Blogit - näkökulma

Harakka: Mykän omistajan ääni

Timo Harakka — Mon, 27 Jun 2011 06:12:22 +0000

Jyrki Katainen yrittää lanseerata hallitukselleen nimeä Sixpack, mutta kun 88-sivuisen hallitusohjelman lukee, ainoa oikea nimi on Pupukuusikko.
Arkojen jänisten hallitus ei voi päättää mitään, kun demarit ja kokoomus torppaavat toisensa kaikissa avainministeriöissä. Jos Alexander Stubb yrittää hivuttaa Suomea Natoon, Erkki Tuomioja varmistaa, että näin ei käy. Työ- ja elinkenioministeriössä Jyri Häkämies ja Lauri Ihalainen pitävät huolen, että aina kun astutaan askel eteenpäin, astutaan samalla toinen taakse.
Näin Suomi pysähtyy neljäksi vuodeksi.

Häkämiehellä on toinenkin taistelupari, valtion omistajaohjauksesta vastaava vihreiden Heidi Hautala. Viimeksi Häkämiehen omalla kaudella ohjaaminen oli samaa tasoa kuin Jyrki Järvilehdolla.
Vaikka valtioenemmistöisen Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius oli kuohuttanut kansaa yli kymmenen miljoonan optiosaaliillaan, vasta lama lopulta leikkasi monopolimiesten lottopotit. Uuden haliltuksen ohjelmassa mainostetaan johdon palkkioiden ”kohtuullisuutta”. Nousukausi näyttää, miten ministeri Hautala joutuu asiassa kiemurtelemaan.
Vasta pakon alla Jyri Häkämies salli hallintoneuvostojen jäsenten palkkioiden julkistamisen ja vasta pakon alla hän lopetutti nuo poliitikkojen kultapossukerhot Fortumista ja Neste Oilista viime keväänä.
Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtajana Heidi Hautalalla on kokemusta valtioenemmistöisestä yhtiöstä. Se ei paljon rohkaise. Kymppitonnin vuosipalkkiota vastaan hän katsoi sormiensa läpi sademetsien raiskausta, jolla Neste Oil saa Indonesiasta palmuöljyä niin sanottuun bio-dieseliinsä.
Ja Fortum satsaa edelleen ydinvoimaan, nyt siis vihreän ministerin omistajaohjauksessa. Samalla vihreät ovat hyväksyneet kolmasosan leikkaukset uusiutuvan energian tukiin. Siinä on taas taitelemista.

Uusi hallitus vakuuttaa, että yhteiskunnan omistamat yhtiöt kantavat yhteiskuntavastuuta. Kuulostaa järkeenkäyvältä. Hallitusohjelman viimeisillä sivuilla luvataan, että omistusohjausta vahvistetaan. Tästä Kauppalehti ehti jo ihmetellä (20.6.), miksi ihmeessä pitää erikseen korostaa yhtiön vastuuta henkilöstöstä.
Vastaus luettiin lehdistä tänään: Stora Enso joutuu maksamaan 5,8 miljoonan euron korvaukset näennäisistä YT-neuvotteluista, kun se lopetti Kemijärven tehtaan kolme vuotta sitten.
Suurimpana omistajana valtio ei käyttänyt ääntään, vaan seurasi mykkänä sivusta, kun Stora Enso sulki ja sulkee kannattavaa tuotantoa. Se on Suomessa halpaa. Samaan aikaan Nokia joutui maksamaan saksalaisille Bochumin-tehtaan sulkemisesta 40-kertaisen summan.
Sopivaa ehkä onkin, että kehitysyhteistyöministeri on myös kehitysalueministeri.

Mutta markkinataloudessa kun eletään, valtio on usein voimaton. Strategisesti tärkeiden valtionyhtiöiden lisäksi valtion omistusyhtiö Solidium pyörittää yli 8,2 miljardin euron omaisuutta. Valtio on myös Sampon suurin omistaja, mutta Björn Wahlroos ei paljon ohjausta kaipaa.
Kun Ruotsin hallitus halusi poistaa Nordean johdolta bonukset, suuromistaja Wahlroos palautti ne yhtiökokouksessa. Siinä nöyryytettiin kahden maan ministerit yhdellä kertaa.
Herra se on herrallakin – tai tässä tapauksessa, rouvallakin.

