Yksittäisten palvelujen tarjoajat toki tietävät kävijöidensä liikkeet tarkkaan. Ajankäytön vertailu internetin ja perinteisen mediakäytön välillä on aivan erityisen vaikeaa. Internet-ajankäyttö kun kattaa kaikki netin käyttötavat tiedonhausta yhteydenpitoon jne.

Internetin aktiivisimpia käyttäjiä ovat lapsiperheet, joista 90 % käyttää nettiä päivittäin. Nuorilla lapsiperheillä on muita enemmän sekä älypuhelimia (84 %) että tablet-tietokoneita (34 %).

Älypuhelinten käyttäjillä uutiset, sosiaalinen media ja sähköpostit ovat mukana yhä useammassa päivän hetkessä. Puhelimen käyttö ajanvietteeseen ja eri medioiden kuluttamiseen on selvästi ensisisjaista alle 25-vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa. Television katselu tabletilta kasvoi vuodessa 4 %:sta 8 %:iin. Internet-tv-katselu yleistyi 12 %:iin. Netflixiä käytti viimeisen puolen vuoden aikana 8 % ja kotimaisten tv-yhtiöiden sivustoilta ohjelmia katsoi viikoittain 28 % suomalaisista.

Lähteet: KRT Online, Finnpanel/Yle Julkaisut. Tv-mittaritutkimus, Finnpanel/Yle Julkaisut, Tv-mittari, Finnpanel, comScore - Yle Julkaisut,Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012, Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu 2012, Tv-taloudet Suomessa 1/2013, Finnpanel

Lineaarisen television merkitys ja tv:n käyttökontekstit murroksessa

Televisiostatulee yhä useammin taustamedia, ja se joutuu vangitsemaan katsojan huomion yhä uudelleen. Lähempänä olevat läppärit, kännykät ja tabletit imevät katsojan huomiota isolta ruudulta.

”Televisio on usein päällä, vaikken varsinaisesti mitään ohjelmaa katsoisikaan”, sanoo puolet 15 44-vuotiaista naisista.

Kiinnostavuutta lisätään vahvistamalla katsojakokemusta verkossa. Tv-teollisuus satsaa nyt second screen -konsepteihin. Toisella ruudulla pyritään vahvistamaan katsomiskokemusta yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden avulla.

Yleisöjä rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Ohjelmat ja merkkituotteet, joilla on kiinnostavaa ja jaettavaa sisältöä verkossa, pärjäävät paremmin myös televisiossa.

Nousussa: sosiaalinen televisio

29 % kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä yhtä aikaa tv:n kanssa. Nettisosiaalisuus television äärellä on alle 44-vuotiaiden juttu. Puolet alle 44-vuotiaista pitää nettiä auki kotonaan jatkuvasti.

12 % katsojista haluaa kommentoida tai keskustella tv-ohjelmista netissä. Näin tekee
• 17 % miehistä
• 10 % naisista

37 % 15 29-vuotiaista naisista kertoo jakavansa mediasisältöjä sosiaalisessa mediassa.

Lähde: Monimediatutkimus 2012, Yle Julkaisut.

Kysymyksiä blogin lukijoille

Onko tv-ammattilaisten suunnittelema ohjelmakartta sinulle hyödyllinen?
Löydätkö kiinnostavat sisällöt mieluummin nettihaulla tai suosittelun avulla?
Miten sinä etsit ja löydät tv-sisältöä?

Lue sarjan ensimmäinen blogi: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti

Löydät esityksen Ylen toimintaympäristö keväällä 2013 myös seuraavista palveluista:

Tuija Aallon blogi
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparisto...

Facebook:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10152856608010603.1073741826.5...

Flickr
http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
Google Plus:
https://plus.google.com/111656240650692979516/posts/8NGHsWmiXBK#11165624...

Lainaus

Niksulan TV:stä Katti Matikaiseen – lastenohjelmien vuosikymmenet

Amanda Stavén — Thu, 30 May 2013 12:26:45 +0000

Ensimmäinen televisiolähetys nähtiin Suomessa vuonna 1957 ja jo tuolloin ohjelmistossa huomioitiin myös lapset. Vuosien ja vuosikymmenten saatossa Kylli-täti, Kössi Kenguru, Pelle Hermanni, Rölli, Karvakuonot ja monet muut rakkaat hahmot tulivat lapsikatsojille tutuiksi.

