Blogit - muutos

Tee tulevaisuutesi - nyt!

Anna Solovjew-Wartiovaara — Fri, 21 Aug 2015 10:41:47 +0000

Katso kristallispalloon: mitä näet? Joskus tuntuu, että olisi ihana nähdä tulevaisuuteen. Joskus taas muutosvauhti tuntuu niin hurjalta, että haluaisi ummistaa silmänsä.

Mutta silmiä ei kannata sulkea, eikä muutosta ja epäjärjestystä pelätä. Epävarmuutta pitää syleillä, sanoi Nassim Taleb Tomorrow-tulevaisuustapahtumassa Helsingissä kesäkuussa. Musta joutsen -kirjan kirjoittaja ja epävarmuuden asiantuntija kertoi seminaariyleisölle, miten selvitä yllättävistä tapahtumista, mustista joutsenista. Hänestä muutokselle, epävarmuudelle ja kaaokselle ei pidä yrittää tulla vastustuskykyiseksi, koska se tarkoittaa, että pysyy samana. Sen sijaan pitää pyrkiä “epähauraaksi” (antifragile): kehittyä epäonnistumisten ja kokeilujen avulla. “I’d rather be antifragile than smart. People tend to overestimate knowledge over experimentation. Rather you should think how to “milk” your lack of knowledge.”

Kokeilemisen tärkeyttä korosti myös Tuuti Piippo, Future makers -kirjan kirjoittaja. Hän puhui tulevaisuuden tekijöistä, sankareista (esityksen kalvot). Piipon resepti tulevaisuuden tekemiseen on seuraava:

tue “hulluja”: anna tila uteliaisuudelle, repimiselle ja uudelleen rakentamiselle,
yritä ymmärtää: kysy, miksi, miksi ei, mitä jos, miten voin tehdä tämän paremmin?
johda esimerkillä: kerro tarinasi, seuraa intohimoasi, jaa etenkin ne nolot kokemukset.

Piippo kehottaa kokeilemaan asioita ja aloittamaan NYT, ei vasta sitten, kun tietää, kuinka tehdä.

Piippo puhui myös virtuaalitodellisuudesta. Hänestä virtuaalitodellisuus voisi pelastaa journalismin: sillä on suuri vaikutus maailmaan ja siihen, kuinka maailman näemme. Esimerkiksi Syyria-uutisointi muuttuu radikaalisti, jos yleisö pääsee tapahtumapaikalle mukaan. Itse toivoisin näkeväni mediataloilta kokeiluja virtuaalitodellisuuden tai lisätyn/yhdistetyn todellisuuden saralla. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua vaikka Turun yliopiston tai VTT:n projekteihin.

Riko ajatuskuplasi ja ryhdy hommiin!

Media-alalla pohditaan ankarasti, mihin suuntaan mediankäyttö, teknologia, mainosrahat ja sisällöt kulkevat. Valitettavasti kristallipallo ei auta, sillä tulevaisuutta ei voi ennustaa. Tulevaisuudesta voi kuitenkin saada otteen ajattelun avulla - sitä voi ennakoida. Ja hyvä uutinen on, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, tulevaisuus ei ole ennalta määrätty.

Tulevaisuuteen voi suhtautua preaktiivisesti eli havainnoida kehityssuuntia, haarukoida mahdollisia tulevaisuuspolkuja ja valmistautua odotettuun muutokseen. Tärkeää on rikkoa ajattelua mahdollisesti rajoittavat kuplat ja olla avoin muutoksille. Mutta preaktiivisuus ei riitä, pitää olla myös proaktiivinen eli toimia halutun muutoksen aikaan saamiseksi. Pitää tehdä joka päivä valintoja ja tekoja, jotka vievät maailmaa haluttuun suuntaan. Haluammeko maailman muuttuvan kanssamme, ilman meitä vai meitä vastaan?, kuten tulevaisuudentutkija Michel Godet on sanonut.

Tulevaisuutta voi kuitenkin olla vaikea muuttaa yksin. Yksi esimerkki uudenlaisesta tulevaisuustyöstä, ennakoinnin yhdistämisestä tekojen tekemiseen sekä avoimuudesta on Ylen TV:n ja Areenan päällikön Risto Kuulasmaan luotsaama Yle Prophecy, jossa niin yleläiset kuin ulkopuoliset tahot on otettu mukaan Yle Areenan tulevaisuusvision suunnitteluun. Ja pelkän visionnin sijaan tapahtuu myös paljon kokeiluja.