Lainaus

Harakka: Harmaan talouden pikkurikolliset ja isot konnat

Timo Harakka — Wed, 15 Jun 2011 17:23:51 +0000

On äärimmäisen harvinaista, että eduskunnassa kaikki puolueet ja kaikki kansanedustajat ovat samaa mieltä jostain asiasta. Tämä historiallinen hetki koettiin 3. helmikuuta.
Veteraanikansanedustaja Pekka Vilkuna (kesk.) totesi, että ”Tästä asiasta eduskunta on yksituumainen kuin 25 millin naula.”

Mikä oli tuo asia?
Eduskunta hyväksyi yksimielisesti harmaan talouden torjuntaohjelman.
Jokainen puhuja piti välttämättömänä, että viiden miljardin euron veroaukko
paikataan – ja että rakennuksilla, ravintoloissa ja kuljetusalalla pelataan
reilua peliä, jossa rehellinenkin yrittäjä voi menestyä.
Neljä kuukautta sitten eduskunnassa jokainen puolue vannoi, että nuo 25
toimenpidettä sisältyvät seuraavaan hallitusohjelmaan, oli hallituksessa
kuka tahansa.

Kuinkas sitten kävikään?
Muutama päivä sitten Voima-lehti julkaisi hallitusneuvotteluista saamansa
muistion, josta käy ilmi, että kokoomus ja RKP yllättäen jarruttavat
harmaan talouden torjuntaa.

Eduskunnan hyväksymä lista ei niille kelvannutkaan. RKP ei halunnut
tiukentaa rangaistuksia eikä lisätä viranomaisten tiedonsaantia. Kokoomus
ei suostunut siihen, että työmailla tarkastetaan kaikkien saavan
asianmukaista palkkaa, tai että ulkomaiset yritykset joutuvat
rekisteröitymään Suomeen.

Näyttää siltä, että kokoomuksen todellista ääntä ei käytetä eduskunnassa,
vaan Elinkeinoelämän keskusliitossa. Se on tutkimusten valossa kummallista,
sillä harmaan talouden pääaloilla yrittäjien valtava enemmistö pitää pimeää
työtä vakavana kilpailun haittana ja esteenä.
Hallitusneuvotteluissa harmaan talouden työryhmää vetävä demarien Jukka
Gustafsson kuitenkin vakuuttaa, että tilanne on nyt parantunut. Tällä
toisella kierroksella eduskunnan yksimielinen tahto otetaan huomioon,
lainaus, tosi hyvin.

Mutta.
Tärkeä osa harmaan talouden torjuntaa on estää sijoittajien veronkierto,
jolla ulkomaiden kautta voidaan välttää osinko- ja myyntivoittojen
verotusta.Valtio menettää joka vuosi 800 miljoonaa euroa, saman verran
kuin mitä se sijoittaa peruskouluihin.

Edellinen hallitus halusi tehdä tämän veronkierron lailliseksi ja toi
eduskuntaanlain nimettömien hallintarekistereiden laajentamiseksi.

Samalla yritysten omistajatiedot piilotettaisiin, mitä varmasti monet
vallanpitäjät toivovatkin. Tällä hetkellä julkiset tiedot ovat johtaneet
vuosien varrella moniin paljastuksiin: Ulf Sundqvistin bisneksistä
tienrakennusyhtiö Destian suhmurointeihin.
Heti vaalien jälkeen tästä hallintarekisteröinnin laajentamisesta
irtisanoutuivat kaikki puolueet – esimerkiksi kuukauden takaisessa MTV3:n
45 minuuttia-ohjelmassa.

Nyt tämä asia on kuitenkin irrotettu Gustafssonin työryhmästä
hallitusneuvotteluiden korkeammalle tasolle – talousryhmään, jossa kokoomus
ja RKP nyt ajavatkin läpi tätä veronkierto- ja salailulakia.
Irvokkaimmillaan harmaata taloutta torjutaan – yksimielisesti - siten,
että tehdään ratsioita pitserioihin ja virolaisten raksamiesten
parakkeihin. Sen sijaan miljoonasijoittajien rikollisuutta torjutaan siten,
että tehdään rikoksista laillisia.
Liituraitakonnilla on helpompaa. Niillä on aina etujensa ajaja
hallituksessa, istuipa siellä kuka tahansa.