Nyt voit tarkastella aikajanan avulla millaisia lastenohjelmia eri vuosikymmenet ovat tarjonneet. Löydätkö joukosta oman suosikkisi?

Pääset tarkastelemaan aikajanaa isommassa koossa avaamalla sen uuteen selainikkunaan tästä linkistä

Löydät lisää lastenohjelmia Elävästä arkistosta esimerkiksi näiden linkkien takaa:

Lastenohjelmien tädit ja sedät

Sarjoja, näytelmiä ja animaatioita lapsille

Valistavat ja opettavat lastenohjelmat

Joulukalenterit

Lainaus

Kuinka sain tv-kanavat puhelimeeni ja vaimon innostumaan

Niko Antin — Thu, 28 Mar 2013 10:04:53 +0000

Netti ja lapset ovat muuttaneet televisionkatseluani vuosien mittaan eniten. Television merkitys laitteena on pienentynyt huomattavasti ja vietän enää hyvin vähän aikaa varsinaisen töllöttimen edessä, mutta pyrin seuraamaan itseäni kiinnostavia ohjelmia silloin kun se on minulle mahdollista, siellä missä se on minulle mahdollista.

Olen ratkaissut tämän käyttämällä TVkaista-palvelua, jossa voi palata ohi menneisiin ohjelmiin kun sopiva katselurako aukeaa. Ratkaisu ei välttämättä ole ikuinen, sillä televisiokanavat ovat yrittäneet kampittaa sitä jo vuosia, viimeisenä oikeustoimin. Vieläkään ei ole selvää, onko palvelu laillinen vai ei.

TVkaista ei ole kuitenkaan täydellinen ratkaisu. Toisinaan olisi kiva katsoa mielenkiintoista ohjelmaa myös suorana kesken ruoanlaiton, pyykinpesun tai minkä tahansa asian, mikä ei vaadi sataprosenttista läsnäoloa koko ajan.

Lähtökohtana helppo käytettävyys

Huushollissa on iPadeja ja iPhoneja, joten katseluongelmaan on haettu ratkaisua ensisijaisesti ne silmälläpitäen. Pitkään pärjäsin esimerkiksi BooxTV-sovelluksella, joka on TVkaistan kilpailija, mutta tarjoaa siitä poiketen kaikille ilmaiseksi Ylen kanavat suoratoistona. Jos oli tarvetta katsella muita kanavia, onnistui se helposti kierrättämällä televisiokanavat tietokoneen virittimen kautta, esimerkiksi Macilla käyttämällä Elgaton EyeTV-ohjelmaa ja viritintä. Windows-koneille on useita vaihtoehtoja, muun muassa Hauppaugelta ja Terrateciltä.

Mutta en minä halua pitää tietokonetta koko ajan auki vain siksi, jos haluan katsoa jossain vaiheessa televisiota. Sähköäkin kone syö. Halusin etsiä ratkaisun, jossa televisiokanavat saa suorana vaivattomasti iPadiin ja iPhoneen ilman tietokonetta. Näin yksinkertainen asia, onhan sellaisia ratkaisuja pakko olla markkinoilla? Kai muillakin ihmisillä on ollut samanlaisia toiveita? Ilmeisesti ei, sen verran hankalaa ratkaisun löytäminen oli.

Mysteeri ratkeaa pala palalta

Yksinkertaisimmin asia olisi ratkennut ostamalla iLaitteisiin myytävä ulkoinen pieni teleskooppiantenni ja mukana tuleva viritinsovellus. Paria niitä aiemmin kokeilleena voin kertoa, että niiden toimivuus on täysin sattumanvaraista ja yleisesti ottaen heikkoa. Omalla asuinalueellani pieni dvb-t-antenni ei saanut näkyviin juuri mitään. Halusin varmemman ratkaisun ja sellaisen, jonka sai kiinni talon kaapelitelevisioliittymään.

