<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0" xml:base="http://blogit.yle.fi"  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<channel>
 <title>Blogit - Venus</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/asiasana/venus</link>
 <description></description>
 <language>fi</language>
<item>
 <title>Tieteen verkkovinkit - 5000 vuotta sitten kannatti hankkia varakkaat vanhemmat</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/tieteen-verkkovinkit-5000-vuotta-sitten-kannatti-hankkia-varakkaat-vanhemmat</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/luuranko.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;Stock photo: Merovingian tomb 1 by dimitri c&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/luuranko.jpg?itok=XRjzzBcC&quot; alt=&quot;Stock photo: Merovingian tomb 1 by dimitri c&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;5000 vuotta vanhoista luurangoista ollaan voitu tutkia ihmisten sen aikaista hyvinvointia ja kuinkas ollakaan varakkaiden vanhempien lapset olivat &quot;paremmassa&quot; kunnossa kuin varattomien. Tutkimustulos ei ehkä ollut yllättävä, mutta merkittävää on se, että tuloerot näkyivät jo neoliittisella eli nuoremmalla kivikaudella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://m.guardian.co.uk/science/2012/may/28/daddy-rich-inherited-wealth-agriculture?cat=science&amp;amp;type=article&quot;&gt;Lue lisää aiheesta&lt;/a&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Venus ohittaa maan 6.6&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/venus.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;Stock photo: Venus transit the Sun by mudmaxx&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/venus.jpg?itok=Y_OzEzFp&quot; alt=&quot;Stock photo: Venus transit the Sun by mudmaxx&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kyseessä ei ole mitenkään jokapäiväinen ilmiö, vaan venus ohittaa maan noin sadan vuoden välein. Edellisellä kerralla venuksen ohittaessa maan, pystyttiin laskemaan venuksen koko. Tämä oli mahdollista, koska venus kulki auringon editse. Tällä kerralla mitään mullistaviaa tutkimustuloksia ei ole odotettavissa. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ps. Jos katselet venuksen ohilentoa auringon editse, niin suojaa silmäsi hyvin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://m.guardian.co.uk/science/blog/2012/may/29/transit-venus-measuring-heavens?cat=science&amp;amp;type=article&quot;&gt;Lue lisää aiheesta&lt;/a&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Kaksi asteroidi pyyhälsi maan ohi&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/asteroidi_0.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;Stock photo: &amp;quot;Asteroid&amp;quot; by randykun&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/asteroidi_0.jpg?itok=rGCs_txl&quot; alt=&quot;Stock photo: &amp;quot;Asteroid&amp;quot; by randykun&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaksi asteroidia lensi läheltä maata maanantaina ja tiistaina. Nämä valaan ja pakettiauton kokoiset asteroidit eivät maahan osuessaan olisi tuhonneet maapalloa, mutta kylläkin aiheuttaneet suurta tuhoa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://www.wired.com/wiredscience/2012/05/asteroid-close-encounters/&quot;&gt;Lue lisää aiheesta&lt;/a&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;h2&gt;Kissa ei läikytä juodessaan&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/kissa_0.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;Stock photo: Thirsty cat 2  by mordoc&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/kissa_0.jpg?itok=FV1wbC2g&quot; alt=&quot;Stock photo: Thirsty cat 2  by mordoc&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kissalla on hieno mekaniikka, jonka ansiosta se ei läikytä juodessaan kuten koira. Kissa muodostaa kielestään kourun, jonka kautta se imaisee veden suuhunsa. &lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/uutiset/kissan_juominen_on_kielesta_kiinni/5668640&quot;&gt;Lue lisää aiheesta Yle Uutisesta&lt;/a&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/4340?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Thu, 31 May 2012 13:28:49 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Seija Aunila</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">4340 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <enclosure url="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/list_images/luuranko.jpg" length="30359" type="image/jpeg" />
