Kyläkoulun lakkauttamisen strategia

laitinen_yle — Wed, 19 Oct 2011 19:34:53 +0000

Laittaessani Pieksämäen kesämökkiäni talviunille sotkeuduin seuraamaan kuinka Pieksämäen kaupunki suunnittelee sulkevansa mökkikylälläni olevaa kyläkoulua. Tämä vireä vanhus on alueen vanhin koulu,112 vuotta vanha nykyinen monitoimikeskus. Se on vuoden kyläksi 2008 valitussa, hyvin kehittyneessä Siikamäki – Peiposjärven kylässä.

Kun näitä kyläkoulujen sulkemissuunnitelmia on paljon muitakin, niin käyköön tämä esimerkkinä siitä kuinka kyläkoulun sulkemista ja vastustamista käytännössä junaillaan ja kuntaliitoksiakin toteutetaan.

Ensiksi faktat. Tästä kyläkoulusta on kyse
http://www.siikamaki.net/peiposjarvenkoulu.html

Tässä kylässä se sijaitsee
http://www.siikamaki.net/

Tämä on kaupunki
http://www.pieksamaki.fi/

Hieman Pieksämäen taustaa.

Nyt vajaan 20 000:n asukkaanPieksämäki on siinä tilanteessa, että säästää pitää kun edes Ideaparkia ei Pieksämäelle tullut. Muutenkaan taloudellisessa kehityksessä ei ole hurraamista.

Nykyinen Pieksämäki muodostui neljästä yhdistyneestä kunnasta 1.1. 2007. Sitä edelsi kolmen ympäröivän maalaiskunnan, Jäppilän, Virtasalmen ja Pieksämäen maalaiskunna, liittyminen Pieksänmaaksi vuoden 2004 alusta. Poliittista yksimielisyyttä kaikkien kuntaliitokseen yhdeksi Pieksämäeksi ei ollut, vaikka olisi pitänyt.

Kuntien kannalta, ei Suomen muiden veronmaksajien kannalta, tämä oli järkevää politiikaa. Näin hyödynnettiin maksimaalisesti valtion kuntaliitostukia. Samalla kolmen kunnan virkamiehet saivat viideksi vuodeksi takuut siitä, että heitä ei irtisanota.

Näin valtakunnallisesti on sovittu muissakin kuntaliitoksissa. Ei siis ihme, jos kuntaliitoksista ei synny nopeasti säästöjä. Mitkään kaupalliset, yhdistyvät yritykset eivät voisi toimia näin tai konkurssi uhkaisi. Yrityksillähän kun ei ole veronmaksajia, joita voi pelkillä päätöksillä verottaa.

Ympäristökuntien yhdistyessä Pieksämäen kaupungiksi 2007 virkamiehet saivat taas viideksi vuodeksi takuutöitä. Olisiko sellaisia tarvittu vai ei, on eri asia. Ainoa joka saa jatkuvasti pelätä työpaikkaansa on kunnanjohtaja. Heidän irtisanomissuojaansa on yleisesti heikennetty. Johtajalta on siis viety valtaa, mutta ei vastuuta.

Sitten tähän kyläkoulujen lakkauttamiseen. Kyläkouluthan on aikanaan perustettu sinne, missä lapsia on ollut riittävästi. Siis kylille. Maaseudun rakennemuutos on muuttanut rajusti kyliä. Monet kylät ovat kuihtuneet, ukkoutuneet ja akkatautuneet, lapsia on ollut vähän.

Johtopäätös: kyläkoulu kiinni, nopeasti kaupaksi ja useinkin varsin halvalla. Lapset taksiin edestakaisin kuljetettavaksi ja keskuspaikassa koulutettavaksi.

Näin on tapahtunt monissa paikoissa. Samaa suunnnitellaan Pieksämäelläkin erityisesti yhdistyneen kaupungin reuna-alueilla. Peiposjärven yli 100 – vuotias kyläkoulu on yksi näistä.

Kaikki kylät eivät ole kuitenkaan samanlaisia. Toiset kehittyvät, toiset eivät. Siikamäki – Peiposjärvi on yksi kehittyvistä kylistä yhteishengen ja aktiivisuutensa ansiosta. Ei ihme, kun se valittiin 2008 vuoden kyläksi.

