Blogit - avoin data

Seuraava Yle

Risto Kuulasmaa — Mon, 12 Oct 2015 12:01:57 +0000

Kuva: Risto Kuulasmaa, Leap of Faith, 2010.

Paul Mason kirjoitti kesällä The Guardianissa jälkikapitalismista. Teksti auttoi jäsentämään maailman muutosta. Moni artikkelissa kuvailtu asia on juuri nyt käynnissä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Teksti esittelee jälkikapitalismin kolme muutosvoimaa: Tiedon ja informaation demokratisoituminen, uusi työ sekä jakamis- ja kierrätystalous. Muutosten moottorina toimivat ihmistä yhteiskunnan aktiivisena toimijana arvostavat arvot: läpinäkyvyys, sujuvuus ja luotettavuus.

Jälkikapitalismin vaikutukset näkyvät myös Ylen arjessa.

Tiedon ja informaation demokratisoituminen

Kuluttajat vaativat yhä enemmän omistajuutta sosiaalisesti tuotettuun tietoon ja ideoihinsa.

Yhteiskunnan ja julkishallinnon kehittäminen koetaan kansalaisvelvollisuutena. Suljettuja ympäristöjä halutaan avata yleisön ja yksityisten toimijoiden kehitettäväksi.

Yle haluaa jatkaa dialogia avoimuuden linjalla yhdessä kumppanien kanssa. Kutsuimme keväällä sata asiantuntijaa pohtimaan Ylen tulevaisuutta PROPHECY-tapahtumassa. Siirryimme samoihin aikoihin API-rakenteisiin, jotka tarjoavat kehittäjille avoimen rajapinnan, jossa kuka tahansa voi koodata oman versionsa Yle Areenasta.

Syyskuussa käynnistimme yhteistyön Uutisluokan ja Triplet-applikaation välillä. Uusi palvelu kuratoi päivittäin Ylen uutissisältöjä kätevästi kaikille suomalaisille opettajille ylä- ja alakoulun opetusmateriaaliksi.

Kehityksen ja demokratisoitumisen rinnalle on nousemassa myös tummia pilviä. Nuorten median kulutus ja sisältöjen saavutettavuus uhkaavat eriarvoistua. Aiemmin vapaasti Youtubessa toimineen yhdysvaltalaisen Fullscreenin sisällöt siirtyivät syksyllä maksumuurin taakse. Tämä oli ennustettavissa. Trendi näyttää nyt siltä, että myös muita, aiemmin ilmaisia Youtuben sisältökokonaisuuksia on siirtymässä kuukausimaksun piiriin. Myös Netflix nosti uusien asiakkaiden hintoja.

Uudet hinnoittelut aiheuttavat perheissä painetta ostaa verkon maksullisia videopalveluja. Kaikilla ei ole varaa tähän. Ylen tehtävä on tavoittaa kaikki suomalaiset ja tarjota Yle-verolle vastinetta: kaikki Ylen julkaisemat sisällöt ovat myös jatkossa jokaisen suomalaisen löydettävissä.

Uusi mediatyö

Teollisen ajan loppusuoralla pitkät työurat sekä aikaan ja paikkaan sidottu, suorittava työ sekoittuvat uusiin työmuotoihin ja vapaa-ajan käsitteeseen. Automatisaatio muuttaa lopullisesti perinteisen työn käsitteitä ja työpaikkoja häviää robotisaation myötä. Karkeasti noin puolet perinteisten sanomalehtitalojen tuloksesta syntyy nyt digissä. Ennen televisioon ja printiin nojannut mainonta ja markkinointi on muuttunut dataohjautuvaksi ja automatisoiduksi. Medialukutaito ja selviytyminen sosiaalisissa medioissa ovat aikamme perustaitoja, jotka synnyttävät jatkuvasti uusia media-alan ammatteja ja ansaintamalleja.

Digitaalinen ympäristö luo tarpeita uudelle kompetenssille. Turvallisuushakuisuutta ja kollegoiden homogeenisyyttä täytyy rikkoa tietoisesti. Uudessa työssä onnistuminen vaatii jatkuvasti enemmän digitaalisuuteen syntyneiden nuorten ja kokeneemman polven yhteistyötä. Maailmalla yleinen ns. Reverse mentoring -toiminta on vihdoin rantautumassa Suomeen. Tässä mallissa oppiminen tapahtuu molempiin suuntiin nuorten ja senioreiden välillä.

Entä julkisen palvelun algoritmi? Ylessäkin muotoillaan uutta asiakaskokemusta data scientistien avulla. Tehtävänä on mm. muotoilla Yle Tunnuksen suositteluperusteista käyttäjäkokemusta, joka pitää huolen siitä, että itse optimoitua somekuplaa rikastetaan myös Ylen sivistävillä yllätyksillä.

Yle haluaa olla aloitteellinen toimija koko toimialan lähivuosina haastavassa muutoksessa, jossa virtuaalitodellisuus (VR, Virtual Reality) ja lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) muuttavat tarinankerrontaa ja median kulutustapoja.

Suuret teknologiayhtiöt lanseeraavat vuosina 2016 - 2017 useita virtuaalitodellisuuden kuluttajatuotteita, jotka muuttavat median kulutustapoja ja tarinankerrontaa. Pelkästään virtuaalitodellisuuden sisältömarkkinoiden arvon ennustetaan nousevan neljään miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä.

Piilaakso ja Hollywood ottavat nyt parhaillaan ensimmäisiä tanssiaskeleitaan, ja on ilo nähdä myös Nokia mukana näissä karkeloissa.