Ja vielä pähkinänkuoressa, miten tulevaisuudesta voi saada otteen:

Avaa silmäsi
Ole avoin
Havainnoi muutoksia
Jaa
Kuvittele
Kokeile

Jos haluaa pysyä maailman menossa mukana, pitää kurkottaa tulevaan ja alkaa tehdä haluamaansa tulevaisuutta. Yle Prophecy-tapahtumassa puhuneen Pia-Henrietta Kekäläisen sanoin: “You need to eat local, think global, act universal and be cosmical. Go make some epic stuff now!”

Kirjoittaja on tulevaisuuspohdintoihin hurahtanut yleläinen.

Lainaus

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima? - Wevolve: Yhteiskunnallinen arvonluonti määrittää uusiksi Ylen päämääriä ja toimintatapoja

Ville Tikka ja Nuppu Gävert — Tue, 09 Dec 2014 21:36:18 +0000

Kun Putin vertaa Krimiä Jerusalemin Temppelivuoreen ja perustelee uskonnolla sen liittämistä osaksi Venäjää, Kongolainen gynekologi saa EU:n huipputunnustuksen työstään raiskauksen uhrien hyväksi, ja kun Peru ohittaa Kolumbian maailman suurimpana kokaiinin tuottajana, Vice News raportoi. Vice News on monikansallisen Vice Median vuonna 2013 perustama “digisukupolven uutisorganisaatio”, joka pyrkii tinkimättömään ja rohkeaan raportointiin aikamme keskeisistä ilmiöistä.

Olemme keskellä laajaa yhteiskunnan ja mediakentän murrosta, jonka seurauksena median yhteiskunnallinen rooli on muuttunut nopeasti. Kun sisällöt tuotetaan yhteistyössä ihmisten kanssa ja vaikuttavuus haastaa tavoittavuuden tärkeimpänä onnistumisen mittarina, mediaorganisaatiot eivät voi pyrkiä neutraaliin tiedonvälitykseen tai ajatella olevansa riippumattomia ympäröivästä yhteiskunnasta. Sen sijaan niiden – kuten itse asiassa kaikkien alojen yritysten ja organisaatioiden – täytyy määritellä oma yhteiskunnallinen roolinsa, koska vain näin ne voivat säilyttää merkityksensä ja arvonsa muuttuvassa maailmassa.

Muutostoimisto Wevolve toteutti loka-joulukuussa yhdessä Yle Strategian kanssa selvityksen, jonka tavoitteena oli ymmärtää tämän murroksen merkitystä suomalaiselle media-alalle ja määrittää uusia mahdollisuuksia laajempaan yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Osana selvitystä kutsuimme kokoon joukon avoimen median ja yhteiskunnallisen arvonluonnin aiheiden parissa työskenteleviä luovia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia, yrittäjiä ja toimittajia, joiden kanssa pohdimme ja ideoimme uusia ratkaisuja yhä laajempaan arvonluonttin yhä useammalle suomalaiselle.

Tuloksena syntyi raportti Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet (PDF), joka kokoaa yhteen selvityksen ydinteemat ja kuvaa kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin esimerkkeineen ja ideoineen.

Yhteiskunnallinen arvonluonti on runsaan arvon luomista mahdollisimman usealle ihmiselle

Ylen tavoitteena on pystyä synnyttämään toiminnallaan yhä laaja-alaisempaa arvoa niin yhteiskunnalle, kansalaisille sekä muille yhteiskunnan ja media-alan toimijoille. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kulttuuri ja sivistys, yhteisöllisyys ja elämykset, sekä digiajan tasa-arvo ja kumppanuus on nostettu aiheiksi, joissa Yle voisi mahdollistaa yhteiskunnallisen arvon syntymistä ja siten toteuttaa yhä paremmin julkisen palvelun rooliaan.

