Blogit - innovaatio

Journalistinen innovointi vaatii liikkumatilaa työaikaan

Tuija Aalto — Sun, 22 May 2011 13:55:37 +0000

Hetki sitten sosiaaliseen mediaan oli sopimatonta ottaa osaa journalistin roolissa, nyt siellä pitäisi olla luontevasti osana työtä. Työaika on mitoitettu painetun lehden ja verkkolehden tekemiseen, verkkokeskustelut pitäisi käydä omalla ajalla. Innovoi siinä sitten!

Ylen järjestämässä Soma Camp - sosiaalisen median seminaarissa journalismista verkkoaikakaudella keskustelivat yrittäjä Taneli Heikka Avaja Openista, tuottaja Anne Achte radion ajankohtaisohjelmista Ylestä, verkkoliiketoiminnan päällikkö Kirsi Hakaniemi Keskisuomalaisesta ja freelance-toimittaja, journalismin innovaattori Olli Sulopuisto Helsingistä.

Keskustelua johdatteli lehtori Juhana Kokkonen Metropolia ammattikorkeakoulusta. (Lataa MP3)

Kuva ja Ääni: Sami Voutilainen.

Lainaus

Ylen fani toivoo avointa kokeilumieltä

Tuija Aalto — Fri, 04 Mar 2011 13:21:34 +0000

Ennen kuin Yle yhtiönä havahtui perustamaan sivuja Facebookiin, fanit etsivät niitä jo. Aluksi läntisen maailman suosituimmaksi kasvaneessa verkkoyhteisöpalvelussa oli vain ryhmiä - niin joillakin Ylen ohjelmillakin - sitten tuli uusi ominaisuus, sivut. Silloin jyväskyläläinen Joel Lehtonen perusti Facebook-sivun Yleisradio.

Luovuttaessaan sivun ylläpito-oikeudet Ylelle Lehtonen toivoo läsnäoloa ja kokeilumieltä.

Tulevaisuuden näkymiä ovat tietojen yhdistely (musiikki, kuvat, kartat) sekä Facebook osana älypuhelimien käyttöjärjestelmää.

Lataa/kuuntele keskustelu (MP3, 4,6Mt, kesto 9'30")

Ylen Facebook-yhteisöjä

YleX (Sippo & kumppanit)
Yle uutiset (online-toimituksen toimitussihteerit)
Beta.yle.fi (Kari Haakana, Aki Kekäläinen, Jarkko Ryynänen ym. - beta.yle.fi -sivut ovat Ylen nettiprojektien testipaikka)
Yle esittää (Ohjelmatiedotus vinkkaa tulevista ohjelmista)
Suomen Yleisradio (Yle.fi-toimitus keskustelee)
Ja nyt siis myös Facebook.com/yleisradio. Millaista palvelua sinä kaipaat Yleltä Facebookissa? (Tämän blogimerkinnän linkki seinällä)

Lainaus

Ruotsin suuri journalistipalkinto journalistisesta uudistuksesta Valpejl-vaalitietokannan tekijöille

Tuija Aalto — Sat, 27 Nov 2010 19:15:37 +0000

Ruotsalaisten SR- ja SVT-yleisradioyhtiöden vaalitietokantasivusto Valpejl toi tekijöilleen Bonnierin suuren journalistipalkinnon. Raati palkitsi hankkeen vuoden journalistisena innovaationa.

Videolla välähdys palkintojuhlasta. Valpejl on avoimesti haettava tietokanta, joka sisältää yleisradioyhtiöiden kokoamat tiedot yli 14 000 valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kuntavaaleissa valituista edustajista. Vaalien alla tietokanta esitteli kaikkien yli 50 tuhannen ehdokkaan julkisista rekistereistä koottuja tietoja tuloista ja elinkeinoelämän sidonnaisuuksista (Lisätietoja palvelusta). Vaalien jälkeen ei-valittujen tiedot poistettiin.

Määräajan työskennellyt toimitus on jo hajautunut muihin tehtäviin ja sivusto arkistoitu 1.11.2010.

Palvelu on hieman saman suuntainen, jollaista Johanna Korhonen ehdotti Oikeusministeriön toimeksiannosta keväällä antamassaan selvityksessä kansanedustajaehdokkaiden näkyvyyden lisäämisestä (kirjoitin aiheesta aiemmin Tuhat sanaa -blogissa). Meikäläisiin eduskuntavaaleihin on tänään 141 päivää. Tilaa Ylen vaalipalvelun tuoreimmat uutiset RSS-syötteenä.

