Blogit - kuva-arkisto

Uusia valokuvia radiotekniikasta sodassa ja rauhassa

Katja Bargum — Thu, 04 Dec 2014 12:22:32 +0000

Yleisradion alkuvuosina suuri osa radion tekemiseen tarvittavista teknisistä laitteista valmistettiin aivan itse. Ylen työpajassa syntyi uusia keksintöjä, ja sodan aikana niitä sovellettiin myös armeijan käyttöön. Keksintöihin pääsee nyt tututstumaan Elävän arkiston Flickr-tilillä, jossa on esillä yli kolmekymmentä valokuvaa työpajan tuottamista laitteista ja vehkeistä.

Valokuvista huokuu keksimisen ja tekemisen ilo. Pienessä maassa hyödyttiin siitä, ettei kaikkea tarvinnut ostaa ulkomailta. Kun alunperin akulla toimivat kondensaattorimikrofonit yleistyivät, syntyi tarve liittää ne sähköverkkoon. Niinpä mikrofonien virtalähteet rakennettiin työpajalla. Studioihin kehitettiin mikrofonivahvistimia, joilla äänenlaatua saatin parannettua.

Historian ironia on kuvissa läsnä. Useammassa kuvassa näkyy vuoden 1940 olympialaisia varten kehitettyjä laitteita. Vasta viime hetkellä Suomelle myönnettyjen olympiakisojen eteen nähtiin valtavasti työtä tekniikan kehittämiseksi ja lähetyslaitteiden määrän kasvattamiseksi. Sitten kävi kuten kävikin: olympialaisten sijaan tuli talvisota.

Sodan aikana työpajaa valjastettiin myös puolustusvoimien käyttöön. Työpajassa valmistui esimerkiksi eräänlainen kännykän esiaste. Insinööri Pauli Kajavo (1907-1981) kehitti ula-alueella toimivan, kannettavan radiopuhelimen. Työpaja valmisti 120 tällaista radiopuhelinta puolustusvoimien käyttöön.

Ylen työpajassa kehitettiin jopa salakirjoituskoneen prototyyppi, josta voi lukea lisää täältä. Työpajan ehkä legendaarisin panos sotatoimiin on Viipurin miinojen toiminnan häiritseminen Säkkijärven polkkaa soittamalla. Insinööriluutnanttina palvellut Kalevi Ahti kertoo häirintätoiminnasta näin vuonna 1969 tehdyssä haastattelussa:

Uusien kuvien mukana Elävän arkiston Flickr-tili siirtyy myös Flickr Commons –yhteisöön. Flickr Commonsissa museot, kirjastot ja arkistot ympäri maailmaa julkaisevat vapaasti käytettäviä kuvia. Commons-kokoelmassa löytyy mm. British Libraryn vanhojen digitoitujen kirjojen kuvia, Ruotsin Riksantikvarieämbetets kuvia riimukivistä ja Suomen valokuvataiteen museon Sibelius-kuvia. Kuvia saa tallentaa, muokata ja käyttää oman mielen mukaan. Kannattaa tutustua!

Katja Bargum on tuottaja Yle Arkistossa.

Lue lisää:
Tarjolla: Vanhoja valokuvia vapaaseen käyttöön

Lainaus

Tarjolla: Vanhoja valokuvia vapaaseen käyttöön

Ylen arkistolaiset — Thu, 05 Jun 2014 09:39:47 +0000

Työssäni mietin usein Ylen arkistoa osana suomalaista kulttuuriperintöä, yhteistä kulttuurista omaisuuttamme. Tänään aloitamme uuden kokeilun tämän perinnön jakamisessa. Olemme avanneet kuvapalvelu Flickriin tilin, jolla julkaisemme vanhoja valokuvia ja luovutamme ne yleisön vapaaseen käyttöön.

Kuvat ovat peräisin Ylen ”propagandaosastolta”. 1930-luvulla toimintansa aloittaneen propagandaosaston (myöhemmin tiedotusosaston) tehtävänä oli lisätä radion kuuntelijakuntaa sekä myös radioharrastuksen suosiota. Tätä tarkoitusta varten valokuvattiin työntekijöitä, laitteita ja toimipaikkoja lehdistökäyttöön. Muun muassa Radiokuuntelija-lehden sivuilla yleisö saattoi nähdä, miltä tutut radioäänet näyttivät, millaista radiostudiossa oli tai miten äänitehosteita nauhoitettiin.

Alla olevassa kuvagalleriasta saa esimakua Flickr-tilin kuvista. Mukana on lukuisia legendoja: Martti Jukola urheilukentän laidalla ja Alexis af Enehjelm kyykyssä haastattelemassa auton alla makaavaa mekaanikkoa. Nähdä voi myös Ylessä vierailleita historian merkkihenkilöitä, kuten Väinö Tannerin välittämässä tiedon talvisodan lopusta.