Lainaus

Harakka: Se pyörii sittenkin, vaikka toisin ennustettiin

Timo Harakka — Wed, 08 Jun 2011 11:32:47 +0000

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu jakoi tänään kristallipallo-palkinnon ennustuslaitokselle, joka onnistui parhaiten arvioimaan viime vuoden talouskehityksen. Tai epäonnistui vähiten. Toissa vuoden syvää sukellustahan ei osannut ennakoida yksikään pankki, tutkimuslaitos tai viranomainen. Keskimäärin mentiin metsään karmeat 7,5 prosenttiyksikköä – rahassa 15 000 000 000 euroa.

Ikävä kyllä viime vuoden talousnousun ennustaminen osoittautui yhtä vaikeaksi kuin romahduksen. Bruttokansantuote nousi reilut kolme prosenttia, mutta ennustajien keskiarvo jäi nollaan pilkku yhdeksään. Päätuomari, professori Kari Heimonen totesi kohteliaasti, että ”talousennusteet aliarvioivat pahasti suhdanteiden voimakkuuden Suomen taloudessa.”

Miten tämä on mahdollista? Kisaan osallistui kymmenen ennustelaitosta, jossa sadat hyvin palkatut tieteilijät uurastavat maailman hienoimpien tietokonemallien parissa. Varmasti syö miestä – ja miehiä nämä talousviisaat edelleenkin ovat – että hatusta vetämällä saa yhtä hyvän tuloksen kuin Suomen parhaiden aivojen työllä.

Syy on suurin piirtein se, että ennustajat eivät ennusta tulevaisuutta, vaan jatkavat menneisyyttä. Vanhojen käyrien päälle pannaan viivotin ja jatketaan viivaa, enintään pikkuisen eri kulmassa. Kun talouteen tulee häiriö, se yllättää kaikki, samoin korjausliike. Hienot yhtälöt ovat yht´äkkiä käyttökelvottomia.

Tämän harrastuksen voisi jättää omaan arvoonsa, paitsi että siihen nojaa koko Suomen yhteiskunta. Ennusteiden varaan rakennetaan hallitusohjelmaa. Se määrittää lopulta, paljonko maksamme veroja ja montako kalapuikkoa jää päiväkotilasten lautasille. Siksi on kohtalokasta, että ennustajat aliarvioivat Suomen vaihtotaseen kaksi- ja puolikertaisesti. Kansantalouden ulkomaanvelka supistui yli kolme miljardia enemmän kuin luultiin ,eli leikkauspaniikki oli siltä osin ihan turhaa.

Myös firmat seuraavat ennusteita, jotka lupasivat huonoja aikoja. Tähän varautuessaan yritykset vähentävät investointeja ja antavat työntekijöille potkuja. Ennustelaitokset odottivat viime vuodelta yksityisen kulutuksen olematonta kasvua. Mutta tosiasiassa me käytimmekin rahaa reippaasti enemmän. Kaupan ja työllisyyden pelastus on siis se, että kansalaiset eivät onneksi lue taloussivuja.

Tälläkin kertaa ylivertainen voittaja oli Nordea-pankki, joka saavutti eri sarjoissa selvästi eniten ykkössijoja. Kymmenestä ennustelaitoksesta vihoviimeiseksi jäi Suomen Pankki, joka meni selvästi useimmin pahiten pieleen.

Tämä on todella huono uutinen. Suomen Pankissa on ylivoimaisesti eniten tutkijoita, dataa ja laskentavoimaa ja hienoimmat makrotalouden mallit. Nämä dynaamis-stokastiset analyysit ovat nyt vakavassa kriisissä, ja sen myötä rahapolitiikka, josta Suomen Pankki vastaa, ja koko talouden suunnittelu. Jos yhteiskunta on auto, niin sen tietokone on nyt sekaisin, mittarit näyttävät mitä sattuu ja ohjaus lukkiutuu itsestään.

