Blogit - englanti

Ohjelmien suomentaminen on eri tavalla hankalaa kuin muiden tekstien

Olli Sulopuisto — Tue, 05 Mar 2013 06:12:35 +0000

Milloin viimeksi innostuit tietokoneohjelman hienosta suomennoksesta? Milloin viimeksi edes kiinnitit asiaan huomiota?

Kirjojen ja tv-ohjelmien huonoista käännöksistä jaksetaan hermostua – ja aiheesta -, mutta ainakin minusta tuntuu siltä, että tietokoneohjelmien suhteen on annettu periksi. Harva edes olettaa, että ohjelman suomennos voisi olla hyvä.

Skrolli-lehden kolumnisti Ronja Koistinen listasi taannoin monta hyvää syytä sille, millaiset kielelliset piirteet tekevät tietotekniikan suomentamisesta hankalaa.

Onnistunut käännös on tietenkin sujuvaa suomea ja yhtä tarkka kuin alkukielinen ilmaus. Moni atk-termi on abstraktiutensa takia myös jollain tavalla vertauskuvallinen (hiiri, virus), joten viittaussuhde olisi hyvä säilyttää myös käännöksessä. Se vasta vaikeaa onkin.

Koistisen mainio esimerkki on tavujärjestykseen liittyvä kahtiajako big-endian ja little-endian. Sille ei edes taida olla vakiintunutta suomennosta, ja vaikka olisi, saataisiinko siihen mahdutettua jotenkin viittaus termien alkuperään eli Gulliverin matkoihin?

Nämä pohdinnat koskevat ohjelmien kääntämistä ideaalitilanteessa, jossa olisi aikaa pohdiskella ja etsiä paras mahdollinen ratkaisu. Todellisuus tekee tehtävästä vielä monin verroin vaikeampaa.

Sanaston vakiintumattomuus on johtanut siihen, että saman englanninkielisen ilmauksen voi suomentaa monella eri tavalla. Aikoinaan IBM oli kuuluisa siitä, että sen ohjelmat noudattivat johdonmukaisesti omaa suomennoslinjaa, kun taas muut enemmän tai vähemmän mukautuivat Microsoftin ylivaltaan.

Nykyään soppaa sekoittavat vapaaehtoisvoimin käännettävät ohjelmistot. Olin aikanaan (laiskasti) mukana Gnomen suomentamisessa, ja jo pienellä porukalla huomasi, miten hankalaa koordinointi voi olla. Mahtavatko vaikka Wordpressin, KDE-työpöytäympäristön ja Androidin suomentajat käyttää samoja käännöksiä?

Yhdenmukaisuutta on hankala saavuttaa siksikin, että alan kehitystahti on niin nopeaa. Uusia ohjelmia ja sitä kautta sanastoa tulee sellaisella vauhdilla, että finglish-väännökset vakiintuvat ennen kuin kukaan on oikeastaan ehtinyt edes ajatella asiaa.

– Perinteinen termistötyö reagoi ehkä 2–3 vuoden aikajänteellä. Sekin on jo nopeaa verrattuna sanakirjojen tekemisen tahtiin, joissa yleensä kuvataan 20–30 vuotta vanhaa kieltä, sanoo tietokirjailija Jukka Korpela.

Tietokoneohjelmien kääntäminen ei ole teknisenä operaationa samalla tavalla suoraviivainen kuin kirjan tai elokuvan suomentaminen. Yhden tekstiköntin sijaan tarjolla on sadoittain tai tuhansittain irrallisia tekstinpätkiä, joista ei välttämättä ollenkaan näe, miten niitä käytetään itse ohjelmassa.

Oma suosikkiärsykkini on tällä hetkellä Androidin GMail-sovelluksessa näkyvä "Seuraava"-nappi, jonka pitäisi varmaankin olla "Forward" eli "Edelleenlähetys".

Tästä seuraa myös, että kaikkea tekstiä ei välttämättä käännetä ollenkaan. Tyypillinen esimerkki ovat virheilmoitukset. Kenties kääntäjä ajatteli, että niiden ei pitäisi koskaan näkyä käyttäjälle, tai ehkä hänellä ei ollut aikaa niiden suomentamiseen.

Virheilmoitukset ovat muutenkin kimurantteja, sillä harva suomenkielinen virheilmoitus on avuksi, kun lähtee etsimään ratkaisua ongelmaansa. Yleensä sille pitää ainakin etsiä englanninkielinen vastine – ja sama voi koskea myös käyttöohjeita.