Lainaus

Avoin innovaatio YLE Tuotannossa

Tarja Bonde Jensen — Tue, 29 Sep 2009 08:58:13 +0000

Ylen Innovaatiostrategian tavoitteena on mm. se, että ”yhtiöön syntyisi työkulttuuri, jossa kenen tahansa suomalaisen tai yleläisen hyvä idea voisi saada toteutuksen; yhtiössä vallitsisi korkea työhyvinvointi ja sen myötä kaikki yhtiön henkiset voimarahat olisivat maksimaalisessa käytössä ja että johtamisessa kaikilla organisaatiotasoilla vahvistetaan innovaatioiden tukemista.”

YLE Tuotannossa on luovuutta, ideointia ja kekseliäisyyttä kaikilla tekemisen osa-alueilla. Johdon tavoitteena on poistaa esteet siltä, että innovaatioita syntyisi jatkuvasti. Lopputuloksena pitäisi olla työympäristö, jossa koko osaston "ideointikapasiteetti" saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin, ja että jokainen työntekijä voi kokea osallistuvansa toiminnan kehittämiseen.

Ei ei ole vaihtoehto

Parhaillaan on menossa pilotti, kokeilu siitä, miten ideoita kerätään, miten niitä jalostetaan, arvioidaan ja tulevaisuudessa mahdollisesti hyväksytään ja viedään lopulta toteutukseen. Kiintoisinta hankkeessa on koko prosessi, josta saamme tarvitsemaamme oppia. Prosessi jalostuu … tai sitten ei. ”Ei”lle vaan ei yksinkertaisesti anneta mahdollisuutta.

Innovaatiostrategiaa laatimaan värvättiin eri puolilta YLEä ryhmä, jota nyt koulutetaan innovaatiovalmentajiksi. He jalkautuvat ensi vuodesta alkaen yksiköihin jakamaan oppimaansa edelleen.

Yle Tuotannossa innovaatiovalmennettaviksi ilmoittautui ruhtinaallinen määrä innokkaita (60 henkeä ilmoittautui vapaaehtoiseksi noin 600:sta!). Innovaatioiden pariin halukkaita ilmoittautuneita hyödynnetään Yle Tuotannossa nyt ja tulevaisuudessa – tavalla tai toisella. Valmennettavien ryhmään valikoitui lopulta kuusi Yle tuotannon henkilöä, joilta odotamme mielenkiinnolla jatkotoimenpiteitä.

Turha hierarkia pois

Lainatakseni W.L. Gorea, kaikki työntekijät saadaan mukaan innovaattoreiksi niin, että poistetaan turha hierarkia, vahvistetaan työntekijöiden uskoa innovaation syntymiseen kenen tahansa työssä – sijoitetaan eri taustaisia työntekijöitä fyysisesti samoihin toimitiloihin, jotta luova prosessi voisi tehostua. Hänen mukaansa uusia projekteja voidaan aloittaa heti alkuvaiheessa ilman johdon hyväksyntää. Työyhteisön jäsenet ovat mukana päättämässä. Goren vastaus siihen, miten innovaatioille voi riittää aikaa ja tilaa, kun kaikki työskentelevät ennestäänkin täysillä löytyy siitä, että annetaan työntekijöille 10 prosenttia ajastaan erilaisten pikkuprojektien käyttöön (= kehittämisprojektit Yle Tuotannossa). Goren mukaan ei myöskään pidä kiirehtiä uusien T&K -ideoiden syntymistä eikä varsinkaan niiden kypsymistä. Luovuus tarvitsee aikaa ja tilaa ympärilleen.

Kaoottinen työnjohtojärjestelmä tuskin voi toimia Yle Tuotannossa, mutta olisi mahtavaa, jos olisimme niin mukautuvia ja innovatiivisia, että hankkeisiin / tuotantoihin / projekteihin sitoutuminen olisi vapaaehtoista, kaikkien ideat kilpailisivat keskenään tasavertaisina ja että tilaajan ja toteuttajan olisi enemmän kuin helppoa löytää tulevaisuudessa toisensa!

Yle Tuotannon Design on tehnyt paljon työtä viimeisen puolentoista vuoden aikana osoittaakseen sen, että kaikki tämä ON mahdollista. Viimeisimpänä aluevaltauksena 9.9. käynnistynyt ”Ruudun takaa” luentosarja, jossa alan ammattilaiset (huiput!) Yle Tuotannon Designista esittelevät kerran kuussa osaamistaan – suorana myös YLE Areenan kautta.

Ei ole mikään uusi asia Yle Tuotannossa, että uutta ja vanhaa yhdistellään ja samalla saadaan aikaiseksi jotain todella uutta. Kun rahaa, resursseja ja aikaa ei ole, on luovuudelle annettava tilaa. Sitä on annettu ja otettu, usein pakon sanelemana – ja sitä tehdään, joka päivä. Milloin rahaa arvokkaaseen materiaaliin ei ole, kehitellään tilalle uusi. Huijataan, lainataan, kierretään, kierrätetään, yhdistellään, tehdään yhteistyötä ja päädytään kuitenkin aina valmiiseen tuotteeseen. Aikataulussa pysyen, koska deadlinen jälkeen on uusi projekti tai työ odottamassa.