Puolustanko siis nyt vain mökkikyläni koulun säilyttämistä? Kyllä ja kaikkien sellaisten elinvoimaisten kyläkoulujen, jotka sijaitsevat elinvoimaisissa, kehittyvissä kylissä. Kaikki alueet eivät ole samanlaisia.

Miksi aina kunnan tai kaupungin reuna– alueilta halutaan kuljettaa koululaiset – kuten työpaikatkin – keskustaan? Aivan sama matka keskustasta on kehittyville reuna-alueillekin.

Nykyisenä tietotekniikan aikana matka ja tiedonsiirto ei ole mikään este. Keskustan koulussa ja kyläkoulussa on myös aivan samat opetusvälineet ja samat tutkinnot suorittaneet opettajat. Erityistarpeisiin psykologit voivat tulla kyläkouluille eikä lapsia tarvitse kuljetella.

Pieni on kaunista, tehokasta ja joustavaa. Suuri ja iso on byrokraattista ja tehotontakin.

Näin ei ole kuitenkaan koulujen lakkauttamista suoraviivaisesti ajavien mielestä. Kirjoituspöydällä laaditaan suunnitelmia ja tehdään tarkoitushakuisia laskelmia, jotka tukevat kirjoituspöytäsunnitelmia. Se on virkamiespolitiikkaa poliittisessa ohjauksessa.

Virkamiehet toimivat kuitenkin virkavastuulla. Eikös se ole virkavirhe, jos tarkoitushakuisesti liioitellaan kustannuksia ja vähätellään aiheutuvia säästöjä? Juristit osaisivat tähän vastata.

Näin kuitenkin tapahtu niin Pieksämäellä kuin varmasti monissa muissakin kunnissa. Selvitysten mukaan koulujen lakkauttamisesta ei ole yleensä saatu toivottuja säästöjä, mutta lapsille on aiheutettu paljon sellaista kuljetusstressiä, jota aikuiset eivät omissa työmatkoissaan hyväksyisi.

Olisiko mahdollista, että selvityksiä laadittaessa ei lähdettäisikään ajattelemaan vain ylhäältä kirjoituspöydältä vaan lähestyttäisiin ratkaisuja alkaahalta ylöspäin. Siis mitä päätös käytännössä tarkoittaa. Nykykielellä sanottuna asiakaslähtöisesti. Tästä olisi hyötyä muissakin asioissa kuin vain kyläkouluratkaisuissa.

Kun seurasin kuinka kylän aktiiviset asukkaat yrittivät puolustaa kyläkouluaan hämmästyin kuinka hyvin ja kokonaisvaltaisesti he olivat perehtyneet asiaan. Luulisin, että paljon paremmin kuin asiasta päättävät valtuutetut.Kysymys ei siis ollut vain vastustamisesta vaan kokonaisvaltaisesta kunnan kehittämisestä ja korkeatasoisten koulutusasiantuntijoitten käyttämisestä.

Sellaista argumentointia arvostan. Eri asia on arvostavatko päättäjät niin tässä kuin muissakaan tapauksissa.

Kunnallisen päätöksenteon strategiaan kuuluu yleisestikin ajetun asian kustannusten aliarviointi. Kun päätös on kuitenkin tehty, niin se on vietävä loppuun saakka ja maksettava lisäkustannukset. Näin se toimii.

Olisikohan mahdollista, että päätöksenteossa näkökulmaa laajennettaisiin? Miten kukin päätös liittyy alueen kokonaisvaltaiseen kehittämisstrategiaan seurausvaikutuksineen? Lyökö yksi päätös toista korvalle? Valitettavasti näin usein tapahtuu.

Vanha sanonta on, että soudetaan ja huovataan. Näin käy kun ei ole yhteistä tahtotilaa ja päättäjillä kokonaisvaltaista ajattelua.Sellaista kaivattaisi.

Lainaus

Blogit - Siikamäki - Peiposjärvi kylä

Kyläkoulun lakkauttamisen strategia