Suomen Televisioakatemia valmistelee Ylen aloitteesta tapahtumallista koulutustapahtumaa marraskuulle, jossa voidaan tutustua yhdessä uusiin VR ja AR-teknologioihin koko toimialan voimin.

Jakamis- ja kierrätystalous

Yhteisölliset uudet tuotteet ja palvelut haastavat vallitsevia markkinoita, käytäntöjä ja vanhoja hierarkioita. Syntyy hyöty-yhteisöjä, joissa osaamista ja pääomaa jaetaan yhteisöllisten päämäärien saavuttamiseksi. Joukkorahoituksella on totuttu tekemään yksityisiä kulttuurisia sisältöjä, mutta rahoituskohteet laajenevat tulevaisuudessa myös kohti yhteiskunnallisia hankkeita.

Lokakuun lopussa käynnistyvä Yle FOLK on suomalaisten tekemiä videoita ja verkon sisältöjä kuratoiva Ylen uusi pavelu, joka myöntää pienrahoitusta suoraan tekijöille. Yle FOLKia valmistelee noin kahdensadan hengen harrastajista ja ammattilaisista koostuva yhteisö, jossa tekijät löytävät parhaillaan toisiaan tuleviin projekteihin.

Yhdessä tekemisen voima ilahduttaa: FOLKin tekijäyhteisössä pakolaistilannetta ruotiva toimittaja löysi työparikseen entuudestaan itselleen tuntemattoman videokuvaajan. Kaksikymppinen kansalaisjournalisti on saanut mentorikseen Ylen kokeneen toimittajan. Marraskuussa nähdään lisää mistä on kyse.

Yhdessä kohti uutta

Uuden aikakauden voittajina selviytyvät ne, jotka uskaltavat tehdä tilaa uudelle vanhasta luopuen. Yhteiskunnan ja työpaikkojen dynamiikka muuttuu, julkiset palvelut ja instituutiot haastetaan uusiutumaan. Kokonaiset maat voivat nyt onnistua ketteryydellä: Islanti nousi takaisin jaloilleen ja Viron e-Estonia-hanke kerää huomiota.

Ensi vuonna 90 vuotta täyttävälle Ylelle sopii sekä aikaisen omaksujan, että edelläkävijän roolit: mukaudumme kontekstiin sopivaksi kumppaniksi ja esittelemme tulevaisuuden maailmoja yhteiskunnan hyväksi.

Risto Kuulasmaa on Yle TV ja Yle Areenan julkaisupäällikkö.

Lainaus

Lataa itsellesi Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot

Kim Viljanen — Mon, 11 May 2015 17:13:17 +0000

Yle on avannut kokeiluluonteisesti Elävän arkiston ja Yle Arkivetin sisältöjen metatiedot saataville osoitteessa http://elavaarkisto.kokeile.yle.fi/data/.

Nyt julkaistu aineisto sisältää:

noin 30 000 videon ja audion metatiedot,
noin 17 000 TV- ja radio-ohjelman tiedot (joista tarjolla kokonainen media tai klippi),
noin 12 000 artikkelin metatiedot,
Elävän arkiston ja Arkivetin asiasanaston 52 000 termiä sekä
linkit edellä mainittujen sisältöjen välillä sekä muuta täydentävää tietoa.

Aineisto julkaistaan joukkona tiedostoja - osa CSV-muodossa, osa JSON-muodossa. Molempia formaatteja on helppo käyttää useimmilla ohjelmointikielillä. CSV-muotoiset tiedostot voi avata myös taulukkolaskentaohjelmassa, joten niiden käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoa. Tiedostot päivittyvät pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa.

Aineisto julkaistaan Creative Commons - Nimeä-Jaa samoin -lisenssillä, joka tarkoittaa sitä, että voit hyödyntää aineistoa hyvinkin vapaasti erilaisissa sovelluksissa kunhan mainitset tietolähteenä Yle Elävä arkisto / Yle Arkivet.

Nyt julkaistujen tietojen laadussa on vielä paljon parannettavaa - osa kentistä ovat tyhjiä tai ne sisältävät puutteellista tai jopa virheellistä tietoa. Laatuvaihtelut johtuvat muun muassa siitä, että tietoa on kerätty lähes sadan vuoden ajan vaihtelevilla keinoilla ja vaihteleviin käyttötarkoituksiin. Tietojen laatua pyritään aktiivisesti kehittämään Ylen sisältöasiantuntijoiden voimin sekä erilaisin automaattisin keinoin, kuten "arvailualgoritmien" avulla. Jos keksit tapoja parantaa tai rikastaa tietosisältöjä, apusi on tervetullut!

Elävän arkiston ja Arkivetin metatietojen julkaisu on toistaiseksi kokeiluluonteisesta toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset muutokset ovat mahdollisia esimerkiksi tiedostojen sisältöihin, formaatteihin ja muihin yksityiskohtiin liittyen. Tietojen julkaisemista pyritään myös aktiivisesti kehittämään huomioiden esimerkiksi saatu palaute.

Toivomme, että metatietojen avaaminen innostaa tutkimaan Ylen arkistoaineistoja uudella tavalla ja tekemään omia sovelluksia dataa hyödyntäen!

Palaute, kokemukset, ideat ja toiveet otetaan ilolla vastaan esimerkiksi kommentteina tähän alle.

Siirry lataamaan dataa: http://elavaarkisto.kokeile.yle.fi/data/

Lue myös: Elävän arkiston ja Arkivetin aineistojen ohella Yle on hiljattain avannut Areenan ohjelmointirajapinnat.

