Blogit - älykkyys

Tiedepönötys ottaa päähän!

Pirjo Koskinen — Mon, 25 Feb 2013 08:43:20 +0000

Nyt ärsyttää! Vietin viisi päivää Bostonissa maailman suurimmassa tiedetapahtumassa AAAS:ssa. Kuuntelin mielenkiintoisia huippuluentoja sellaisista aiheista kuin simpanssien muistista, keittiötieteestä, musiikin tutkimuksesta, kalorien kyseenalaistamisesta ja monesta muusta tärkeästä asiasta.

Ne eivät ärsyttäneet, ne saivat hyvälle tuulelle! Jopa innostuneeksi, lapsellisen innostuneeksi.

Mutta saako tieteen parissa viihtyä? Saako sille antaa sellaista itseisarvoa kuin vaikkapa musiikille tai liikunnalle? Saako se olla vain kivaa? Vaikka hyöty ei olisikaan aina suoraan mitattavissa? Itse pohdin asiaa joka päivä, mutta hieman eri näkökulmasta. Minun työni on kertoa tieteestä viihdyttäviä tarinoita. Televisiossa. Niin, että ohjelmaa katsoisi muutkin kuin valmiiksi tieteestä kiinnostuneet ihmiset.

Joskus onnistun työssäni paremmin, joskus huonommin. Mutta sen tiedän, että mahdollisuuksia olisi vaikka mihin. Tiede on itsessään kiinnostavaa, AAAS:n anti oli mahtava. Mutta kaiken innostavan lisäksi AAAS oli myös pönötystä pullollaan. Sellaisen pönötyksen, mikä ei hyödytä tiedettä sen enempää kuin muutakaan ihmisten välistä toimintaa. Ellei tieteen tarkoitus ole sittenkin ihmisten luokittelu parempiin ja huonompiin, eliittiin ja rahvaaseen.

Se ärsyttää, sillä tiede kuuluu kaikille. Aivan kuten musiikki. Arkeologisten aineistojen perusteella musiikkia ei ikinä harrastettu yksin, se oli aina yhteisöllistä toimintaa. Eikä musiikki ollut vain ruumiin ylimpään osaan rajoitettua toimintaa, sitä elettiin koko vartalolla. Tanssittiin.

Musiikintutkimusta koskevia esityksiä kuullessani opin myös sen, että se ei teekään lasta taitavammaksi oppijaksi. Paremmat arvosanat musiikkia harrastavilla lapsilla selittyvätkin ilmeisesti persoonallisuuseroilla. Lapset, jotka jaksavat soittaa tunneilla vuodesta toiseen, ovat alun perinkin tunnollisempia ja kärsivällisempiä. Heidän persoonallisuuspiirteisiinsä liittyy myös avoimuus uusille kokemuksille. Ja nämä ominaisuudet tekevät lapsesta hyvän oppilaan myös koulussa.

Tiede ei voi tarjota samanlaista kokonaisvaltaista kokemusta kuin musiikki. Vaikka tiede on luonteeltaan ajattelua ja asioiden ihmettelyä älyn avulla, tutkimusta, koskee se kuitenkin koko elämäämme. Parhaimmillaan siitä on hyötyä, parhaimmillaan se pelastaa jopa elämiä, mutta tieteestä saa myös nauttia. Ihan sen itsensä vuoksi.

Tieteessä on liian hyviä aiheita hukattavaksi. Esimerkiksi ainutlaatuinen suomalaistutkimus, jossa selvitetään epäonnistumista aivojemme kannalta.

Tiedetään, että menestyvät ihmiset erottaa muista heidän suhtautumisensa epäonnistumiseen. He pitävät sitä välttämättömänä osana oppimista. Eivät lamaannu, eivät tunne turhaa häpeää toisten edessä, vaan jatkavat kokemusten hankkimista rohkeasti, mokaillenkin. Tämän suhtautumistavan omaksumisesta olisi hyötyä kaikille.

Sellaista asennetta haluaisin jakaa. Ja tehdä sen helposti lähestyttävästi. Siten että siitä olisi hyötyä kaikille.