Tavoite laajempaan arvonluontiin on hyvin ajankohtainen. Ympäristön, teknologian, yhteiskunnan ja talouden muutosten keskellä olemme tulleet käännekohtaan, jossa yhteiskunnallisesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa mieltään yritysten ja organisaatioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita. Kun tarkastelemme lähemmin tämän paradigmamuutoksen syitä ja seurauksia, huomaamme kuinka media-alan ympärikääntäneet yhteiskunnan digitalisaatio ja desentralisaatio ovat suoraan vaikuttaneet myös talouden toimintamalleihin ja haastaneet aikaisemmat taloustieteen käsitykset arvosta ja arvonluonnista.

Vielä 1990-luvulla vallitsevan uusklassisen taloustieteen piirissä ajateltiin talouden ja yhteiskunnan olevan jopa vastakkaisia kokonaisuuksia. Tämän maailmankuvan mukaan yritysten yhteiskunnallisen kontribuutio oli parhaimmillaankin vain välillistä ja tapahtui esimerkiksi lisäämällä työllisyyttä, tekemällä sijoituksia tai tuottamalla verotuloja yhteiskuntaan.

Vaikka nämä ajatukset kaikuvat edelleen nyky-yhteiskunnassa, on näiden viime vuosisadan taloustieteen teorioiden rinnalle noussut uusi kaanon, joka korostaa yhteiskunnallisen arvon merkitystä. Viimeisen viiden vuoden aikana useat taloustieteen, sosiologian, antropologian ja psykologian kontribuutiot ja lukemattomat empiiriset tutkimukset ovat tuottaneet uusia näkökulmia paremmalle arvonluonnille kriisiytyneessä ja verkottuneessa maailmassa.

Jaetun arvon ajattelun mukaan organisaatioiden arvonluonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa ja yhteisöjen tasolla, ei ainoastaan yksilöiden ja ryhmien tasolla.

Esimerkiksi New Yorkissa toimiva The Institute for New Economic Thinking [http://ineteconomics.org] kuvaa kuinka tarvitsemme rationaalisuutta ja tehokkuutta korostavien arvonluonnin mallien sijaan realistisempia malleja, joissa korostuu taloudellisen ja yksilökeskeisen arvon sijaan yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen arvo. Vain näin voimme löytää aidosti uusia ratkaisuja niin ilmastokriisiin, köyhyyteen, epätasa-arvoon kuin kestävän kasvun liiketoimintaan. Samoin ajattelevat liiketaloustieteen raskassarjalaiset, Michael E. Porter ja Mark R. Kramer, joiden jaetun arvon mallin [https://www.sharedvalue.org] mukaan organisaatioiden tulee menestyäkseen käyttää ydinosaamistaan vastatakseen merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Uudet arvonluonnin mallit perustuvat nyt ihmistieteiden sosiaalisesti rakentuvaan maailmankuvaan, eivät enää viime vuosisadan käsityksiin yrityksistä ja yksilöistä rationaalisina arvon optimoijina. Siten median tehtävänä ei tulisi olla funktionaalisen tai emotionaalisen arvon tuottaminen kuluttajille ja katsojille, eikä menestystä tulisi mitata vain katsojaluvuilla. Uudessa arvonluonnissa kyse on yhteiskunnallisesti merkittävien sisältöjen, palveluiden, alustojen ja työkalujen luomisesta, jotka reagoivat nopeasti ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin sekä auttavat ihmisiä toimimaan heille merkityksellisten aiheiden parissa.

Yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Uusina mittareina tulee käyttää esimerkiksi toiminnan lisääntymistä ja tuloksena syntynyttä vaikuttavuutta eri kohderyhmissä.

Suunnannäyttäjä, ratkaisukeskeinen muutosvoima

Ylen uusina rooleina voisi olla toimiminen sekä suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä että aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimana.