Lainaus

Uusia valokuvia radiotekniikasta sodassa ja rauhassa

Katja Bargum — Thu, 04 Dec 2014 12:22:32 +0000

Yleisradion alkuvuosina suuri osa radion tekemiseen tarvittavista teknisistä laitteista valmistettiin aivan itse. Ylen työpajassa syntyi uusia keksintöjä, ja sodan aikana niitä sovellettiin myös armeijan käyttöön. Keksintöihin pääsee nyt tututstumaan Elävän arkiston Flickr-tilillä, jossa on esillä yli kolmekymmentä valokuvaa työpajan tuottamista laitteista ja vehkeistä.

Valokuvista huokuu keksimisen ja tekemisen ilo. Pienessä maassa hyödyttiin siitä, ettei kaikkea tarvinnut ostaa ulkomailta. Kun alunperin akulla toimivat kondensaattorimikrofonit yleistyivät, syntyi tarve liittää ne sähköverkkoon. Niinpä mikrofonien virtalähteet rakennettiin työpajalla. Studioihin kehitettiin mikrofonivahvistimia, joilla äänenlaatua saatin parannettua.

Historian ironia on kuvissa läsnä. Useammassa kuvassa näkyy vuoden 1940 olympialaisia varten kehitettyjä laitteita. Vasta viime hetkellä Suomelle myönnettyjen olympiakisojen eteen nähtiin valtavasti työtä tekniikan kehittämiseksi ja lähetyslaitteiden määrän kasvattamiseksi. Sitten kävi kuten kävikin: olympialaisten sijaan tuli talvisota.

Sodan aikana työpajaa valjastettiin myös puolustusvoimien käyttöön. Työpajassa valmistui esimerkiksi eräänlainen kännykän esiaste. Insinööri Pauli Kajavo (1907-1981) kehitti ula-alueella toimivan, kannettavan radiopuhelimen. Työpaja valmisti 120 tällaista radiopuhelinta puolustusvoimien käyttöön.

Ylen työpajassa kehitettiin jopa salakirjoituskoneen prototyyppi, josta voi lukea lisää täältä. Työpajan ehkä legendaarisin panos sotatoimiin on Viipurin miinojen toiminnan häiritseminen Säkkijärven polkkaa soittamalla. Insinööriluutnanttina palvellut Kalevi Ahti kertoo häirintätoiminnasta näin vuonna 1969 tehdyssä haastattelussa:

Uusien kuvien mukana Elävän arkiston Flickr-tili siirtyy myös Flickr Commons –yhteisöön. Flickr Commonsissa museot, kirjastot ja arkistot ympäri maailmaa julkaisevat vapaasti käytettäviä kuvia. Commons-kokoelmassa löytyy mm. British Libraryn vanhojen digitoitujen kirjojen kuvia, Ruotsin Riksantikvarieämbetets kuvia riimukivistä ja Suomen valokuvataiteen museon Sibelius-kuvia. Kuvia saa tallentaa, muokata ja käyttää oman mielen mukaan. Kannattaa tutustua!

Katja Bargum on tuottaja Yle Arkistossa.

Lue lisää:
Tarjolla: Vanhoja valokuvia vapaaseen käyttöön

Lainaus

Äänitehosteet kuuluvat maailmalle

Merja Pesola — Wed, 29 Oct 2014 07:47:14 +0000

Ylen arkiston aarteisiin kuuluu myös äänitehostekokoelma. Kokoelmaa avataan nyt uudella tavalla, kun tarjoamme ääniä kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.

Äänitehosteita on kerätty Ylessä jo 1930-luvulta alkaen. Varhaisimmat äänet tallennettiin kaivertamalla ääni ns. pikalevylle. Studion ulkopuolella käytettiin mobiileja ratkaisuja: pikalevyjen kaiverruslaite laitettiin ääniauton kyytiin.

Kuvassa äänitetään tukkien uittoa 1930-luvulla. Muita Ylen vanhoja kuvia äänitehosteiden tuottamisesta voit katsoa arkiston Flickr-tililtä.

Magnetofoninauhojen yleistyttyä 1950-luvulla äänien käsittely helpottui, ja systemaattinen äänitystyö pääsi alkamaan. Vuonna 1957 perustettiin Ylen Tehosto tuottamaan tehosteita varsinkin kuunnelmiin. Äänten kautta luotiin tunnelmaa ja saatiin kuulija nauramaan, jännittämään tai pelkäämään. Halloweenin kunniaksi Elävään arkistoon on koottu kauhu-teeman ääniä.

Tehosto kasvoi ja toimi vilkkaasti 2000-luvun vaihteeseen asti. Sittemmin tahti on hiljentynyt ja resurssit pienentyneet säästötoimien myötä. Kertynyt kokoelma on kuitenkin saatu lähes kokonaisuudessaan digitoitua. Yli 40 000 äänitehostetta on ohjelmatuotannon käytettävissä. Uutta materiaalia kertyy edelleen jonkin verran, vaikkei varsinaista resurssia hankintaan olekaan.

Äänitehosteet olivat ensimmäisiä sisältöjä, joita Yle ryhtyi jakamaan yleisön vapaaseen käyttöön. Äänitehosteita tarjottiin taannoin ladattavassa muodossa Elävässä arkistossa Tehosto-sivustolla, jota ei enää ylläpidetä. Nyt kokeilemme uutta tapaa jakaa ääniä kaikkien käyttöön. Olemme ladanneet joukon tehosteita ääniharrastelijoiden ylläpitämälle, kansainväliselle Freesound-sivustolle.