Googlen osumat vähenivät ja vähenivät vaatimuslistan kasvaessa. Suurin osa kanssani samaa asiaa havittelevista ihmisistä tuntui asuvan Yhdysvalloissa, ja pari täydelliseltä kuulostavaa laitetta osoittautuikin toimivaksi vain rapakon takana. Kunnes…

Löydän Digimoguli-blogin, joka kertoo kokeilleensa amerikkalaisvalmisteista HDHomerunia. Se on reitittimeen liitettävä viritin, joka jakaa televisiosignaalin wlan-verkkoon. Muun muassa Elgato myy laitetta, mutta vain amerikkalaisille markkinoille. Blogista selviää kuitenkin, että laitteen valmistaja on amerikkalainen SiliconDust, joka on tehnyt HDHomerunista myös Euroopassa toimivan version (HDHR3-EU). Jes, se tukee myös kaapelitelevisiota!

Bloggaaja on kysynyt HDHomeRunin toimivuudesta Suomessa ja yhtiö on vinkannut syöttämään laitteelle oikeat modulaatioasetukset sen mukaan, mitä kaapelioperaattoria käyttää. Muuten toimii.

Verkkokirjoitusten perusteella vaikuttaa sille, että lähes kaikki käyttävät HDHomerunia kodin tietokoneiden kanssa, jolloin jokaisessa ei tarvitse olla omaa viritintikkua. Koska haluan nimenomaan välttää tietokoneet, lähden etsimään iOS-sovellusta, joka mahdollisesti toimisi virittimen kanssa suoraan. Hetken näyttää heikolta, App Storessa ei ole sellaista, vaikka ohjelmia on tarjolla yli 780 000 kappaletta. Pari lupaavaa tarvitsee taas tietokoneen väliinsä. Päätän lähestyä valmistaja SiliconDustia mailitse ja kysyä asiaa suoraan, josko vastaisivat.

Kuluu vain muutama päivä ja vastaus tulee: InstaTV-sovellus on yhteensopiva HDHomeRunin kanssa. Mielestäni olin tätä sovellusta jo katsellutkin, mutta todennut sen toimivan vain tietokoneen kanssa. Uudelleen katsomaan. En ollut huomannut, että sovelluksen kalliimpi Pro-versio tukee nimenomaan suoraa toistoa virittimestä iLaitteeseen.

Loppunäytös päättyy onnellisesti

Nyt oli siis tiedossa virittimen toimivuus Suomessa, ohjeet asennukseen ja virittimen kanssa toimiva iOS-sovellus. Ainahan jokin voi mennä pieleen, mutta päätän ottaa laskelmoidun riskin ja tilata noin 150 euron hintaisen laatikon. Tullimaksuista pääsin, kun tilasin laitteen SiliconDustin eurooppalaiselta jälleenmyyjältä.

Laite saapui muutamassa päivässä, sovelluksen latasin App Storesta ja eikun asentamaan. Piuhat kiinni, HDHomerunin asennusohjelma tietokoneeseen ja etsimään oikeita modulaatioasetuksia. Onneksi Aina-operaattorin asetukset löytyvät sen nettisivuilta, kuten suurempienkin operaattorienkin. Niiden syöttäminen vaatii kivikautisesti Pääte-ohjelman käyttöä Macissa, mutta ohjeiden avulla jokainen osaa kirjoittaa kaksi riviä ”koodikieltä”.

Sitten kanavia virittämään. Jännitys tiivistyy, löytyyköhän mitään? Viritys on hidasta, mutta lopulta kanavia alkaa tippua listalle. Jostain syystä Kuutoskanava ei suostu virittymään, mutta muutoin kaikki toimii kuten pitääkin. Annan anteeksi myös sille, että nopeissa liikkeissä joillain kanavilla syntyy teräviä reunoja kuviin. Oletettavasti se johtuu iOS-sovelluksesta. Työvoitto!

Nyt saan nauttia televisiokanavista näppärästi kotona missä tahansa iPhonen ja iPadin kautta - jopa vaimo on innostunut asiasta. Toivottavasti kukaan ei tämän jälkeen vinkkaa jostain erittäin helposta tavasta katsoa suoraa televisiolähetystä iLaitteesta ilman tietokonetta :)

Lainaus

Televisioosi on hyökätty!