Lainaus

Kannabiksen jatkuva käyttö voi vaikuttaa älykkyyteen

Milla Kontkanen — Tue, 28 Aug 2012 09:52:13 +0000

Kannabiksen pitkäaikainen käyttö saattaa olla yhteydessä neuropsykologiseen taantumiseen, kuten älykkyysosamäärän laskuun. Näin on ainakin silloin, kun kannabiksen poltto on aloitettu jo teini-iässä. Tähän tulokseen on tultu Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkittavaan ryhmään kuului 1037 henkilöä, jotka olivat syntyneet Uudessa-Seelannissa sijaitsevassa Dunedinin kaupungissa vuosina 1972 ja -73. Ryhmän ihmisiä tutkittiin syntymästä aina 38-vuotiaiksi saakka. Osa alkoi polttaa kannabista enemmän tai vähemmän, kun taas toiset eivät käyttäneet sitä koskaan.

Tutkijoiden mukaan kannabiksen pitkäaikaiskäyttäjillä älykkyysosamäärä laski iän myötä muita enemmän. Heillä oli enemmän vaikeuksia kognitiivisissa toiminnoissa, esimerkiksi keskittymisvaikeuksia ja muistiongelmia. Käyttö heijastui aivojen neuropsykologisen toiminnan eri osa-alueilla. Lopettaminen ei palauttanut neuropsykologista toimintaa normaalille tasolle silloin, kun käyttö oli aloitettu jo teini-iässä.

Vaikutus aivotoimintoihin ei johtunut vain siitä, että kannabiksen käyttäjät olisivat käyneet vähemmän kouluja ja käyttäneet mahdollisesti muitakin päihteitä. Nuoruudessa aivoissa tapahtuu äärimmäisen tärkeää kehitystä. Tutkijat arvelevat, että kannabiksen käyttö teini-iässä vahingoittaa tätä aivojen kehitystä. Siksi heidän mukaansa pitäisi tehdä enemmän työtä sen eteen, että kannabiksen käytön aloitusikää saataisiin viivytettyä. Kannabiksen käyttö on kuitenkin kasvussa ja sitä aletaan käyttää yhä nuorempana.

Tutkimus on julkaistu amerikkalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.

Lainaus

Hankalien tyyppien ylistys

Timo Harakka — Thu, 14 Jun 2012 08:27:13 +0000

HUOM! Nokian kriisin takia lähetettävä ylimääräinen uutislähetys siirtää tämäniltaisen 10 kirjaa vallasta -jakson esitettäväksi 21.6. Samalla kaikki muutkin jaksot siirtyvät viikolla eteenpäin.

---

George Orwell oli hankala tyyppi. 1930-luvulla, kun Euroopassa – myös Suomessa – innostuttiin fasismista, hän oli palava sosialisti, joka taisteli Francoa vastaan Espanjan sisällissodassa. Mutta sotavuonna 1944, kun Neuvostoliitto oli pelastamassa Eurooppaa, hän kirjoittikin röyhkeän Stalinin vastaisen satiirin. Eläinten vallankumous on vuorossa 10 kirjaa vallasta-sarjassa.

Hankala Orwell oli aina askeleen edellä, eivätkä edes omat osanneet seurata häntä, vähän kuten Erkki Tuomioja puoli vuosisataa myöhemmin. Mutta totuus on aina aikaansa edellä. Tänä päivänä Orwellin eläinsatua luetaan suorastaan Neuvostoliiton historiankirjoituksena. Eläinten vallankumouksen ihanteet rämettyvät, tasa-arvo korvautuu sikojen hirmuvallalla ja henkilökultilla, järjestelmästä tulee julmempi kuin se, joka alkuaan kumottiin.

”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia”, julistaa eläintilan alkuperäinen iskulause. Ajan myötä aate saa lisäpäivityksen: ”Jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”

Siat ovat johtava luokka, keskuskomitea. Sikojen välienselvitellyssä Napoleon – Stalin – syrjäyttää entisen parhaan toverinsa Lumipallon – Trotskin – joka historian uudelleenkirjoituksessa muuttuu sankarista sabotööriksi.

Lev Trotski oli nero, joka lähes yksin organisoi vallankaappauksen lokakuussa 1917. Hänen johtamansa Puna-armeija otti haltuun koko valtavan Venäjän. Christer Pursiaisen viime vuonna julkaisema ansiokas elämäkerta paljastaa, että tasan kymmenessä vuodessa Trotski menetti aivan kaiken. Hänet erotettiin puoluejohdosta ja sitten puolueestakin, ajettiin maanpakoon, jossa bolsevikkien agentti murhasi hänet.