Ylen näkökulmasta tämänkaltainen yhteiskunnallinen arvonluonti tarkoittaa uusien roolien omaksumista. Kuvasimme Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -raportissa kuusi roolia, joilla Yle pyrkii synnyttämään uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteisen, journalistisen riippumattoman tiedonvälittäjän roolin lisäksi Ylen tulisi nähdä itsensä yhä enemmän positiivisena, kriittisenä ja reflektiivisenä muutosvoimana, joka määrittelee aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtia sekä auttaa kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä sisältöjä, palveluja ja ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä toimivan Ylen tulisi pyrkiä käsittelemään rohkeasti ja oivaltavasti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeitakin aiheita. Tällöin esimerkiksi maailman muutosten systeeminen ymmärtäminen, ennakointi sekä kriittinen ote yhteiskunnan murroksiin ja haasteisiin nousee olennaisiksi. Ylen tehtävänä olisi siten ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja kääntää ihmisten huomio yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Tämä luo väistämättä jännitteitä perinteiseen näkemykseen journalismista objektiivisena tiedonvälityksenä. Kuitenkaan tarkoitus ei ole hylätä neutraaliuden tai objektiivisuuden periaatetta, vaan päinvastoin ymmärtää kuinka journalismin objektiivisuus on ajassa ja kulttuurissa elävä sosiaalinen konstruktio. Neutraaliuden tai passiivisen puolueettomuuden ei nähty esimerkiksi luovan laajaa yhteiskunnallista arvoa, vaan olennaisempaa on pyrkiä kriittisten ja hyvin perusteltujen näkökulmien esittämiseen, moniäänisyyden korostamiseen ja reflektiivisyyteen taustalla vaikuttavasta arvopohjasta ja maailmankuvasta.

Suunnannäyttäjä-Yle voisi tuottaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa merkityksellisiä ja kantaaottavia sisältöjä, osallistaa uusien palveluiden ja alustojen avulla asianomaisia valitsemaan kiinnostavia aiheita, sekä tarjota uudenlaisia mediatyökaluja kriittiseen kansalaisjournalismiin.

Yle Fixa [http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan] on verkkoalusta, tietoresurssi sekä juttusarja, joka tutkii ja tarkastelee, kuinka voisimme kehittää ja parantaa esimerkiksi saaristoa ja peruskoulua, tai ratkaista koulukiusaamiseen liittyviä ongelmia.

Aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimanana toimiessaan Ylen tulee pyrkiä miettimään uudelleen yhteiskuntavastuutaan ja vaikuttavuuttaan. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen arvonluonti, pelkkä yhteiskunnallisten ongelmien käsittely ei riitä. Uudeksi tavoitteeksi muodostuu vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle. Siten selkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuu myös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta.

Sisällöntuotannossa tämä voi näkyä esimerkiksi vahvemmin ratkaisukeskeisen journalismin korostamisessa, yhteiskunnallisten haasteiden ja aiheiden syvällisessä taustoittamisessa, sekä tilanteen ja ratkaisujen pitkäaikaisena seuraamisena. Lisäksi pienimuotoisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hankkeista, kuten Norppauinnista, Elämä pelissä ja Lupa välittää -hankkeista, voitaisiin siirtyä jatkossa suurempien haasteiden käsittelyyn.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka jatkuvasti karttuvan avoimen tietopankin ja ohjelmaformaattien kehittämistä, joiden avulla ja yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa pyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisumalleja aikamme suuriin haasteisiin, kuten vähähiiliseen talouteen tai eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Myös uudet avoimet alustat mahdollistaisivat paremman tiedon tuotannon, jakamisen ja toiminnan yhdessä kansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

—

Kirjoitus on ensimmäinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia.

Lainaus

Journalismin arvosta on pidettävä huolta

Atte Jääskeläinen — Mon, 22 Sep 2014 07:57:15 +0000

Atte Jääskeläinen on Ylen uutis-ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja.

Suomen talouden tila on “katastrofaalinen", kuvasi Björn Wahlroos syyskuisen sunnuntain Helsingin Sanomissa. “Kuinka alas voi vajota”, otsikoi Nordea tuoreen talousennusteensa omilla nettisivuillaan.

Vaikka Suomen talous viimein 2015 lähtisi nousuun, monivuotinen lama näkyy yhä selvemmin arjessa, kun sitä ei voi enää pehmentää velanotolla. Kaikki verorahoitteinen toiminta joutuu monivuotiselle kuurille. Työttömyys nousee, köyhyys lisääntyy.

Kansalaisilla on vaihtoehtoja

Tulin Yleen vuoden 2007 alussa päätoimittajaksi, kun tv-uutiset ja radiouutiset oli päätetty yhdistää. Suomen kokonaistuotanto on nyt alemmalla tasolla kuin silloin. Sanomalehdet ovat menettäneet mainoseuroistaan samana aikana kolmanneksen.

Se, mitä Ylen rahoitukselle tällaisessa maailmassa tapahtuu, on vain asian toinen puoli. Oikeastaan paljon vakavampi muutos kohdistuu journalismin arvoon suomalaisille.