Äänet ovat Freesoundissa pakkaamattomina wav-tiedostoina, joita voi ladata omalle koneelle. Niissä on avoin lisenssimerkintä Creative Commons - Nimeä, mikä tarkoittaa, että ääniä saa käyttää vapaasti, myös kaupalliseen tarkoitukseen, kunhan käytön yhteydessä ilmenee Ylen nimi.

Äänet ovat ryhmitelty aiheen mukaan. Koska sivusto on kansainvälinen, äänien nimissä ja tageissa käytetään myös englantia. Freesoundissa on paljon muutakin äänimateriaalia, jota voi hakea vaikkapa hakusanojen perusteella ja käyttää kunkin äänen kohdalla ilmenevän Creative Commons -lisenssin mukaan.

Jatkamme äänten lataamista Freesoundiin toistaiseksi käsityönä. Tulevaisuudessa toivomme, että voimme kehittää tavan tuoda suurempia määriä ääniä myös Ylen verkkosivuille. Valtaosa Ylen äänitehosteista on yhtiön omaa tuotantoa ja siten jaettavissa tulevaisuudessa kaikkien käyttöön.

Sillä välin voitte käydä Freesoundissa tutustumassa esimerkiksi vuonna 1938 Ivalossa äänitetyn hevosvetoisen niittokoneen ääneen. Alunperin tämä tallennettiin suoraan kaivertamalla ääni sellakka- eli pikalevylle.

Ääniä voi myös kuunnella Yle Radio Suomen pari kertaa vuodessa lähetettävässä Äänien ilta -ohjelmassa, jossa soitetaan kokoelman tehosteita ja keskustellaan äänistä ja äänimaisemista kuulijoiden ja studiovieraiden kanssa. Ohjelmat ovat kuultavissa myös Elävässä arkistossa.

Kirjoittaja Merja Pesola on työskennellyt Ylessä pitkään äänitehosteiden parissa ja toimii Yle Arkiston äänitehosteasiantuntijana.

Lainaus

Ylen pitäisi luoda julkisia digitaalisia tiloja

Riikka Kämppi — Mon, 25 Aug 2014 11:46:29 +0000

Riikka Kämppi on viestintäammattilainen, joka toimi 2002-2012 Ylen Hyvä säätiön toiminnajohtajana.

Nopeasti kasvanut Reddit on hyvä esimerkki uuden sukupolven mediasta ja internetin kehityksen vaikutuksesta tiedonvälitykseen. Sekä sen sisällöstä että tekniikan kehittämisestä vastaavat käyttäjät, jotka määrittelevät mikä sisällöstä nousee niin kiinnostavaksi, että se saavuttaa suuren yleisön.

Avoimeen lähdekoodin perustuva Reddit oli alkujaan kaveriporukan epäkaupallinen hanke, mutta nykyään yrityksenä kävijämäärältään jo maailman 50. suosituin sivusto, suurempi kuin CNN tai BBC.

Suomalainenkin media kilpailee nykyään huomiosta globaaleilla markkinoilla, jossa kohderyhmien tilalle on tullut joukko yksilöitä, yksilöllisine toiveineen ja kiinnostuksen kohteineen.

Internetin kehitys ei kuitenkaan kadota tarvetta toimittamiselle, päinvastoin. Kumuloituva tieto tarvitsee välittäjiä tiedon saattamiseksi helpommin ymmärrettävään muotoon ja ihmisten ulottuville.

Jos ajattelee Yleä kulttuurisena instituutiona, jonka tarkoituksena on ”tukea kansanvaltaa ja vahvistaa suomalaista kulttuuria sekä näyttää monipuolinen ja monikulttuurinen kuva maailmasta”, on perusteltua ehdottaa arkistojen avaamista. Avaamalla arkistot ja tuottamalla jatkossa avoimesti käytettävää tietoa, Yle parhaiten osallistuisi alati kehittyvän ja muuttuvan internetin muokkaamiseen suomalaisella sisällöllä.

Pelkkä tiedon saattaminen näkyville ei vielä riitä tekemään siitä avointa. Ylen ja muiden julkisten laitosten Suomessa pitäisi lisätä tiedon julkaisemista niin, että se täyttää avoimen datan kriteerit.

Datan avaamista lisättävä

Ensimmäisiä Ylen avoimen datan hankkeita on vanhojen ”propagandaosaston” tuottaminen valokuvien julkaisu kuvapalvelu Flickrissä avoimella lisenssillä. Kuvia voi käyttää vapaasti ja yleisö on myös pyydetty mukaan kertomaan tarkempia tietoja kuvista.

Vastaavanlainen hanke on BBCn ”Your paintings”. Yhdessä museoiden ja Public Catalogue Foundationin kanssa luodulla taideteoksia esittelevällä sivustolla taiteesta kiinnostuneita pyydetään mukaan luokittelemaan teoksia niin, että kuvakokoelmasta syntyy strukturoitua dataa.

Sisältöä pitäisikin yhä enemmän julkaista näiden esimerkkien mukaisesti, vaikka avoimen tiedon julkaiseminen ei aina ole helppoa. On lukuisia juridisia, hallinnollisia ja teknisiä esteitä tai hidasteita, joiden ylittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Juristien, koodarien ja toimittajien pitäisi ylittää esteet yhdessä.

