Kulttuurihistorian häpeäpilkku

Timo Harakka — Fri, 01 Jul 2011 13:38:17 +0000

Timo Harakka, 10 kirjaa rahasta -sarjan toimittaja

Pentti Haanpää kirjoitti romaaninsa Noitaympyrä1931. Teos oli polttavan ajankohtainen: vuoden 1929 pörssiromahduksesta levinnyt yleismaailmallinen pula-aika aiheutti Suomessakin levottomuuksia. Italian ja Saksan malliin äärioikeistolainen Lapuan liike terrorisoi maata.
”Maassa oli tapahtunut paljon asioita. Ihmiset ikäänkuin sairauden kiukussa olivat touhunneet sitä ja tätä. Pahanolon tunne, levottomuus, saattoi heidät töytäilemään ilman päämäärää, käymään lähimmäistensä kimppuun”, päähenkilö Pate Teikka pohdiskelee.
”Työväestöä oli pieksetty ja tapettu, kansalaisia oli istutettu autoihin ja ajeltu ympäri maata. Kuumettako? Hourettako? Mitä hyvää siunaantui pyssyistä ja pampuista, amerikkalaisilla autoilla ajosta, isänmaa-huudoista ja avopäin lauletuista lauluista?”

Sitä siunaantui, että Haanpään kustantaja Otava ei uskaltanut julkaista Noitaympyrää, jota kirjailija aivan aiheesta piti itse parhaana teoksenaan. Ei myöskään WSOY, eikä edes vasemmistolainen kustantamo Kansanvalta, joka oli julkaissut Haanpään kohukirjan Kenttä ja kasarmi 1929.
Tämä sotalaitosta arvostellut kirja sydämistytti oikeistohenkisen eliitin. Uudempi kansalliskirjailijamme Mika Waltari jopa kynäili vastaiskuksi Suomen armeijaa ihannoivan teoksen Siellä, missä miehiä tehdään (1931).
Kustantamojen pelkuuruden takia Noitaympyrä – josta keskustelemme 10 kirjaa rahasta –sarjassa teatteriohjaaja Juha Hurmeen kanssa maanantaina 4.7. (TV1, 21.30) – ilmestyi vasta 25 vuotta myöhemmin, kirjailijan kuoleman jälkeen, kootuissa teoksissa 1956.

Historialliset yhtäläisyydet nykyaikaan ovat ilmiselvät.
Jatkokysymys kuuluukin: ketkä eivät tämän päivän Suomessa saa ääntään kuuluviin? Kenen totuus sensuroidaan?

10 kirjaa rahasta -sarjan esittely

Lainaus

Blogit - Otava

Kulttuurihistorian häpeäpilkku