Valokuvissa näkyy omituisia vempeleitä, joilla äänitettiin ja lähetettiin ääntä. Lähetyspaikkojakin on kuvattu, Joensuun pikkuisesta lähetysasemasta Helsingin Fabianinkadun komeaan radiotaloon. Itseeni kolahtivat kuvat Radio-orkesterin (myöhemmin Radion sinfoniaorkesteri) tehdaskonserteista.

Kuvien joukossa on myös sellaisia, joista kaipaamme lisätietoja. Monesta kuvasta emme tiedä edes vuotta, jolloin se on otettu. Joskus kuvauspaikkakin on hukassa. Sen ajan kamerat kun eivät lisänneet gps-koordinaatteja kuvan tietoihin.

Otetaanpa esimerkiksi tämä kuva, jossa ääniauton edessä pönöttää yllättäen poro. Voisiko kuva löytää tiensä sellaisen katselijan eteen, joka tunnistaisi kuvan rakennuksen? Kaikki vihjeet ovat tervetulleita, joko tässä tai kuvan kommenttikentässä Flickrissä!

Julkaisemme kuvat avoimella lisenssillä, joka sallii niiden vapaan käytön. Kuvia voi siis tallentaa, muokata ja käyttää vapaasti. Voimme tehdä näin, koska kuvat ovat niin vanhoja, että ne ovat vapautuneet tekijänoikeussuojasta (joka on 50 vuotta kuvan julkaisemishetkestä, kun kyseessä on tavallinen valokuva eikä valokuvateos).

On yleisöstä kiinni, mitä kuville nyt tapahtuu. Flickrissä julkaistuja kuvia voi käyttää omassa blogissa, näyttää museossa, julkaista lehdessä tai vaikkapa viedä Wikipediaan. Kuvista voi koostaa uusia teoksia tai tulostaa julisteita.

Käytettävyyttä lisätäksemme olemme yrittäneet varmistaa, että kuvien resoluutio on riittävä moneen käyttötarkoitukseen. Koska Flickr on kansainvälinen kuvapalvelu, olemme myös varustaneet kuvat englanninkielisillä otsikoilla. Kenties suomalaiset maisemat, katukuvat ja radiovempeleet kiinnostavat ulkomaillakin.

Mahdollisuuksia on paljon, ja onkin jännittävää nähdä, mitä käyttöä kuville keksitään. Apps4Finland-kisa polkaistaan käyntiin jälleen 6.6. Kuka tekisi hyvän sovelluksen suomalaiselle kulttuurisisällölle?

Siirry katsomaan vanhoja valokuvia täältä

Elävän arkiston blogissa vieraileva kirjoittaja Katja Bargum on Yle Arkiston tuottaja.

Lainaus

Kuka kuvassa? Metatietojen etsintäkuulutus

Eila Haikarainen, Yle Armi — Fri, 30 Mar 2012 07:16:12 +0000

Tämä ei ole visa, emme tiedä oikeaa vastausta kysymykseemme. Yritämme joukkoistamisen avulla saada vastauksia puuttuviin tai kadonneisiin tietoihin.

Arkistotyön arkipäivää ovat metatietojen puutteelliset tiedot. Ne voivat estää kuvan näyttämisen tai äänen käyttämisen.

Metatieto on tietoa tiedosta. Se voi tallentua tietokantaan digitaalisen median (esim. kuva- ja äänitiedoston) teknisistä ominaisuuksista automaattisesti tai se voi syntyä manuaalisesti liitännäistietona. Manuaalisuus tarkoittaa sitä, että joku kirjoittaa dokumentille mm. kuvaustietoja.

Tietokantojen hakujärjestelmät toimivat metatietojen avulla. Jos haluamme, että tulevaisuudessa jokin kirjoitus, kuva, ääni tai video on löydettävissä, varminta on liittää siihen riittävästi metatietoa.

Valokuvien osalta merkittävimmät metatiedot ovat kuvan aihe ja kohde: kuka tai mitä kuvassa näkyy, kuka kuvan otti, milloin ja missä.

Muita keskeisiä tietoja ovat esim. kuvauspaikkakunta ja kuvan ottamisen syy eli kuvaajan motiivi ja intentio. Onko kuva esim. dokumentti uutistapahtumasta vai tuotteen tai palvelun markkinointia varten otettu kuva? Olemme nostaneet tähän television vanhoista viihdeohjelmista kertovan kuvan, jossa esiintyy meille mysteeriksi jäänyt henkilö. TV-arkiston pitkäaikaisimmatkaan työntekijät eivät toistaiseksi ole onnistuneet tunnistamaan tässä valokuvassa esiintyvää naishenkilöä.