Vielä avoimen tiedon merkitys ei ole kaikille valjennut. Ylen pitäisikin panostaa sisäiseen tiedotukseen ja koulutukseen, jotta läpi koko organisaation ymmärrettäisiin miten tulevaisuudessa tietoa voi kerätä ja jakaa.

Avoimet rajapinnat eli APIt on määrä saada Ylessä kuntoon 2015, mutta metatietojen kasaamisessa on varmasti vielä iso urakka. Suomeksi sanottuna: Ylen on jatkossa tarkoitus julkaista sisältöä niin, että koneet voivat sitä lukea, mutta tiedon luokitteleminen - tägääminen – on käsityötä.

Ylen ei kuitenkaan kannattaisi tehdä työtä yksin vaan kutsua yleisö mukaan talkoisiin. Avoimuus kannustaa osallistumaan, ja osallistumisesta seuraa omistajuus.

PS.

Ei riitä, että lapset osaavat käyttää tietokoneita, vaan heidän olisi hyvä myös ymmärtää miten ne toimivat. Koululaitoksen ulkopuolelta löytyy jo innovaativisia hankkeita, kuten nopeasti ympäri maailmaa leviävä Code Club tai suomalaisen Linda Liukkaan kehittämä Hello Ruby, jonka tavoitteena on houkutella erityisesti tytöt opiskelemaan koodausta.

Pikku Kakkosen ja Buu Klubbenin rinnalle pitäisi luoda Koodiklubi.

Kirjoittaja osallistui kesällä Wikimania -konferenssiin.

Lainaus

Tarjolla: Vanhoja valokuvia vapaaseen käyttöön

Ylen arkistolaiset — Thu, 05 Jun 2014 09:39:47 +0000

Työssäni mietin usein Ylen arkistoa osana suomalaista kulttuuriperintöä, yhteistä kulttuurista omaisuuttamme. Tänään aloitamme uuden kokeilun tämän perinnön jakamisessa. Olemme avanneet kuvapalvelu Flickriin tilin, jolla julkaisemme vanhoja valokuvia ja luovutamme ne yleisön vapaaseen käyttöön.

Kuvat ovat peräisin Ylen ”propagandaosastolta”. 1930-luvulla toimintansa aloittaneen propagandaosaston (myöhemmin tiedotusosaston) tehtävänä oli lisätä radion kuuntelijakuntaa sekä myös radioharrastuksen suosiota. Tätä tarkoitusta varten valokuvattiin työntekijöitä, laitteita ja toimipaikkoja lehdistökäyttöön. Muun muassa Radiokuuntelija-lehden sivuilla yleisö saattoi nähdä, miltä tutut radioäänet näyttivät, millaista radiostudiossa oli tai miten äänitehosteita nauhoitettiin.

Alla olevassa kuvagalleriasta saa esimakua Flickr-tilin kuvista. Mukana on lukuisia legendoja: Martti Jukola urheilukentän laidalla ja Alexis af Enehjelm kyykyssä haastattelemassa auton alla makaavaa mekaanikkoa. Nähdä voi myös Ylessä vierailleita historian merkkihenkilöitä, kuten Väinö Tannerin välittämässä tiedon talvisodan lopusta.

Valokuvissa näkyy omituisia vempeleitä, joilla äänitettiin ja lähetettiin ääntä. Lähetyspaikkojakin on kuvattu, Joensuun pikkuisesta lähetysasemasta Helsingin Fabianinkadun komeaan radiotaloon. Itseeni kolahtivat kuvat Radio-orkesterin (myöhemmin Radion sinfoniaorkesteri) tehdaskonserteista.

Kuvien joukossa on myös sellaisia, joista kaipaamme lisätietoja. Monesta kuvasta emme tiedä edes vuotta, jolloin se on otettu. Joskus kuvauspaikkakin on hukassa. Sen ajan kamerat kun eivät lisänneet gps-koordinaatteja kuvan tietoihin.

Otetaanpa esimerkiksi tämä kuva, jossa ääniauton edessä pönöttää yllättäen poro. Voisiko kuva löytää tiensä sellaisen katselijan eteen, joka tunnistaisi kuvan rakennuksen? Kaikki vihjeet ovat tervetulleita, joko tässä tai kuvan kommenttikentässä Flickrissä!

Julkaisemme kuvat avoimella lisenssillä, joka sallii niiden vapaan käytön. Kuvia voi siis tallentaa, muokata ja käyttää vapaasti. Voimme tehdä näin, koska kuvat ovat niin vanhoja, että ne ovat vapautuneet tekijänoikeussuojasta (joka on 50 vuotta kuvan julkaisemishetkestä, kun kyseessä on tavallinen valokuva eikä valokuvateos).

On yleisöstä kiinni, mitä kuville nyt tapahtuu. Flickrissä julkaistuja kuvia voi käyttää omassa blogissa, näyttää museossa, julkaista lehdessä tai vaikkapa viedä Wikipediaan. Kuvista voi koostaa uusia teoksia tai tulostaa julisteita.

Käytettävyyttä lisätäksemme olemme yrittäneet varmistaa, että kuvien resoluutio on riittävä moneen käyttötarkoitukseen. Koska Flickr on kansainvälinen kuvapalvelu, olemme myös varustaneet kuvat englanninkielisillä otsikoilla. Kenties suomalaiset maisemat, katukuvat ja radiovempeleet kiinnostavat ulkomaillakin.

Mahdollisuuksia on paljon, ja onkin jännittävää nähdä, mitä käyttöä kuville keksitään. Apps4Finland-kisa polkaistaan käyntiin jälleen 6.6. Kuka tekisi hyvän sovelluksen suomalaiselle kulttuurisisällölle?