Niko Antin — Mon, 31 Dec 2012 10:41:13 +0000

Tietoturvayhtiö F-Secure on julkaissut seitsemän kohdan ennusteen siitä, mihin suuntaan tietoturva-asiat ovat kehittymässä vuonna 2013. Huomioni kiinnittyi aluksi perin omituiselta kuulostavaan asiaan: televisioiden tietoturvaan.

Kyllä. Töllötin, näköradio, melutoosa, töltsä - monien lempinimien olohuoneen asukas – on vähitellen joutumassa vihamielisten hyökkäysten kohteeksi. Tämä ei tarkoita sitä, että Kauniiden ja rohkeiden katseleminen loppuu kuin seinään, jos itäeurooppalainen hakkeri niin päättää. Vaikutukset eivät ole niin ilmeisiä, mutta haittaa hyökkäyksistä voi yhtä kaikki koitua.

- Tällä hetkellä televisiota voi väärinkäyttää esimerkiksi välipalvelimena, jonka avulla rikolliset ja hakkerit voivat peittää jälkiään. Television voi valjastaa myös palvelunestohyökkäysten tekemiseen. Vastaanottimien laskentatehoa voidaan puolestaan käyttää Bitcoin-virtuaalirahan hankkimiseen, F-Securen tietoturva-asiantuntija Sean Sullivan opastaa.

- Teoriassa huijariohjelma voisi veloittaa käyttäjän luottokorttia pay per view –maksutelevision keksitystä käytöstä. Useimmat kuluttajat eivät tarkista luottokorttinsa kuukausilaskua. Toisaalta hakkerit voisivat kerätä tietoa käyttäjän katselutottumuksista ja myydä tätä tilastotietoa markkinointitarkoituksiin, Sullivan pohtii tulevaisuuden uhkia televisiokatsojille.

Vielä nyt älytelevisioiden tietoturva-uhat ovat enemmän jossittelua kuin todellisuutta, mutta tilanteen uskotaan muuttuvan, kun Googlen Android-käyttöjärjestelmä alkaa kasvattaa suosiotaan televisioissa. Monipuolisemman käyttöjärjestelmän myötä käyttäjät alkavat surffata netissä, asentaa sovelluksia ja ehkä jopa vierailemaan nettipankissa, mitä he eivät vielä tee.

- Uskon myös, että web-kamerat alkavat pian olla televisioissa arkipäivää. Tämä saa monenlaiset hyypiöt hakkeroimaan ja vakoilemaan ihmisiä, Sullivan maalailee.

Täysin utopistisia F-Securen varoitukset eivät ole, vaikka yhtiöllä onkin oma lehmänsä ojassa. Digi-tv-virittimiä kohtaan on jo havaittu hyökkäyksiä. Kotimaisen tietoturvaviranomaisen Cert-Fi:n mukaan Suomessa on hyökätty jo parin vuoden ajan digi-tv-virittimiä vastaan. Tänä vuonna havaittiin digibokseja vastaan suunnattu LightAidra-haittaohjelma.

Tutkimusyhtiö ReVuln on puolestaan vastikään löytänyt pahan haavoittuvuuden, joka löytyy monista Samsungin televisioista. Reiän kautta pystyy ohjaamaan television kaukosäädintä etäyhteydellä, hakemaan tiedostoja vastaanottimeen liitetyistä kovalevyistä ja jopa asentamaan haittaohjelmia sen muistiin.

Paniikkia oman television hyvinvoinnista ei kannata ottaa. Helpoin tapa suojautua hyökkäyksiltä on sijoittaa laitteet mahdollisuuksien mukaan reitittimen ja palomuurin taakse.

- Siinäpä ongelman ydin piileekin. Älytelevisiot eivät tarvitse reititintä, johto vain seinään ja televisio hoitaa verkkoyhteydet itse. En usko, että kovinkaan monet liittävät televisioonsa ylimääräistä laitetta, F-Securen tietoturva-asiantuntija Sean Sullivan sanoo.