Kun kaikki sisältö on kaikkien saatavilla aina ja kaikilla ruuduilla, journalismi joutuu kilpailemaan yleisön huomiosta aivan toisella tavalla kuin ennen. Kansalaisella on lukuisia vaihtoehtoja. Hän valitsee kaikesta tarjonnasta, mitä itse haluaa.

Kenen palvelua suomalaiset seuraavat, kun he haluavat pysyä ajan tasalla ja tietää, mitä on tapahtunut? Mikä kuvake suomalaisilla on älypuhelimen avausnäytöllä, viiden käytetyn nappulan joukossa? Karua sanoa, mutta nämä kysymykset ratkaisevat, onko Ylellä ja sen journalismilla tulevaisuutta.

Ylen on palveltava miljoonia suomalaisia radion ja tv:n lisäksi myös verkossa ja mobiilissa parhaiten, jos haluamme menestyä. Se tarkoittaa määrätietoista työtä ja valintoja.

Kolmen kohdan resepti

Kun tilattavat laatulehdet siirtyvät maksumuurin taakse, julkisen palvelun tuleva rooli kirkastuu. Ilmaista verkkojournalismia tarjoavat miljoonien käyttäjien iltapäivälehdet ja Yle. Yhteiskunnan ja demokratian terveen kehityksen kannalta meillä on kirkas tehtävä, jonka oivaltamiseksi ei tarvitse olla viestintäpolitiikan asiantuntija.

Miten menestys rakennetaan?

Ensin: Jokaisen tekemämme jutun on tarjottava suomalaisille jotain uutta, arvokasta ja merkityksellistä, erilaista kuin muut. Juttujen pitää muodostaa johdonmukaisia journalistisia kokonaisuuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät jatkuvasti. Ylen erityisvahvuuksia ovat läsnäolo maakunnissa, läsnäolo maailmassa ja kyky herättää ja ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua. Näille meidän kannattaa rakentaa.

Toiseksi: Jokaisen radio- ja tv-lähetyksen pitää olla erinomainen ja katselemisen ja kuuntelemisen arvoinen senkin jälkeen, kun itse uutinen on jo tiedossa. Lähetykset rakentuvat jutuista, mutta myös erinomaisesta kyvystä tarjota näkökulmia, keskusteluja ja rikastaa aiheita suorilla osuuksilla sekä studiosta että tapahtumapaikoilta. Television voima on visuaalisuudessa, sen pitää siksi olla vaikuttavaa.

Kolmanneksi: Sekä jutut että radio- ja tv-lähetykset on tarjottava jokaiselle suomalaiselle hänen tarpeitaan ymmärtäen, hänelle parhaalla tavalla. Areena ja Uutisvahti ovat esimerkkejä tästä kehittämisestä.

Kun talous romahtaa, on säästettävä. Kun ihmisten mediankäyttö muuttuu, Ylenkin on muututtava. Riittävän paljon, riittävän rohkeasti.

Lainaus

Median megatrendit

Tuija Aalto, Janne Holopainen — Thu, 20 Jun 2013 09:26:48 +0000

Juttusarjan kirjoittajat:
Tuija Aalto on strategiapäällikkö Ylen strategiaosastolla, Jari Lahti on strategiapäällikkö Yle Julkaisuissa ja Janne Holopainen mediasääntelyn päällikkö Lakiosastolla.

Juttusarja käsitteli touko-kesäkuun aikana keskeisimpiä Ylen toimintaympäristöön liittyviä ilmiöitä.
Kuvitus: Christer Nuutinen.

Mediatoimiala muuttuu automaation, digitaalisuuden, kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan ja kansainvälisyyden yhteisvaikutuksessa.

Mediasisältöihin ja mediakuluttajan käyttökokemukseen sekä yritysten liiketoimintaedellytyksiin vaikuttavat
• tarjonnan valtava määrä, ilmaisuus ja uudet ansaintamallit
• päätelaitekehitys ja pilvipalvelut
• maittain erilainen sääntely
• suosittelualgoritmit, käyttäjätietoihin pohjautuva yksilöinti ja siihen liittyvä yksityisyyden suojan väheneminen.