Miten on mahdollista, että keskinkertainen Stalin nujersi huippuälykkään Trotskin? Oikea henkilö vastaamaan on ohjelman vieras, kasvatustieteen professori emeritus ja lahjakkuustutkija Kari Uusikylä:

”Kyllä johtajilla pitää olla riittävästi älyä – mutta eräät tutkijat sanovat, että jos on liikaa älyä, sekään ei ole hyvä, sillä silloin johdettavat tuntevat olevansa aivan eri planeetalla. Mutta lahjakuuskaan ei ole kaikkea. Erittäin tärkeä asia, jos sitä tässä uskaltaa sanoa heittäytymättä tekopyhäksi, on moraali.”

Eikä kyse ole vain Neuvostoliitosta tai Natsi-Saksasta. Politiikan tutkimuksen klassikko, saksalainen Robert Michels julkaisi sata vuotta sitten – siis jo ennen maailmansotia ja Venäjän vallankumousta – pääteoksensa Oligarkian rautainen laki. Michels kiteytti teoriansa virkkeeseen: ”Joka sanoo organisaatio, sanoo harvainvalta.”

Valta keskityy aina eliitille, oli kyseessä puolue, taloyhtiö tai eläintilan kommuuni. Siihen on kolme syytä, joista ensimmäinen on teknis-hallinnollinen. Asiat eivät yksinkertaisesti hoidu muuten kuin pienellä porukalla. Toinen tekijä on psykologinen ja liittyy johtajakarismaan, siihen uskottavuuteen, jota Jutta Urpilaisella ei ensin ollut ollenkaan ja nyt yhtäkkiä yllin kyllin. Ja kolmannekseen ammattimaistunut johtaminen tuottaa ylivoimaiset tiedon ja rahan resurssit, joita on vaikea haastaa.

Vielä enemmän kuin johtajia, Kari Uusikylä pohtii johdettavia. Orwellin maatilalla kansa on tyhmä lammaslauma, joka tekee kaiken mitä käsketään, uskoo kaiken mitä sanotaan ja määrättäessä määkii niin kovaan ääneen, että kaikki kritiikki hukkuu sen alle.

”Minusta olisi kaikkein tärkeintä, että koulussa, alaluokilta lähtien, ihmiset opetettaisiin ajattelemaan omilla aivoillaan, niin että kun tullaan aikuisiksi, pystytään ottamaan kantaa erilaisiin asioihin, eikä olla tuulten vietävissä.”

Kari Uusikylä on löytänyt hyvän johtajan aivan läheltään, tosin vasta tämän kuoltua. Hänen isänsä ei aina jaksanut olla esikuva pojalleen, mutta jäämistöstä löytyneiden rintamakirjeiden ansiosta Kari sai tutustua toisenlaiseen mieheen, joka oli valmis puolustamaan heikkoja myös hierarkista valtaa vastaan.

Vaikeat ihmiset, kriittiset ja itsenäiset ajattelijat, ovat paras tae julmaa joukkohysteriaa vastaan. Kolminkertainen eläköönhuuto hankalille tyypeille.

10 kirjaa vallasta TV1 torstaina 21.6. klo 21:05

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Fiksut ihmiset ovatkin tyhmiä

Seija Aunila — Thu, 14 Jun 2012 08:20:28 +0000

Korkea älykkyysosamäärä ei takaa fiksuja ratkaisuja. Päin vastoin, huomattavan älykkäät ihmiset tekivät nopeasti muuttuvissa tilanteissa paljon huonompia päätöksiä, kuin keskimääräisellä älykkyysosamäärällä varustetut.

Lue lisää aiheesta

Miksi nykyruoka lihottaa?

Tutkijat ovat ihmetelleet, miksi ihmiset lihovat enemmän kuin, mitä ruoka-annosten koko on kasvanut. Ratkaisu on löytynyt ruuan sokeripitoisuudesta. Nykyruoka sisältää selvästi enemmän sokeria kuin aiempina vuosikymmeninä. Lisäksi sokeri addiktoi, mikä taas koukuttaa ihmiset syömään lisää.

Lue lisää aiheesta

Avaruusmatka toiselle tähdelle vuonna 2012

Pentagonin tutkimus- ja kehitysyksikkö on aloittanut miehitetyn avaruuslennon suunnittelun toiselle tähdelle. Tähtäin on sadan vuoden päässä ja sopivaa tähteä etsitään tällä hetkellä. Koska tähti sijaitsee valovuosien päässä, niin matka aika on pitkä. Yhden sukupolven ikä pitäisi kuitenkin riittää reissuun, jotta matkalle lähteneet ehtisivät saavuuttaa kohteensa.