- Oletussalasanan vaihtaminen on erittäin tärkeää ja kannattaa aika ajoin muistaa tarkistaa, onko televisioon saatavilla ohjelmistopäivityksiä. Jos aiot ostaa älytelevision, kannattaa varautua myös päivitysten tekemiseen, Sullivan ohjeistaa.

Lainaus

Televisiosarjojen alkutunnarit ovat oma taiteenlajinsa

Panu Vatanen — Fri, 09 Nov 2012 14:06:07 +0000

Televisiosarjoista puhuttaessa yleensä mainitaan hienot henkilöhahmot, heidän kuolemattomat repliikkinsä ja dialogit tai ikimuistoisimmat kohtaukset. Hieman vähemmälle huomiolle jäävät televisiosarjojen alkutunnukset tai kuten itse olen tavannut sanoa - alkukuvat.

Tunnarit ovat kuitenkin oleellinen osa sarjoja ja niiden mahdollista legendastatusta (Lue MacGyver). Itselleni on erityisesti lapsuudesta jäänyt mieleen muutamien sarjojen tunnukset paremmin kuin itse jaksot.

Oiva esimerkki tästä on Yle TV2:lla joskus 90-luvulla tullut Äärirajoilla –sarja, jonka pahaenteinen alkutunnari sai selkäpiin karmimaan ja nuoren pojan vetäytymään entistä syvemmälle sohvan tyynyjen väliin. Toinen legendaarinen tunnari, joka on tunnelman ja erityisesti musiikkinsa vuoksi jäänyt ikuisesti mieleen, kuuluu Salaisille kansioille.

Onnistuneessa alkutunnarissa oleellista osaa näytteleekin juuri musiikki. Esimerkiksi HBO:n Sopranos –mafiasarjan alkutunnarin biisiä ei tarvitse kuulla kuin ensimmäinen tahti, niin etiäinen sikaria tupruttelevasta Tony Sopranosta ratin takana palautuu välittömästi verkkokalvoille. Enkä varmasti ole ainoa, jolle tulee Ultra Bran ”Älä soita tänne enää koskaan” –kappaleesta ensimmäisenä mieleen mainio Isänmaan toivot –sarja.

Mutta mikä tekee alkukuvasta hyvän tai jopa erinomaisen? Itseäni puhuttelee erityisesti, että siinä on saatu tiivistettyä sarjan olennainen tunnelma ja idea tyylikkäästi sekä oivaltavasti, paljastamatta kuitenkaan liikaa. Koulukirjaesimerkkinä tästä nerokkuudesta toimikoon konnia kylmäksi laittavasta sarjamurhaajasta kertovan Dexter –sarjan tunnus.

Kun hienoja alkukuvia alkaa toden teolla pohtia, niin lista kasvaa nopeasti erittäin pitkäksi. Maininnan arvoisia ovat ehdottomasti Game of Thronesin, Lutherin, Mullan alla -sarjan ja Mad Menin tunnarit. Omiin suosikkeihini lukeutuu myös kauhusarja American Horror Storyn ensimmäisen tuotantokauden hyytävätunnelmainen intro.

Tämä on tietysti vain pintaraapaisu, joten kertokaa toki omat suosikkinne ja mieluusti linkkien kera!

Lainaus

Viaplayn ja Netflixin sisällöt vertailussa

Niko Antin — Mon, 29 Oct 2012 10:21:16 +0000

Pohjoismaat ovat alkaneet kiinnostaa amerikkalaisia mediayhtiöitä. Tämä tuli selväksi, kun rapakon takana vuosia toiminut verkkotelevisiopalvelu Netflix avasi Suomessa lokakuun puolessa välissä. Myös laatusarjoistaan (mm. Game of Thrones, Sopranos, Rooma, Langalla ) tunnettu HBO aikoo testata nettipalveluaan ensimmäisenä Pohjoismaissa. HBO on tosin joutunut lykkäämään aloitustaan.

Ensimmäisenä kuukausimaksulla toimivan suoratoistopalvelun avasi ruotsalaisomisteinen Viaplay. Viime vuonna avannut palvelu pelästyi heti amerikkalaisia niin, että tiputti hintaansa parilla eurolla 7,95 euroon (elokuvat ja tv-sarjat). Käytännössä siis samaan kuin Netflix (7,99 euroa). HBO Nordic uskoo sisältöönsä niin, että pyytää pari euroa enemmän eli 9,95 euroa kuukaudessa.