Tässä juttusarjassa on tarkasteltu Ylen toimintaympäristöä mediatalouden, mediakäytön muutosten, sisältötarjonnan ja jakeluverkkojen näkökulmasta:

1: Mediatalous murroksessa – Ylen toimintaympäristö muuttuu nopeasti
2: Televisio ei kuole, se muuttaa muotoaan
3: Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen – käyttäjät turvautuvat silti myös vertaisverkkoihin
4: Elämää laajakaistan puutteessa

Kysymyksiä blogin lukijoille

Mitä näkökulmia pidätte media-alan muutoksessa kiinnostavimpina?
Mihin tässä media-alaan liittyvään muutosilmiöön tässä blogissa pitäisi jatkossa tarttua?

PDF: Ylen toimintaympäristö keväällä 2013

PDF: Finnish Broadcasting Company Business Environment Analysis, May 2013

Maria Hausen: Nettitelevisiopalvelut vertailussa (blogi 12.6.2013)

Lainaus

Media-ala muuttuu - mitä Ylen toimintaympäristössä tapahtuu lähivuosina?

Tuija Aalto — Tue, 28 May 2013 10:36:40 +0000

Median murros on raju. Ylen toimintaympäristöverkosto on tiivistänyt muutokset seuraavasti (katso diaesitys). Mitä kohtia lisäisit sisällysluetteoloon seuraavassa versiossa? Millaisia asioita Ylen pitää huomata ympärillään?

Lainaus

Päivän sana: käyttäjä

Kari Haakana — Wed, 12 Oct 2011 23:37:51 +0000

Käyttäjä on hieman ikävä sana; se tuo mieleen lähinnä päihteiden tai huumeiden käyttäjän. Mutta tätä termiä nyt käytetään, kun web-ympyröissä puhutaan ihmisestä verkkoyhteyden toisessa päässä.

Ja tänään Web 2.0 Expo -tapahtumassa puhuttiin paljon käyttäjistä: käyttäjien seuraamisesta, käyttäjien kanssa kommunikoinnista ja käyttäjien kanssa yhdessä tekemisestä.

Ensinnäkin käyttäjien toiminnan ymmärtäminen. Yhdysvaltain suurimpiin digitaalisiin pr-toimistoihin kuuluvan Edelman Digitalin Adele McAlear antoi varsin konkreettisia ohjeita sosiaalisessa mediassa toimiville siitä, kuinka käyttäjien toimintaa pitää seurata.

Toiminnan tulee McAlearin mukaan olla suunnitelmallista. Lisäksi Edelman kannusti asettamaan selkeitä, numeromuodossa olevia tavoitteita. "Pelkkä tunnettavuuden kasvattaminen ei ole tavoite". Ja tavoitteita pitäisi tietenkin seurata ja pyrkiä osoittamaan, mitkä teot ovat vieneet kohti tavoitteita ja mitkä vieneet tavoitteista poispäin. Varsin pässinlihaa, mutta hyvin konkreettisesti ilmaistuna.

Käytännön esimerkkejä yleisön kanssa toimimisesta antoi New Yorkin kirjaston tiimi. Suurkaupungin kirjastotoimi on lähtenyt rohkeasti rakentamaan asiakassuhdetta verkkoon ja tarjoaa monenlaisia tapoja käyttää kirjastoa myös webissä.

New Yorkin kirjasto otti noin viikko sitten käyttöön uuden, Biblio Commons -alustaan perustavan kokoelmaluettelon, joka jo itsessään mahdollistaa monia sellaisia ominaisuuksia, joihin käyttäjät ovat tottuneet mm. Amazon-kirjakaupassa: kirjojen arvioinnin, kommentoinnin ja tagittamisen.

Kirjasto on myös kokeillut joukkoistamista parissakin projektissa. Yleisö on muun muassa päässyt puuhailemaan kirjaston erikoiskokoelmassa olevien karttojen kanssa. Tätä kokeilua suositumpi oli kuitenkin hanke, jossa innokkaat käyttäjät ovat muuntaneet tekstiksi kokoelmasta löytyviä, eri aikakausilta peräisin olevia ravintoloiden ruokalistoja. Hieman vastaavaa toimintaa Suomessa on tehnyt Kansalliskirjasto Digitalkoot-hankkeessaan.