Siirry katsomaan vanhoja valokuvia täältä

Elävän arkiston blogissa vieraileva kirjoittaja Katja Bargum on Yle Arkiston tuottaja.

Lainaus

Suomalaiset verkossa 2013: Puhelin valloittaa itselleen lisää tilaa suomalaisten arjessa

Leevi Kokko — Tue, 18 Jun 2013 07:14:36 +0000

35 % suomalaisista internetin käyttäjistä on katsonut puhelimellaan videoita tai tv-ohjelmia, kertoo Ylen teettämä Suomalaiset verkossa -tutkimus.

Tutkimuksen mukaan jo joka kolmas suomalainen internetin käyttäjä (32 %) käyttää nettiä puhelimella ja peräti 35 % on katsonut puhelimella videoita tai tv-ohjelmia.

Älytelevisio (televisio joka on kytketty internetiin) liittyy teknologian aikaisten omaksujien mediakäyttöön: 17 % suomalaisista netin käyttäjistä kertoo omistavansa älytelevision mutta vain 7 % katsoo älytelevisiollaan ohjelmia netistä. Yksi kymmenestä kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, onko kotona oleva tv-vastaanotin älytelevisio vai ei.

Puhelimen käyttö monipuolistuu, netin mobiilikäyttö kasvaa

Puhelimen merkitys suomalaisten median käytössä on kasvussa. Suomalaiset verkossa -tutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi se, että nettiä puhelimen välityksellä käyttävien suomalaisten osuus on noussut jo 32 prosenttiin. Vastaava osuus vuonna 2010 oli 17 %.

Puhelimen käyttö on myös monipuolistunut. Vuonna 2013 suomalaisista 82 % on lähettänyt puhelimellaan kuvaviestin tai videon (2010: 75 %), 60 % on lukenut sähköposteja kännykästään (2010: 38 %) ja 41 % käyttänyt Facebookia tai muita sosiaalisen median palveluita puhelimellaan (2010: 25 %).

Yle tutki suomalaisten verkonkäyttöä tällä tavoin nyt toista kertaa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1092 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista netin käyttäjää. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2013.

Tutkimus toteutettiin sähköposti-informoituna verkkokyselynä. Tutkimus kuvaa nettiä käyttävien suomalaisten verkkokäyttäytymistä. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuolta, ikää, asuinpaikkaa ja koulutusta. Kyselyssä käytetty lomake löytyy osoitteesta http://bit.ly/sverkossa-lomake

Tutkimuksen tuloksia käytiin läpi julkistustilaisuudessa 18.6. klo 13-14, josta löytyy tallenne Yle Areenassa osoitteessa http://areena.yle.fi/tv/1951640.

Tilaisuudessa esitetty presentaatio on ladattu Slideshare-palveluun osoitteeseen http://www.slideshare.net/ylefi/suomalaiset-verkoss-2013-esitys-yleisradion-isossa-pajassa-1862013-klo-13

Lähdeaineisto avoimena datana

Yle tarjoaa tutkimuksen lähdeaineiston jatkokäyttöön yhdessä 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa taulukkomuodossa Googlen Drive -palvelussa.

Linkki dataan: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Akc0L9drWLFldE5kRlpWcXBHNmpEaXJGYnJvamtDSVE#gid=0

Selitteet löytyvät taulukon toiselta välilehdeltä: https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0Akc0L9drWLFldE5kRlpWcXBHNmpEaXJGYnJvamtDSVE#gid=1

Aineisto julkaistaan CC-lisenssillä (CC BY-SA 3.0). Jaettavan datan sisältämää tietoa saa julkaista vapaasti ja sitä saa yhdistellä muuhun tietoon, kunhan julkaistaessa linkitetään tähän Ylen Kehitys kehittyy -blogin kirjoitukseen ja ilmoitetaan, että tiedon lähde on Yleisradion ja 15/30 Researchin tutkimusdata. Arvostamme, mikäli dataa käyttäessäsi lisäät kommentin tähän blogipostaukseen ja kerrot siitä myös muille. Mahdollisiin dataa koskeviin kysymyksiin pyrimme vastaamaan ensi tilassa.

Lainaus

Dataa auki – tätä se tarkoittaa käytännössä

Leevi Kokko — Mon, 29 Apr 2013 11:37:58 +0000

Kuukausi sitten kollegani Sami Kallinen kertoi tässä blogissa, miten “Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän”. Yleisradion tutkimuksesta ja raportoinnista vastaaville asiakkuuspäälliköille tämä toteamus tietää positiivisessa mielessä kiireisiä aikoja – seuraavassa kaksi käytännön esimerkkiä asiakas- ja markkinadatan avaamisesta tältä keväältä.

Areenasta vastaavan päällikön Kari Haakanan johdolla julkaisimme äskettäin kaikkien aikojen ensimmäisen kuukausikatsauksen Areenan käytöstä. Jatkamme ja kehitämme raportointia joka kuukausi. Tavoitteemme on auttaa koko suomalaista sisältö- ja teknologiamarkkinaa ymmärtämään digitaalisen videon käyttötapoja ja -tottumuksia. Tätä dataa saattaa nopeasti muuttuvassa maailmassa olla vaikea muuten saada käyttöönsä.

Yksi esimerkki mielenkiintoisesta markkinadatasta on vaikkapa lasten sisältöjen käyttömäärä mobiililaitteilla. Oma unelmani Ylen avoimen datan jakelusta perustuisi rajapintaan, johon voisi suoraan kohdistaa tietopyyntöjä, jotka koskevat Ylen sisältöjen käyttöä.

