http://blogit.yle.fi/asiasana/10-kirjaa-jotka-muuttivat-maailmaa fi http://blogit.yle.fi/10-kirjaa-rahasta/romaanit-kertovat-rahasta-ja-meista <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p>Ensi maanantaina (6.6.) se sitten alkaa: kesäisten maanantai-iltojen <em>10 kirjaa rahasta</em>. Ja yleisin kysymys on sama kuin neljä vuotta sitten, jolloin teimme ihanan <strong>Anna Kortelaisen</strong> kanssa ensimmäisen osan kirjasarjasarjaa, <em>10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa. </em></p> <p>Miksi fiktio, eikä fakta?</p> <p>Moni ihmettelee, miksi keskustelemme <em>romaaneista</em>, fiktiosta, emmekä käsittele tietokirjoja, tutkimuksia ja pamfletteja – jotka ovat vaikuttaneet vallankumouksellisesti niin historiaan, tieteeseen kuin talousajatteluun.</p> <p>Miten "maailmaa mullistaneista kirjoista" voi sivuuttaa <strong>Isaac Newtonin </strong><em>Principian</em>, <strong>Charles Darwinin </strong><em>Lajien synnyn </em>tai <strong>Karl Marxin </strong><em>Pääoman</em>? Miten voi puhua rahasta ilman <strong>Adam Smithin </strong><em>Kansojen varallisuutta</em>, <strong>J.M. Keynesin </strong><em>Yleistä teoriaa</em> – tai <strong>Karl Marxin</strong> <em>Pääomaa</em>?</p> <p>Vastaus on, tälläkin kertaa: ihan kiusallaan.</p> <p> </p> <p>Kesällä 2007 muistutimme ihmisiä kertomuksen voimasta. Romaani ei ole vain rantapäivän rekvisiittaa, vaan voi kuohuttaa ihmisiä kiivaisiin väittelyihin, mielenosoituksiin, oikeustaisteluihin, lakimuutoksiin, kapinoihin – jopa sotiin. Kyllä, sotiin: <em>Setä Tuomon tupa</em>, <strong>Harriet Beecher-Stowen </strong>suht sentimentaalinen sepite, iski kipinää Yhdysvaltain sisällissotaan 1860-luvulla.</p> <p>Tänä kesänä olemme sitä mieltä, että kertomakirjallisuus kertoo rahan voimasta ja viettelyksestä, rikastumisen haaveesta, talouden pakkovallasta ja vapauttavasta vaikutuksesta – kukaties koskettavammin, kouraisevammin, tarkkanäköisemmin, kauaskantoisemmin kuin asiateksti.</p> <p>Siksi 10 kirjaa rahasta, 10 kertomusta ihmisestä.</p> <p> </p> <p>Kirjallisuus ja talous eivät hevin kuulu yhteen. Mutta mikseivät?</p> <p>”Talouden rooli kaunokirjallisuuden traditiossa on niin ilmeinen, keskeinen ja laajalle ulottuva, että on oikeastaan yllättävää, että se jää niin usein huomiotta”, kummastelee <strong>Tiina Käkelä-Puumala</strong>, joka on toimittanut yhdessä <strong>Sari Kivistön </strong>kanssa erinomaisen, painotuoreen kokoelman <em><a href="http://avain.net/julkaisut/kirjastoammatillinen-kirjallisuus/kirjallisuus-ja-talous.html">Kirjallisuus ja talous antiikista nykyaikaan</a></em>.</p> <p>”Kuinka usein kirjallisuudessa itse asiassa käsitelläänkään sellaisia aiheita kuin perinnönjakoa, velkasuhteita, varkautta, rikkautta tai köyhyyttä, ostamista ja myymistä sekä niihin liittyviä sopimuksia?”</p> <p>Silti kirjallisuus pyrkii pitämään välimatkaa talouteen; tuotannon ja markkinoiden maailma ei saisi hipaistakaan taiteen pyhää luomistyötä. Toisaalta kirjailijat lausuvat pontevia mielipiteitään taloudesta paljon innokkaammin kuin yritysjohtajat nykykirjallisuudesta. On asiaankuuluvaa, että<strong> Jari Tervo </strong>arvostelee <em>Nokian</em> johtoa, mutta täysin sopimatonta, että <strong>Olli-Pekka Kallasvuo </strong>kritisoi <em>Koljattia</em>.</p> <p>Eräät kovan luokan yritysjohtajat, saneeraajat ja muutospiiskurit sekä koko kansantaloutta vahtivat korkeat virkamiehet eivät uskaltaneet tulla ohjelmaamme, ”koska eivät ymmärrä kirjallisuutta”. Talous kunnioittaa kulttuuria enemmän kuin kulttuuri taloutta.</p> <p>Ohjelmassamme puhuvat kuitenkin kirjojen lukijat, kokijat, eivät kirjallisuuden tutkijat. Kiinnostavaa on, että talouselämän valtiaista haasteen ottivat vastaan Suomen vaikutusvaltaisimmat naisjohtajat: vuorineuvos <strong>Maarit Toivanen-Koivisto </strong>ja miljardisijoittaja <em>Eläke-Tapiolan </em>toimitusjohtaja <strong>Satu Huber</strong>.</p> <p> </p> <p>Ja lopuksi se olennaisin kysymys. Miksi juuri nämä kirjat?</p> <ol><li>Honoré de Balzac: Ukko Goriot (1835) - Sauli Niinistö (6.6.)</li> <li>Maria Jotuni: Rakkaudesta (1907) - Anna Puu (13.6.)</li> <li>Don Rosa: Roope Ankan elämä ja teot (2007) - Alf Rehn (20.6.)</li> <li>Thomas Mann: Buddenbrookit (1901) - Maarit Toivanen-Koivisto (27.6.)</li> <li>Pentti Haanpää: Noitaympyrä (1931) - Juha Hurme (4.7.)</li> <li>Tom Wolfe: Turhuuksien rovio (1987) - Aki Riihilahti (11.7.)</li> <li>Fjodor Dostojevski: Pelurit (1867) - Satu Huber (18.7.)</li> <li>Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies (1994) - Jari Sarasvuo (25.7.)</li> <li>Don DeLillo: Cosmopolis (2003) - Susanna Kuparinen (1.8.)</li> <li>Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri (2008) - Ville Wahlbeck (8.8.)</li> </ol><p>Ovatko nämä juuri ne <em>palkitsevimmat</em>, <em>rikkaimmat</em> kertomukset?</p> <p>Mitä olisi pitänyt ottaa mukaan? Mikä olisi pitänyt jättää pois? Miksi? Ota kantaa!<br />  </p> <p><strong><a href="http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tasta-puhutaan/10-kirjaa-rahasta-romaanit-kertovat-rahasta-–-ja-meista">10 kirjaa rahasta -sarjan esittely</a></strong></p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/3844?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Tue, 31 May 2011 10:02:55 +0000 Timo Harakka 3844 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/10-kirjaa-rahasta/romaanit-kertovat-rahasta-ja-meista#comments