HBO Nordic ei ole vielä avautunut, joten tarjonnasta tiedetään vain mitä on ennakkoon luvattu: kaikki HBO:n omat sarjat sekä arkistot heti Yhdysvaltain ensi-illan jälkeen. Lisäksi yhtiö on "lisensoinut sisältöä muilta tuottajilta". Mitä se tarkoittaa, siihen on vielä mahdotonta vastata.

Tällä hetkellä HBO:n sarjoja esitetään yksinoikeudella Ylen kanavilla, mutta HBO Nordicin hallituksen jäsenen Juha-Pekka Louhelaisen mukaan tähän ei ole uuden nettipalvelun myötä tulossa muutosta.

- Neuvottelemme myös kotimaisten sisällöntarjoajien kanssa, sanoo Louhelainen.

Netflix aukeaa joka maassa rajoitetulla tarjonnalla, pääasiassa amerikkalaisia ja brittiläisiä elokuvia maustettuna pienellä määrällä paikallista tarjontaa. Netflixiä Suomessa edustavan Cocomms-viestintätoimiston johtajan Kasper Stenbäckin mukaan Netflix ei kerro tarkkaa elokuvien ja tv-sarjojen lukumäärää.

- Niitä on kuitenkin tuhansia, Stenbäck muotoilee.

ViaPlay kertoo, että palvelussa on 1500 elokuvaa, lisäksi lukuisia televisiosarjoja.

TV-sarjat (poimintoja tarjonnasta)

Netflix

Breaking Bad (4 tuotantokautta, 5. kausi meneillään USA:ssa)

Walking Dead (1 tuotantokausi, 3. kausi alkoi Suomessa ja USA:ssa lokakuun lopussa)

Dexter (3 tuotantokausi, 7. kausi meneillään USA:ssa)

Mad Men (1 tuotantokausi, 5. kausi meneillään USA:ssa)

Lisäksi mm. Weeds, Jericho, 24.

ViaPlay

Lost (kaikki 6 tuotantokautta)

Spartacus: Blood And Sand (2. tuotantokautta, enempää ei ole vielä esitetty korjattu tuotantokausien määärä 5.11. kiitos Ekille korjauksesta)

Puumanainen (2 kautta, kolme kautta tehty)

Greyn Anatomia (7 kautta 9. kausi meneillään USA:ssa)

Lisäksi mm. Babylon 5, Castle, Frendit

Suomalainen sisältö

Netflix

Elokuvia: mm. Miehen työ, Iron Sky, Rouva Presidentti, Lapsia ja aikuisia.

TV-sarjoja (lähinnä Ylen tuotantoa): Tuttiritari, Lapinlahden lintujen Kuudesti laukeava, Muuttuuko ihminen, Tauno Tukevan sota, Hovimäki.

ViaPlay

Elokuvia: Missä kuljimme kerran, Il Capitano

Tv-sarjoja: Ei ole

Kotimaista tuntuu löytyvän enemmän Netflixistä. Suomalaista materiaalia lienee tulossa lisää, sillä ainakin Netflix neuvottelee ohjelmista mm. MTV Median kanssa, vaikka toimitusjohtaja Heikki Rotko näyttävästi kertoikin potkivansa videopalvelua munille. Nelonen Median liiketoimintajohtajan Hans Edinin mukaan Nelonen ei ole ohjelmien jälleenmyyjä. Neloselle ohjelmia tekevät tuotantoyhtiöt voivat kuitenkin sopimuksista riippuen myydä sisältöään myös Netflixin kaltaisille toimijoille.

Lapsille

Netflix

Tv-sarjat: mm. Mansikka-Marja, Smurffit, Pikku Prinsessa, Late Lammas, Rasmus Nalle.

Elokuvat: mm. Anastasia, Madagascar, Jali ja suklaatehdas, Pelastakaa Willy, Happy Feet 2.

ViaPlay

Tv-sarjat: mm. Paavo Pesusieni, Lazy Town, Ben 10 Alien Force, Looney Tunes, Banaanit on pyjamassa.