Lue lisää aiheesta

Maailman hankalin paikka ennusta säätä?

Huippuvuorilla sään ennustaminen on kenties hankalampaa kuin missään muualla. Huippuvuorilla rajakerroksessa on poikkeuksellisen paljon muuttuvia tekijöitä. Jääolosuhteet vaihtelevat hyvin paljon – osan vuodesta vuonoissa on jääpeite, joka saattaa olla rikkonainen.

Arktisen alueen kannalta vuonojen olemassaolo on hyvä asia. Jos lämpöä ei vapautuisi Huippuvuorille, ja samalla vesi viilenisi, lämmin vesi jatkaisi matkaansa Huippuvuorten ohi arktiselle alueelle. Tämä tarkoittaisi, että jää hupenisi arktisella alueella entistäkin nopeammin.

Lue lisää Harri Alanteen blogikirjoituksesta

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Naisten on vaikeampi lopettaa tupakointi kuin miesten

Seija Aunila — Wed, 04 Apr 2012 12:31:21 +0000

Naiset ja miehet eivät todellakaan ole tasa-arvoisia... eivät edes tupakoinnin lopettamisessa. Nikotiiniin reagoivien reseptorien määrä aivoissa on nimittäin erilainen miehillä ja naisilla.

Lue lisää aiheesta

Ihminen on ottanut askeleen kohti kyporgia

Ihminen ja kone ovat yhä lähempänä toisiaan. Tiedemiehet ovat kehittäneet tatuoinnin kaltaisen keinoihon, joka tarkkailee ihmisen elintoimintoja ja häiriöitä.

Lue lisää aiheesta

Älykkäiden sairaslomat ovat vähemmän älykkäiden sairaslomia lyhyemmät

Näin se vain on. Tutkijat ovat verranneet älykkyysosamäärän ja sairaslomien korrelaatiota ja huomanneet, että korkealla älykkyysosamäärällä varustetut ihmiset pitivät lyhyempiä sairaslomia, kuin ihmiset joilla oli matalampi älykkyysosamäärä. Sairastelu tiheydellä ei älykkäiden ja vähemmän älykkäiden välillä kuitenkaan ollut eroa

Lue lisää aiheesta

Lainaus

“Voiko olla samaan aikaan tosi älykäs ja täysin idiootti? Kyllä, savant on tällainen henkilö… melkein.”

Seija Aunila — Thu, 15 Mar 2012 08:49:01 +0000

Douwe Draaisman kirjoittaa Muistikirjassaan näistä yhden kapean alueen erityislahjakkuuksista Savanteista. Esimerkkinä hänellä on 14-vuotias kalenterilaskija Dave. Pojan älykkyysosamäärä on 50. Vaitelias poika osaa vastata kaikkiin viikonpäivä- ja päivämääräkysymyksiin vuosilta 1900-2060 lähes virheettömästi. Draaisma pohtii, millä menetelmin Dave suoriutuu tästä ylivoimaisesta tehtävästä. Vastaus löytyy Howen ja Smithin tutkimuksista, joissa paljastui, että Dave tallentaa kalenteritietonsa visuaalisiksi tai kolmiulotteisiksi malleiksi, joita hän pystyi hakemaan esiin muististaan.

Draaisman käy läpi muidenkin savanttien erityisosaamisen toimintamallit. Kiehtovaa luettavaa. Suosittelen!

Ps. Älykkyydestä innostuneena tein Mensan netti-testin. No ihan mensalaiseksi minusta ei ole. ÄO-raja tähän huippuälykkäiden kerhoon on 140. Kiinnostavaa oli lukea Mensan sivulta, mensalaisten jakauman:

Välinpitämättömät (n = 81; 9 %)
Mukautujat (n = 102; 12 %)
Pärjääjät (n = 88; 10 %)
Menestyjät (n = 107; 12 %)
Osaajat (n = 195; 22 %)
Taistelijat (n = 163; 19 %)
Katkeroituneet (n = 110; 12 %)
Erilaiset (n = 35; 4 %)

Minun ÄO:ni oli 120, kyllä sitä tälläkin pärjäillään :).

Lainaus