Koko taloustiede on syvässä kriisissä, mutta ei tunnusta sitä. Edes maailmanlaajuinen talouslama ei ole saanut aikaan muutosta vanhoissa opeissa, jotka johtavat meitä pahasti harhaan.
Einstein mullisti aikanaan fysiikan; missä on taloustieteen Einstein? Tai edes Galileo Galilei, joka todistaisi ekonomisteille, että ihmiset pyörittävät taloutta – eikä päinvastoin.

Kuva: Ennustajat ovat varovaisia tai vain mielikuvituksettomia. Lasku on paljon jyrkempi ja nousu selvästi ripeämpi kuin odotettiin.

Kuva: Nordea voitti toisena vuonna peräkkäin ennustekisan, jopa ylivoimaisesti. Yhtä selkeä hännänhuippu on Suomen Pankki.

Lainaus

Harakka: Soinin haamuhallitus suosii armeijaa

Timo Harakka — Wed, 01 Jun 2011 14:10:50 +0000

Valtiontalouden säästöihin joutuvat osallistumaan ihan kaikki. Eilen Ajankohtainen kakkonen kertoi että hallitusneuvotteluissa esitetyillä leikkauslistoilla ovat lapsilisät ja päivähoito. Mutta yksi laitos Suomessa on, jolta ei oteta. Ja se on armeija.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan työryhmä tiettävästi esittää, että puolustusmäärärahoja ei leikata. Se on merkittävä voitto kokoomukselle ja RKP:lle, sillä vaalikeskusteluissa vasemmisto ja vihreät olivat yhtä mieltä siitä, että ihan ensimmäisenä leikataan aserahoista.

Numerot tietysti elävät tunti tunnilta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kokoomuksen 2009 puolustuspoliittiseen selontekoon junailema armeijan menoautomaatti pysyy. Tuolloin puolustusmenoihin luvattiin kaksi prosenttia vielä sen päälle, mitä kustannukset nousevat. Kun inflaatio tällä hetkellä on kolme prosenttia, puolustusmenot siis nousevat automaattisesti viisi prosenttia eli noin sata viisikymmentä miljoonaa vuodessa.

Vasemmisto ja vihreät ovat neuvotteluissa vaatineet armeijalta satojen miljoonien aitoja säästöjä, mutta luultavasti ne saavat enintään suljettua tuon menoautomaatin. Siis samalla, kun koko muu yhteiskunta säästää, puolustusvoimien ei tarvitse oikeasti leikata yhtään mitään.

Hulluinta kaikessa on se, että armeija itse on suoraselkäisesti valmis talkoisiin. Komentaja Ari Puheloinen ilmoitti jo vaalien alla Maaseudun Tulevaisuudessa, että puolustusvoimia pitää uudistaa ja varuskuntien lakkautuksista päättää jo ensi vuoden alussa. Hän väläyttelee kokonaisten joukko-osastojen lopettamista.

Likainen työ jää sotilaiden omalle vastuulle. Mikään hallitus ei halua määrätä, että se ja se varuskunta suljetaan. Se antaisi aseet suoraan keskustapuolueelle, joka pääsisi elämöimään aluepolitiikalla, kuinka kaupunkilaisten hallitus tuhoaa maaseudun.

Samaan aikaan tuolla Säätytalolla vasemmisto ja vihreät ovat antamassa periksi myös kehitysavun nostamisessa. Miksi ihmeessä ne eivät valtaan noustessaankaan noudata omaa ohjelmaansa. Miksi?

Säätytalolla leijuu haamu, ja se on Timo Soinin haamu. Kuten Jukka Tarkka sanoi Ykkösaamussa maanantaina, hallitusneuvotteluita käydään poissaolevien perussuomalaisten ehdoilla. Jokainen puolue yrittää varmistaa sivustansa Soinin hyökkäyksiltä – siksi maanpuolustus on erityssuojeluksessa.

Tämä on Soinin kannalta kätevää. Perussuomalaiset tekevät hallitusohjelmaa, mutta heidän ei tarvitse kantaa siitä vastuuta. Mutta uutta haamuhallitusta käy sääliksi. Jos se jo nyt on noin peloissaan, niin seuraavina vuosina nähdään jo aivan täysi paniikki. Buu!

Lainaus