Elokuvat: mm. Huisi Hai, Stuart Little 3, Smurffit, Narnian tarinat, Elias ja aarrejahti.

Urheilu

ViaPlay tarjoaa kalliimmassa paketissaan (16,95 e) kaikki NHL-ottelut suorana ja jälkilähetyksinä. Erillisiä tapahtumia, kuten nyrkkeilyn Fight Nightin, voi tilata 19,95 euron hintaan.

- Netflixissä ei ole urheilua, eikä sitä ole tulossa, sanoo Kasper Stenbäck suoraan.

Kuukaudessa päätettävä

Onkin vaikea sanoa, mikä palveluista on sisällöllisesti paras. HBO:n valtti lienee ainakin se, että lupaa sarjoista tuoreita osia heti USA:n ensi-illan jälkeen. ViaPlayn ja Netflixin sisällöissä on paljon samankaltaisuuksia. ViaPlayssa on osin uudempia elokuvia kuin Netflixissä.

Julkaisuhetkiä määrittelevät eri studioiden kanssa tehdyt yksinoikeussopimukset, ja toiseen palveluun joku elokuva tulee nopeammin kuin toiseen. Viaplaylla on oman ilmoituksensa mukaan yksinoikeus Sony Picturesin, Walt Disneyn, 20^thCentury Foxin, NBC:n ja Universal Studiosin tv- ja elokuvasisältöihin, mutta silti myös Netflixisstä löytyy mm. Disneyn tuotantoa.

Riippuukin paljon omasta mielenkiinnosta, minkä palvelun tarjonnassa on riittävästi mielekästä sisältöä. Onneksi sekä Netflix että ViaPlay antavat kokeilla palvelujaan ilmaiseksi kuukauden ajan, ennen kuin kuukausimaksu alkaa rullaamaan.

Lainaus

Suomalainen - sinulla ei ole oikeutta katsoa tätä ohjelmaa

Panu Vatanen — Tue, 05 Jun 2012 12:58:27 +0000

Nettivideoiden maarajoitukset ovat meillä suomalaisilla tuoreessa muistissa. YouTube-videopalvelu nimittäin näytti jääkiekon MM-kisat kokonaisuudessaan nettisivuillaan ja täysin maksutta. Tosin eihän niitä voinut täällä katsoa ilman kikkailua – juuri maarajoitusten vuoksi. Nohevimmat reitittivät nettiyhteytensä toisen maan kautta ja nauttivat ilmaisesta lätkästä. Moni päätti tilata maksukanavat.

Jääkiekon MM-kisat ovat vain jäävuoren huippu. YouTubessa ja muissa nettivideopalveluissa maarajoituksiin ei voi olla törmäämättä. Itselleni rajoitukset ovat tulleet nenän eteen musavideoita tai urheilupätkiä tiiraillessa. ”This video is not available in your country” -teksti aiheuttaa välittömän primitiivireaktion ja parahduksen.

Maarajoituksien kanssa tuskastellaan myös maailmalla. Asian turhauttavuus on tiivistetty erinomaisesti tähän Oatmealissa julkaistuun sarjakuvaan. Katsojan kannalta tilanne on kiusallinen, sillä nettiaikana rajoitukset pännivät ja tiedon pitäisi kulkea vapaasti (olisi myös kiva katsoa esimerkiksi South Parkia Suomesta käsin [edit. Olli Sulopuisto korjasi, että SP:n katsominen onnistuu myös Suomesta käsin: http://www.southparkstudios.fi/full-episodes]) .

Kuten Ossi Mäntylahti kirjoittaa Tietokone-lehden blogissaan, maarajoitukset ovat peräisin siltä ajalta jolloin TV-lähetysyhtiöt hallitsivat maakohtaisesti viihteen kenttää ilman kilpailua. Käytännössä valtaosa yhtiöistä toimii edelleen maantieteellisten rajojen mukaan. Kyse on siis rahasta. Jos oikeuksia myytäisiin isommille alueille kerrallaan, esimerkiksi kaikkiin Pohjoismaihin yhteisesti, TV-yhtiöiden tuotto jäisi pienemmäksi yhtä katsojaa kohti. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustamaan perustetun Electronic Frontier Finland ry:n varapuheenjohtajan Ville Oksasen mukaan TV-yhtiöt puolustavat maarajoituksiaan puhtaasti tähän bisneslogiikkaan vedoten.