Etsintäkuulutus Levylautasesta

Alla on valokuva Suomen Television tv-ohjelmasta Levylautanen vuodelta 1963. Kuvassa tuottaja Eino Virtanen (1925-1999) ja tunnistamaton naishenkilö istuvat tv-studiossa pöydän ääressä ja lukevat katsojien kirjeitä. Kuvan otti Matti Ristimäki 28.5.1963. Ohjelmasta on säilynyt TV-arkistossa vain muutamia filmikatkelmia. Näiden lopputeksteissä ei mainita naispuolista juontajaa tai toimittajaa. Levylautanen käsitteli iskelmämusiikkia ja ohjelma koostui musiikkiesityksistä ja artistihaastatteluista. Ohjelmaa tehtiin vuosina 1962-1963.

Tunnistamisen helpottamiseksi tässä naisen kasvot hieman suuremmassa koossa:

Tässä kuva negatiivin viitekortista, johon kuvan tiedot on kirjoitettu.

Tässä negatiivikortin kääntöpuoli:

Miksi näin käy?

On useita syitä, miksi tietoja on voinut jäädä kirjaamatta.

Tietoa ei ole pidetty tärkeänä: kuva on otettu vain yhtä käyttöä varten, se on ajateltu kertakäyttötuotteeksi. Vasta myöhemmin on ymmärretty kuvassa näkyvän tiedon arvo, etenkin kun ohjelmasta ei ole olemassa kokonaista filmitallennetta.

Kiire, ”palaan tähän myöhemmin”. Ongelma, joka on myös nykypäivää. Ajatellaan, että joskus tulevaisuudessa tulee joutohetki, jolloin merkitsen valokuviini kuvausvuoden ym. tietoja. Aika nopeasti ihminen unohtaa lähiajankin tapahtumat, eikä sitä joutohetkeä sitten koskaan tule.

Epäselvät vastuukysymykset: kuka kirjaa tiedot? Esimerkiksi tämän kuvan kohdalla, onko vastuu ollut tiedottajalla, valokuvaajalla vai arkistohenkilökunnalla? Tieto ei ole kulkenut esim. valokuvaajan ja arkistoijan välillä. Nämä kaksi eivät vain sattuneet kohdakkain, jolloin puuttuva tieto olisi tullut puheeksi. Valokuvaaja on ollut jatkuvasti liikkeellä, on vietetty vapaapäiviä tai sattunut sairaustapauksia kyseisenä ajankohtana. Henkilöt ovat vaihtaneet työpaikkaa tai siirtyneet muihin tehtäviin.

Käytössä ei ole ollut vakiintuneita dokumentointitapoja, esim. kuvauspäiväkirjoja ei ole käytetty.

Tietoa on voitu pitää itsestäänselvyytenä omana aikanaan: kaikkihan sen nyt tietävät, että siinä on Niilo Tarvajärvi!

Tieto on kadonnut, esimerkiksi valokuvaan liittyvä lehdistölle tarkoitettu kuvateksti on liimattu kuvaan tai viitekorttiin, mutta se on aikojen saatossa irronnut ja kadonnut.

Puuttuva tieto voi estää kuvien käytön tai tehdä sen ainakin hankalaksi. Varsinkin henkilönimien oikeellisuus on ensiarvoisen tärkeää valokuvia julkaistaessa.

Jos tämä kuva tuo muistisi sopukoista esiin nimiä tai muita asiaan liittyviä vihjeitä, kirjaathan ne alla olevaan Kommentit-osaan ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Sähköpostiosoite ei näy muille, vaan jää ainoastaan blogin ylläpitäjien tietoon. Kun saamme teiltä nimiehdotuksia, ryhdymme tarkastamaan tietoa eri lähteistä. Oikeaan osuneen tai oikeaan tietoon johtavalle vihjeelle lupaamme lahjan Yle Shopin tuotteista.

-------------------------
Elävä arkisto valikoi Ylen arkistoista katseltavaa ja kuultavaa nettipalveluunsa. Lähteenä Elävällä arkistolla ovat Ylen radio-, tv- ja valokuva-arkistot sekä Ylen tietopalvelut. Tätä kokonaisuutta kutsutaan Ylessä nimellä Armi. Se on lyhenne sanoista Arkisto-, medianhallinta- ja informaatiopalvelut.

Arkistoja hoitaa noin 100 ammattilaista, jotka arkistoivat, digitoivat, dokumentoivat, restauroivat ja tekevät tiedonhakuja. Me palvelemme Ylen ohjelmantekijöitä tarjoamalla kuvaa ja ääntä Ylen ohjelmantuotantoon. Huolehdimme siitä, että ohjelmat säilyvät ja löytyvät myös tulevaisuuden käyttöjä varten.

Tämä blogikirjoitus on osa Armin dokumentoinnin kehitystiimin toimintaa. Avoin Yle -hengessä tiimi toivoo yleisöltä apua arkistojen metatietojen täydennykseen. Tiimiin kuuluvat Eila Haikarainen (tämän tekstin kirjoittaja) Marja-Liisa Holstein, Harri Juutinen, Heljä Kajo, Leena Korsumäki, Kirsti Laasonen, Tuula Ruokonen, Pekka Salosaari ja Elina Selkälä.

Lainaus