Vaikeimmillaan suhde käyttäjien kanssa on tilanteessa, kun palvelua täytyy uudistaa. Tästä kertoi Worth1000- ja Aviary-palvelut perustanut ja niitä uudistanut Avi Muchnick.

Muchnick korosti kommunikaation merkitystä. Jos palvelulla on vakiintunut käyttäjäkunta, se todennäköisesti ei halua muutoksia palveluun. Näin on todennäköisesti siinäkin tapauksessa, että palvelussa on perustavanlaatuisia ongelmia. Muchnick vertasi tällaista palvelua vanhaan kuluneeseen sohvaan: vaikka sohvan käyttäjä haluaisikin uuden sohvan, vanhaan on jo ehtinyt muodostua läheinen suhde. Muutos on vaikeaa, vaikka se olisi tarpeellista.

Muchnickin mukaan käyttäjiin ei muutosasioissa aina ole luottaminen. Vaikka käyttäjät sanoisivatkin haluavansa muutosta, näin ei välttämättä ole. Käyttäjät pitävät muutoksen ideasta (kuten paremmasta navigaatiosta), mutta kun uusi navigaatio työntyy silmien eteen, vaikuttaa se vanha yleensä paremmalta. Ja tässä vaiheessa käyttäjä helposti lopettaa palvelun käyttämisen.

Päivitystilanteeseen Muchnick suosittelee muutamia asioita. Ensinnäkin käyttäjille on hyvä antaa parin kuukauden mittainen aika, jolloin on mahdollista kokeilla sekä uutta että vanhaa versiota palvelusta. Jos uudistus on onnistunut, edelläkävijäkäyttäjät ottavat uuden version käyttöönsä ja levittävät ilosanomaa varovaisemmille käyttjille. Jos uusi versio on suuren käyttäjämäärän mielestä täysi susi, täytyy palvelun ylläpitäjillä olla valmiina suunnitelma siitä, miten vanhaan versioon siirrytään hallitusti takaisin.

Lainaus

Työkulttuuri muuttuu muuttamalla omaa toimintaa

Tuija Aalto — Mon, 05 Sep 2011 08:14:15 +0000

Olin mukana tekemässä Ylen työkulttuurin muutosta ja kommunikoimassa muutosprosessissa luotuja työkulttuurin kulmakiviä 2006-2008.

Minusta tässä on edelleen kaikki ainekset, joista työn mielekkyys organisaatiossa ponnistaa: Henkilöstökertomus 2006 (PDF): Työkulttuurin kulmakivet ovat: Asiakas / Päämäärä / Vastuu / Kunnioitus / Riski / Oppi / Ilo.

Johtavana ajatuksena taustalla oli, että on muutettava toimintatapoja, koska hierarkkinen johtaminen ei toim. Ylin johto uskoi, että ihmiset johtavat itse itseään kunhan päätehtävä ja pelisäännöt ovat kaikille selvillä.

Kuvion seitsemän pääkohtaa ovat (myötäpäivään) Asiakas, Päämäärä, Vastuu, Kunnioitus, Riski, Oppi ja Ilo.

ENTÄ MUUTA? (Asiakas)

Keskustele ja ymmärrä
Kunnioita asiakasta yksilönä
Yllätä

MIKÄ ON MUN DUUNI? (Päämäärä)

Panosta paukut päätehtävääsi
Tee se, mitä päätetään
Porukalla paremmin

HOIDETAAN HOMMAT (Vastuu)

Toimi johdonmukaisesti
Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa
Ota vastuu - älä syytä muita
Nosta kissa pöydälle

REILU MEININKI (Kunnioitus)

Ole oikeudenmukainen
Pidä muut ajantasalla – myös ikävistä asioista
Kuuntele
Kannusta ja kiitä

SAA MOKATA (Riski)

Uskalla
Ilman tietoisia riskejä ei ole voittoja
Epäonnistumisesta oppii

AINA NÄLKÄ (Oppi)

Anna tilaa oppimiselle
Hakeudu oudoille alueille
Yhdessä oppii enemmän
Viljele oppimaasi

TOSISSAAN, EI VAKAVISSAAN (Ilo)

Ilo tarttuu
Anna aikaa
Raada rennosti
YLEstä, perkele !

Työkulttuurin muutosta voidaan mitata henkilöstökyselyin, ja Ylehän kertoo näitä asioita uloskin vuosittain henkilöstökertomuksen muodossa.