Sen lisäksi, että tutkimme ja julkaisemme palveluiden käyttödataa, pyrimme jatkossa entistä useammin jakamaan itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä tuotettavan tutkimustiedon lähdeaineiston avoimesti kenen tahansa käyttöön. Esimerkki tästä on 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa 2011 julkaistu Suomalaiset verkossa -tutkimus, jonka data jaettiin CC-lisenssillä saman vuoden kesäkuussa.

Suomalaiset verkossa -kyselystä on tätä kirjoitettaessa menossa kentälle seurantatutkimus. Sen tulokset ja data jaetaan kesän 2013 aikana samalla tavoin kuin aiemmankin kyselyn aineisto.

Kuulen mielelläni, mikäli sinulla on palautetta tai ajatuksia näistä data-avauksista, joita olemme jo tehneet. Erityisen kiinnostavaa on kuulla, mitä dataa Ylen digitaalisten palveluiden käytöstä haluaisit nähdä julkaistavan.

Lainaus

Yle avaa sisältöjään, pysy kuulolla!

Sami Kallinen — Tue, 26 Mar 2013 13:59:26 +0000

Sami Kallinen työskentelee kehityspäällikkönä Ylen internet-välineessä.

Tänään olen erittäin ylpeä yleläinen. Sain olla mukana prosessissa, jonka lopputulemana linjattiin, että Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän.

Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 Yle-ohjelmointirajapinta on kumppanien, kehitysyhteisöjen ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä. Kun eri tahot pääsevät kehittämään palveluita ja sovelluksia sisältöjemme ja datamme päälle, syntyy todellakin vastinetta verorahoille. Samalla parannamme omia palveluitamme.

Ensimmäisiä käytännön tuloksia voidaan odottaa jo tämän vuoden loppupuolella.

Rajapinnat ja avoin tieto ovat nykyaikaisen yleisradioyhtiön tapa toimia. Yhteisin varoin tuotettu sisältö jaetaan, jotta se löytäisi tiensä suomalaisten käyttöön parhailla mahdollisilla tavoilla. Yleltä odotetaan ja vaaditaan sisältöjemme ja niihin liittyvien tietojen avaamista.

Elämme mullistusten aikaa ja asiat muuttuvat nopeasti. Globaali kilpailu kiihtyy, osaavia toimijoita on paljon ja lisää tulee. Ylen pitää pystyä tuottamaan sisältöjä ja palveluja yhtä laadukkaasti ja ketterästi kuin Netflixit, HBO:t, Applet ja Googlet. Päätelaitteet lisääntyvät ja teknologia pirstaloituu. Löydettävyyden hanskaaminen ja sisältöjemme aktiivinen tarjoilu on kriittistä. Toimiminen verkossa muuttuu vaikeammaksi, kun laitteiden kirjo kasvaa ja sisältöjä tulee lisää. Ihmisten tavat käyttää sisältöjä muuttuvat ja erilaistuvat koko ajan.

Teknologianäkökulmasta yksi suurimmista haasteista verkossa tällä hetkellä on eri päätelaitteiden uskomattoman nopea lisääntyminen. Trendi näkyy selkeästi. Ylen verkkopalveluiden käyttö tablettilaitteilla on kasvanut neljässä kuukaudessa – lokakuusta tammikuuhun – huikeat 67 %!
Kasvunvaraa on vielä. Hyvä esimerkki uudesta todellisuudesta on BBC:n iPlayerin desktop-käytön taittuminen reilusti alle puoleen. Lähes 60 % iPlayerin käytöstä tapahtuu nykyään älypuhelimilla, tableteilla, pelikonsoleilla ja vastaavilla. (Täytyy tosin muistaa että syksyn lukujen mukaan iPlayeria tuettiin 650 laitteeseen. Netflixkin tukee satoja laitteita.)

Teksti-tv, joka on edelleen yllättävän suosittu Yleisradion palvelu, on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten sisältöjä avaamalla saamme parhaimmassa tapauksessa "kylkiäisenä" selätettyä päätelaitekirjoa suomalaisten hyväksi. Teksti-tv-applikaatioita on nimittäin kaikille varteenotettaville älypuhelin-käyttöjärjestelmille, jopa Meegolle, jonka penetraatio ei liene kovin suuri edes Suomessa. Nämä ovat sovelluksia, joita suomalaiset ovat toteuttaneet haluamilleen päätelaitteille ilman aktiivista panostamme.

Toivomme myös toisenlaisia hyötyjä. Kuvittele startup-yritys, joka kehittää erikoistabletin vanhusten käyttöön ja haluaa tuoda Ylen sisältöjä tablettiinsa. Meillä Ylessä ei ole resursseja toteuttaa tällaista ratkaisua. Mutta kun jäsennämme sisältömme käytettäväksi monella tavalla ja luomme selkeitä avoimia rajapintoja, voi startup itse tuoda sisällöt tuotteeseensa, kunhan tiettyjä reunaehtoja kunnioitetaan. Kumppanit voivat rakentaa tuotteita ja palveluita, joissa sisältömme ovat käytettävissä.

Tämä on yksi niistä askelista, joilla haluamme viedä Yleä seuraavalle nettiaikakaudelle. Työtä riittää: esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksiä ja teknologiahaasteita ratkotaan, uudistamme tapaamme tehdä sisältöjä verkkoon. Paljon on avoinna, mutta suunta on jo selkeä. Seuraa tätä blogia: kerromme lähiviikkoina, mitä muita suunnitelmia meillä on ja miten aiomme niitä toteuttaa.