 <comments>http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/tieteen-verkkovinkit-5000-vuotta-sitten-kannatti-hankkia-varakkaat-vanhemmat#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Aurinkokunta on valloitettu</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/tieteen-stiiknafuuliaa/aurinkokunta-on-valloitettu</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/edited_p1080695.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;Kuu, Jupiter, Venus ja SALT tiistai-iltana&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/edited_p1080695.jpg?itok=jPN7AneP&quot; alt=&quot;Kuu, Jupiter, Venus ja SALT&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;…tai sitten ei ihan, mutta tuntuu hyvältä katsoa taivasta näinä päivinä. Kyse ei ole vain siitä, että kirjoitan tätä tekstiä parhaillaan Etelä-Afrikassa Sutherlandissa, SALTin, maailman erään suurimman kaukoputken, ja muutaman pienemmän teleskoopin henkilökunnan asuntolassa, missä saan viettää pari päivää. Kyllä, kyse on samasta paikasta mistä tein jutun Prisma Studioon viime vuoden lopussa; kiitos tuon käynnin, pääsin tänne uudelleen – tällä kertaa enemmän tähtitietellisiin töihin. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Kyse ei kuitenkaan ole nyt teleskoopeista, vaan taivaasta. Kun Aurinko laskee taas noin kolmen tunnin kuluttua, näkyy läntisellä taivaalla silloin kauniisti punakellertävän hehkun päällä kaksi kirkasta tähteä sekä Kuun sirppi. Tähdet ovat planeetat Jupiter ja Venus, ja ne näkyvät aivan yhtä lailla siellä pohjoisessa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Niitä eilen illalla katsoessani muistin elävästi, mitä sanoin parhaillaan Tiedeykkösessä lähetettävässä avaruusluotaimista kertovassa minisarjassa: vaikka luotaimista on varmaankin joskus aikanaan puhuttu ns. julkisuudessa varsin paljon nykyistä enemmän, niin nyt on kuitenkin meneillään avaruustutkimuksen kulta-aika. Ja sen huomaa taivastakin katsoessa, sillä Kuuta kiertää parhaillaan useampikin avaruusalus, Venusta tutkitaan sitäkin paikan päällä juuri nytkin ja Jupiteria on ollut kiertämässä luotain 1990-luvulla pitkän aikaa, minkä lisäksi sinne on matkalla parhaillaan uusi luotain. Luotaimia ei tietenkään paljain silmin näe, mutta tietoisuus niiden läsnäolosta tekee taivaasta vieläkin sadunomaisemman.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Samalla kun lännessä ollut kolmikko painui alaspäin ja yö pimeni, nousi idästä näkyviin kaksi uutta, selvästi kirkasta kohdetta. Nekään eivät olleet tähtiä: Mars ja Saturnus. Kiertoradalla Marsin ympärillä on kolme toimivaa luotainta, yksi kulkija pinnalla ja yksi lisää on sinne matkalla. Saturnustakin kierretään ja sitä sekä sen kuita tutkitaan juuri tätä lukiessasikin. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Kaikki taivaalla komeasti näkyneet viisi kirkasta kohdetta ovat meille muutakin kuin vain tähtiä taivaalla - ne ovat taivaankappaleita. Jo pienen kaukoputken läpi katsoessa ne näyttävät täysin erilaisilta kuin tähdet: Kuun kraatterit, Venuksen pullea puolikas kiekko, Jupiterin raidat sekä kuut, Marsin punamystinen olemus sekä Saturnuksen renkaat. Ne kaikki ovat oikeita maailmoita, joiden olemus tiedetään ja tunnetaan varsin hyvin paitsi kaukoputkien, niin myös ennen kaikkea avaruusluotainten ansiosta. Kun emme itse ole päässeet lentämään vielä kuin Kuuhun, voimme silti lähettää silmämme ja korvamme kauaskin avaruuteen. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Vaikka viimeaikaiset uutiset planeettalentojen rahoituksesta ennen kaikkea Yhdysvalloista eivät ole olleet miellyttävää luettavaa, ovat luotaimet nykyisin suhteellisen edullisia ja niitä voidaan lähettää sekä lennättää varsin suurella rutiinilla. Mars-lento maksaa saman verran kuin Hollywood-elokuva, joten kyse ei ole suinkaan siitä, etteikö rahaa olisi uusiin lentoihin, vaan siitä mitä rahalla halutaan tehdä. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt; Lisäksi etenkin Nasan budjettitilanteessa kyse on siitä, että seuraava kiinnostava askel eteenpäin Marsissa vaatii hieman aiempaa enemmän rahallista panostusta: sieltä haluttaisiin tuoda näyte Maahan ja pohjustaa siten ihmisen teitä punaisen planeetan pinnalle. Sehän on lähiaikojen tärkein tavoite, mutta se tuntuu lykkääntyvän koko ajan tulevaisuuteen. Toivon, että ehdin vielä itse näkemään sen päivän, kun ihmisjalka (tai siis saapas) astuu Marsin pinnalle. Valitettavasti vain nyt, kun kukkaron nyörit ovat tiukalla, olisi tehtävänä paljon kiinnostavia asioita. Onneksi paljon voi tehdä nykyisin säästöbudjetillakin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/radio1/tiede/tiedeykkonen/&quot;&gt;Tiedeykkösen&lt;/a&gt; jutuissa olen koittanut katsoa hieman menneeseen ja kurkottaa tulevaisuuteen. Kaksi osaa on nyt lähetetty (ne voi kuunnessa Areenassa (&lt;a href=&quot;http://areena.yle.fi/audio/1330082579723&quot;&gt;Osa 1, Mars&lt;/a&gt; sekä &lt;a href=&quot;http://areena.yle.fi/audio/1330428553706&quot;&gt;Osa 2, Kuu&lt;/a&gt;) ja kolme osaa on vielä tulossa. Niitä odotellessa kannattaa vääntäytyä ulos ja katsoa taivaalla nyt olevaa planeettapaljoutta - jos suinkin vain pilvien takaa tähtitaivasta näkyy. Samalla saattaa nähdä revontuliakin...&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/4151?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Wed, 29 Feb 2012 15:10:14 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Jari Mäkinen</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">4151 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/tieteen-stiiknafuuliaa/aurinkokunta-on-valloitettu#comments</comments>
</item>
</channel>
</rss>