Esimiehet innovointioppiin

Innovaatioiden tulisi olla keskeinen esimieskursseilla käsiteltävä ja opiskeltava aihe. Seuraavana askeleena tarvitaan kouluttajia ja mentoreita. Yle Tuotannon on edettävä leveänä rintamana saavuttaakseen sen, mitä yhtiölaajuisesti halutaan. Siihen meillä on kaikki edellytykset olemassa. Palkitsemista unohtamatta. Kokeilun tulisi voittaa suunnittelu - innovaattorit ilmestyvät kyllä, kun markkinat ovat siihen suotuisat. Tulisi ymmärtää, että monimuotoisuus isossa organisaatiossa synnyttää luovuutta eikä sitä saa jättää hyödyntämättä.

Helsingin Sanomien artikkelista (Matti Rämö: Barrikadilta kotisohvalle 13.9.09) saimme lukea, että koti, mukava elämä ja virtuaalinen kansainvälisyys ovat arvoja, joihin suomalainen tänä päivänä nojaa. Kärjistys perustuu joka vuosi tuhansille suomalaisille tehdyn RISC-Monitor asennetutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten perusteella suomalaisista on tullut 2000 luvulla yhä haluttomampia kohtaamaan muutoksia.

Muutoshaluttomuus luo kuvan uuskonservatiivisesti kansakunnasta. Olemmeko me Yle Tuotannossa oma kansakuntamme Ylen valtiossa? En usko. On vaan löydettävä oma ”ideakone” jossa maan hiljaisetkin, mukavaan elämään tottuneet tuotannon työntekijät löytävät foorumin toteuttaa vuosikausia hautuneita hienoja ideoitaan. Työhön sitoutumista tuskin tarvitsee Yle Tuotannossa peräänkuuluttaa – ”No person can commit another” (Bill Gore), sitä löytyy – Ideakone puuttuu. Olen enemmän kuin ylpeä saadessani olla osa reipasta, ulospäin suuntautuvaa, innostunutta, innostavaa, ammattitaitoista ja kekseliästä Yle Tuotantoa. Ideakonetta työstäessä…

Tarja Bonde Jensen on esimies YLE Tuotanto -yksikkössä.

Lainaus W.L Gorelta Gary Hamelin teoksesta ”Johtamisen tulevaisuus”

Lainaus

Kännykkä saa kirjan puhumaan

laitinen_yle — Mon, 16 Mar 2009 10:04:37 +0000

Siitä vaan kamerakännykällä napsautat kuvan kirjasta ja kohta se alkaa puhua. Sellainen on hybridikirja, joka on kehitetty metsäteollisuuden omistamassa Keskuslaboratoriossa (KCL) Espoossa.

Ei kirja ole kuollut vaan kehittyy. Onhan se sähköinen kirja jo olemassa, mutta perinteisen kirjan ominaisuuksia voidaan muutenkin kehittää. Vaikkapa oppikirjana nykyteknologiaa käyttäen.

Tämä prototyyppiasteella oleva hybridikirja toimii niin, että vaikkapa englannin oppikirjassa on kuvakkeita, joista kamekakännykällä otetaan valokuva. Kännykkä siirtää kuvan automaattisesti nettiyhteydellä ´äänipankkiin´ ja kohta kirja alkaa puhua kännykän kautta.

Oppilas kuulee heti kuinka oppikirjassa oleva vieraskielinen sana äännetään. Puhutun tekstin ymmärtämistä voidaan harjoitella samaan tapaan.

Tai sitten tulee vieraskielisiä kysymyssarjoa kieliopista, joihin pitää vastata. Hybridikirja toimii näin myös opettajana.... mutta ei se oikeita opettajia korvaa vaan avustaa.

Miten tämä sitten liittyy Suomen metsäteollisuuteen, kun tein Metsän uudet innovaatiot – sarjaa YLE Radio Suomen Metsäradioon ( 16.3. 2009) ?

Kun kirja monipuolistuu, niin painettujen kirjojen tarve jatkuu. Kirjahan on sinänsä hyvin kätevä. Kirjoihin tarvitaan paperia, kustantajat myyvät kirjoja ja metsänomistajat puutaan paperiksi.

Siinä sivussa lapsukaiset oppivat paremmin vaikka englantia, venäjää, espanjaa, ranskaa ja kaikenmaailman muita kieliä.

Lainaus