- Tällä hetkellä on yksi palvelu, joka tarjoaa elokuvia ja televisiosarjoja tasapuolisesti kaikille rajoista välittämättä eli Piratebay. Olisi kuitenkin kaikkien toimijoiden ja kuluttajien intressi, että olisi palvelu, joka olisi laillinen ja josta saisi kaiken sisällön samasta paikasta, Oksanen toteaa.

Vaikka tällaista Oksasen haaveilemaa globaalia palvelua ei vielä ole, on tilanne pikku hiljaa parantunut katsojien kannalta. Nykyään ohjelmia tarjotaan laillisissa palveluissa varsin laajasti: MTV3:lla on Katsomo, Nelosella Ruutu.fi ja Ylellä Areena. Myös kansainvälisten TV-yhtiöiden asenne nettijakelua kohtaan on parantunut. Ylen ohjelmahankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo, että nykyään nettioikeudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

- Jos oikeuksia ei saa, niin se johtuu joko niiden kalliista hinnasta tai sitten siitä, että Yle Areenan suojausmekanismit eivät ole tarpeeksi hyvät. Suurimpaan osaan sarjoista oikeudet tulevat nykyisin ostettaessa mukana. Yhdysvallat olivat pitkään tässä suhteessa valloittamaton markkina-alue, mutta HBO-sopimuksen myötä se alkoi muuttua. Se oli päänavaus jenkkisarjojen areenaoikeuksille, Kivikallio muistelee.

Kivikallion mukaan nettioikeuksista on muotoutunut käytäntö viimeisten viiden vuoden aikana. Yle Areenassa ulkomaiset sarjat eivät kuitenkaan voi olla loputtomasti, vaan tyypillisimmin esitysaika on 7 vuorokautta. Joidenkin kohdalla aika voi olla 14 tai jopa 30 päivää. Ohjelmien esitysajan kestoista ei Kivikallion mukaan ole kuitenkaan vakiintuneita käytäntöjä. Esimerkiksi HBO:n sarjat ovat Yle Areenassa 14 vuorokautta. Kansainväliset ohjelmat tosin näkyvät vain Suomessa. Jonkun verran Ylen omaa tuotantoa (mm. uutiset, asiaohjelmat, Satuhäät) kuitenkin näytetään rajoituksetta kaikille, kotimaasta huolimatta. Kotimaisten ohjelmien kansainvälisen näkyvyyden voi kätevästi tarkastaa Yle Areenan ohjelmalistasta, johon ne ovat merkitty sinisin palloin.

Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka haluaisivat katsoa ulkomaiset sarjat samaa tahtia, kun ne tulevat rapakon takana televisiosta. Kaikkia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja ei valitettavasti vielä ole onnistuttu tekemään ja vääntö netissä näytettävän sisällön tekijänoikeuksista käy kiivaana.

- Jossain vaiheessa kaikki osaavat kiertää rajoituksia, joten niitä ylläpitävä malli murskaantuu. Myös internetissä toimivat isot toimijat kuten Google, Amazon ja Apple haluavat maailmanlaajuisesti toimivan markkinapaikan, joten senkin on pakko vaikuttaa, Oksanen päättää.

Toiveikkuutta televisiopalvelun tulevaisuuteen luo se, että Apple teki saman jo musiikin kanssa iTunesilla, joten monet toivovat ja uskovat, että yhtiö onnistuu toistamiseen. Yle internetin palvelupäällikkö Kari Haakana hahmotteli blogikirjoituksessaan, miten Apple myy käyttäjälle tv-laitteen, jonka avulla katsoja voi ostaa iTunes-kaupasta minkä tahansa tv-ohjelman riippumatta siitä, milloin se on esitetty, millä kanavalla tai missä maassa se on esitetty tai kuka sen on tehnyt. Mitä pitempään tätä joudutaan odottamaan, sitä enemmän katsojat oppivat kiertämään maarajoituksia ja lataamaan laittomasti.

Lainaus