Linkkejä

iPlayer tukee 650 laitetta
iPlayerin desktopkäyttö vain 41%

Lue lisää “avoimesta Ylestä”

Esimerkkejä Teksti-TV-applikaatioista:
Android: http://www.tekstitvpro.fi/
iOs https://itunes.apple.com/fi/app/teksti-tv/id339380076?mt=8
Symbian: http://www.n8fin.com/teksti-tv-suomi-teksti-tv-v1-22, http://store.ovi.com/content/39322 , http://www.samiplonn.com/
MeeGo http://my-meego.com/software/applications.php?fldAuto=903&faq=2
Windows Phone 7 http://www.adafy.com/tekstitv/
Windows Phone 8 http://www.windowsphone.com/fi-fi/store/app/teksti-tv/4994549d-8d05-49c2-9d09-c19a2f22299a

Lainaus

Kamppailu karttojen herruudesta kiristyy

Olli Sulopuisto — Fri, 16 Nov 2012 11:09:05 +0000

Kaltaiselleni tumpelolle oli pitkään ihan se ja sama, millaista karttaa kännykässä tai tietokoneella käytti. En oikeastaan edes huomannut eroa, kun puhelinta vaihtaessa siirryin Nokian kartoista Googlen karttoihin. Onko niillä nyt loppujen lopuksi edes juurikaan eroa?

Kyllä vaan, kuten moni Apple-käyttäjä on saanut karvaasti kokea. Yhtiö päätti irtautua Googlesta ja otti iOS 6 -päivityksen yhteydessä käyttöön oman karttaohjelmansa. Se ei mennyt ihan putkeen, vaan Applen kartoista tuli yleinen vitsi.

Koko maailman kattavia kaupallisia nettikarttapalveluita on käytännössä kaksi: Navteq, jonka Nokia osti vuonna 2007 ja TeleAtlas, joka on vuodesta 2008 ollut TomTomin tytäryhtiö. Navteqin tietoja käytetään muun muassa Microsoftin Bing-hakupalvelussa, Garminin navigaattoreissa ja tietenkin Nokian vastikään uudistetussa karttapalvelussa, jonka nimi on Here. TeleAtlas puolestaan on Applen karttakaveri, mistä nähdään, että hyvistäkin materiaaleista voi koota kehnon palvelun, koska Google hyödyntää samoja aineistoja.

Äkkiseltään voisi luulla, että kartat ovat kaikki pohjimmiltaan samanlaisia, mitä nyt toiset ehkä tarkempia kuin toiset. Maanmittauslaitoksen tuoteryhmäpäällikkö Kari-Pekka Karlsson muistuttaa, että kartat on kuitenkin aina tehty tiettyä käyttötarkoitusta silmälläpitäen.

– Navteq on painottanut kävelemistä ja kevyttä liikennettä enemmän kuin TeleAtlas, hän sanoo.

Kahden kaupallisen kilpakumppanin lisäksi on olemassa kolmas yrittäjä, joka perustuu vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien muokattavissa oleva wiki-henkinen OpenStreetMaps (OSM) sai syyskuussa yli puolen miljoonan dollarin lahjoituksen Knight-säätiöltä. Sille saattaa löytyä markkinarako, sillä viime vuonna Google yllättäen kiristi karttojensa käyttöehtoja ja tänä vuonna löysensi niitä uudestaan.

OSM toimii jopa yllättävän hyvin, sillä esimerkiksi Suomen kaupungit ovat varsin hyvin edustettuina. Toisaalta taas voisin sanoa kesälomakokemuksen perusteella, että Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa OSM-kartta oli varsin usein eri mieltä todellisuuden kanssa siitä, meneekö tästä tie vai ei.

Laserkeilaus on viime vuosina mullistanut kartoitustyötä, mutta samaan aikaan kuluttajia on alkanut kiinnostaa entistä enemmän, millaisia palveluita karttojen päälle on rakennettu. On hyödyllistä tietää, että seuraavaksi tullaan t-risteykseen, mutta olisipa kiva myös tietää, missä on lähin huoltoasema, miten pitkään se on auki ja miltä se näyttää – kaikki asioita, joita nokiat, googlet ja applet tarjoavat. Esimerkiksi Googlella jokaisen maan dataa perkaa ja käsittelee jopa satoja työntekijöitä.

Keväällä Maanmittauslaitos avasi maastotietonsa vapaaseen käyttöön. Se on seurausta hallitusohjelmaan kirjatusta avoimen datan linjauksesta.

– Se on siis lähtökohdiltaan aivan erilainen kuin nämä navigointikartat, vaikka [niissä] käytetään samaa raaka-ainetta – eli Maanmittauslaitoksen karttadataa, Karlsson sanoo.

Tausta-ajatuksena on, että verovaroin kerätystä laadukkaasta kartta-aineistosta saadaan enemmän hyötyä, kun sitä saa käyttää ilmaiseksi kuin jos siitä kerättäisiin maksu. Maastotiedot auki -blogia seuraamalla pääsee kärryille siitä, millaista tietoa Maanmittauslaitos tarjoaa ja mitä sillä voisi tehdä.

– On hölmöä, että jopa viranomaiset käyttävät Googlen karttoja eikä [Maanmittauslaitoksen] parempia karttoja. On aivan varma, että meidän [maastotietojen] tapaista dataa ei pysty koko Suomesta keräämään niin, että siitä saisi bisnestä, Karlsson päättää.

Lainaus