Uskon, että tärkein työkulttuurin mittari on kuitenkin viime kädessä jokaisen oma kokemus; miltä minusta tuntuu tänään. Onko kiva tulla töihin? Ellei, jos joku mättää, mitä minä itse voin tehdä asialle, mitä itse voin tehdä toisin?

Lainaus

Shift Happens - miten kertoa median muutoksesta?

Tuija Aalto — Tue, 23 Nov 2010 10:28:01 +0000

Mediakäyttö muuttuu vähitellen. Ihmisillä on yhä paremmat laajakaistayhteydet ja liikkuva langaton mediakäyttö yleistyy. Tulevaisuus Lab tuotti suomalaista tilannetta tarkastelevan version englanninkielisestä Shift Happens -esityksestä. Aikaleima-blogissa käsikirjoitustyön tehneen toimittajan Maarit Roihan blogaus aiheesta.

Viiden minuutin videoesitys ohittaa monimutkaiset kaaviot vauhdilla, minkä vuoksi syventymistä varten on saatavilla myös pdf-versio. Mikä sinun mielestäsi on ollut vaikuttavin tai kiinnostavin tapa kertoa median murroksesta? Laita linkki kommentiksi!

Lainaus

Aarne Kauranen antoi äänensä Radio Hämeelle

Tuija Aalto — Sun, 19 Sep 2010 17:45:25 +0000

Radio Hämeen pitkäaikainen toimittajalegenda Aarne Kauranen on lähtenyt eläkkeelle. Kynä ja lehtiö mukanaan ja Nagra olallaan nuori toimittaja Kauranen ajeli juttukeikoille maakunnassa 70-luvulla. 1990-luvulla vietiin läpi radion tuotannon digitalisoitumisen. Kysymykseen "miten sitä oikein pärjättiin ennen internetiä" on tietenkin yhtä vaikea vastata kuin miten me pärjäämme nyt - ennen - niin, mitä?

Lainaus

20-22.8.2010 Blue Sea Film Festival, Rauma

Tiina — Wed, 25 Aug 2010 16:47:49 +0000

Kesäkiertueemme viimeinen mediapaja oli Rauman elokuvafestivaalin yhteydessä viime viikonloppuna, joten koulua oli käyty useilla paikkakunnilla jo pari viikkoa. Syksy on muutoksen ja siirtymän aikaa: vuodenaika vaihtuu, kouluvuosi alkaa. Tuhannet Mun uutisten kohderyhmäämme kuuluvat seiskaluokkalaiset totuttautuvat uuteen kouluun, kenties uuteen paikkakuntaankin, uuteen koulumatkaan, uusiin luokkakavereihin, opettajiin ja oppiaineisiin. Se on jännittävää. Monelle lisäjännitystä tuo vielä siirtymäriitti seiskalle: mopotus tai millä nimellä yläluokkalaisten ”tervetulotoivotuksia” milläkin paikkakunnalla ja koululla kutsutaan. Siitähän perimmiltään pitäisi olla kyse, että tulokkaat otetaan ilolla vastaan osaksi kouluyhteisöä eikä pelotella karkeilla kepposilla heti alkajaisiksi.

Kouluruoka on jälleen tärkeä osa oppilaiden arkea. Siksipä toivoisi, että se on hyvää ja ravitsevaa heti kouluvuoden alusta alkaen, jotta oppilailla riittäisi virtaa ”työpäivänsä” ja koko kouluvuoden ajan.

Nämä itsellenikin tärkeät aiheet ilahduttavasti koskettivat myös mediapajamme koululaisia – kolmea seiskaluokkalaista, kahta ysiluokkalaista ja yhtä lukiolaista, joten saimme pari tuoretta ”mun uutista” suoraan nuorten kouluarjesta.

Myös meillä mebulaisilla on muutoksen aika, kun valmistaudumme alkavaan syksyn kierrokseen ympäri Suomea. Raumalla oli mukava saada ”varaslähtö” koulumaailmaan, aiheisiin, jotka koululaisia siellä puhuttavat. Ensi maanantaista mekin olemme osa sitä maailmaa. Odotan myös mielenkiinnolla, millaista ruokaa koulut tarjoavat kasvissyöjälle. Voi olla, että tästä aiheesta kuullaan vielä jatkossakin...

Lainaus