– Suomenkielistä käyttöohjetta ymmärtää vain henkilö, joka pystyy mielessään kääntämään tekstin englanniksi ja ymmärtää sitten, mitä siinä sanotaan, Korpela kärjistää.

Kaikessa edelläkuvatussa on tietenkin oletettu, että käyttäjä on voinut itse valita ohjelman kielen. Jos huonosti käy, kieliasetukset on koplattu yhteen muiden niin sanottujen locale-tietojen kanssa.

On aivan mahdollista, että Suomessa asuva henkilö haluaisi käyttää ohjelmaa englannin kielellä, mutta silti tahtoisi nähdä valuuttatiedot euroina, tykkää 24-tuntisesta kellosta ja haluaa käyttää desimaalipilkkua desimaalipisteen sijaan.

Jos oikein huonosti käy, ohjelma haluaa päättää itse käyttäjän puolesta, mitä kieltä puhutaan. Ja jos todella surkeasti, siis aivan kammottavan hirveästi käy, käyttäjän eteen oksennetaan konekäännös, jonka ymmärtämiseen vaadittaisiin dosentuuri Tylypahkan käännöslaitokselta.

Sokerina pohjalla on vielä se, että nykyään ohjelmistoja päivitetään tiuhaan tietoturvasyistä. Jos käännösten tekemiseen menee pitkään, joutuu käyttäjä valitsemaan joko tietoturvallisen englanninkielisen ohjelman tai mahdollisesti vaarallisen suomenkielisen version. Ei ihme, jos atk-suomennoksia väheksytään – ja entistä enemmän on syytä tehdä jotain sen eteen, että asianlaita paranisi.

Lainaus

Kuningas Richard III:n ruumis paikannettu Englannissa?

Milla Kontkanen — Tue, 04 Sep 2012 11:35:15 +0000

1400-luvulla hallinnut Richard III:n on ainoa englantilaismonarkki, jonka hauta on yhä kateissa. Kuningas kuoli taistelukentillä Leicesterin lähellä, mutta hautapaikka on pitkään ollut mysteeri. Nyt Leicesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että monarkin ruumis saattaisi olla haudattuna parkkipaikan alle Leicesterin kaupungissa Keski-Englannissa. Jos ruumis sieltä todella löydetään, sen aitous tulee vielä todistaa. Tätä varten on jäljitetty kuninkaan siskon jälkeläiset, joilta saatua DNA:ta voidaan verrata ruumiin DNA-näytteisiin.

Aiheesta suomeksi Ylen verkkosivuilla

Lisää aiheesta Leicesterin yliopiston sivuilla

Lainaus

Channel 4 ja Sundance maailmaa muuttamassa

Beadie Finzi — Wed, 11 Mar 2009 12:02:44 +0000

Some words about the Good Pitch for you and your blog:

The Channel 4 BRITDOC Foundation and the Sundance Institute Documentary Film Program (DFP) have announced a new partnership to take the innovative documentary pitching forum, the Good Pitch, on the road - maong others - to Hot Docs Festival in Toronto

“We’re only just beginning to see how powerful films can be as a vehicle for change,” says Jess Search, CEO of the Channel 4 BRITDOC Foundation. “The Sundance Institute DFP are leaders in this area and we are excited to be working with them to bring the Good Pitch to a much wider audience.”

The inaugural Good Pitch was held at the BRITDOC Film Festival in 2008, giving filmmakers a unique opportunity to pitch social-issue documentary projects with associated campaign strategies to NGOs, charities, foundations, campaigners, advertising agencies, brands and media.

“The Good Pitch is a new evolution in the ‘pitch forum’ format,” says Cara Mertes, Director of the Sundance Institute Documentary Film Program. “It absolutely fits our focus on supporting human rights and social issue documentary films with broad impact.

Channel 4 BRITDOC Foundation is a UK-based not-for-profit organisation backed by Channel 4 TV. It is dedicated to reinventing funding and distribution models for British documentary filmmakers

Sundance Institute Documentary Film Program (DFP) supports contemporary nonfiction filmmakers globally with year-round activities, including the Sundance Documentary Fund, Creative Labs focusing on the art of documentary, the DocSource website and the Stories of Change partnership with the Skoll Foundation.

The DFP has supported over 400 films since 1996, including Nerakoon: Betrayal, Trouble the Water, Iraq in Fragments, My Country, My Country, Why We Fight, and Long Night’s Journey Into Day. The DFP is a core program of the Los Angeles-based non-profit Sundance Institute.

.
For more information on the Good Pitch or contact Katie Bradford at the Channel 4 BRITDOC Foundation: katie@britdoc.org

Lainaus